Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Poliittiset kannanotot.
(nettipäiväkirja 07.05.2023) Olen miettinyt sitä, kuinka erilaiset autoritääriset hallinnot puhuttelevat länsimaisen kapitalistisen imperiumin vastustajia, vallalla olevan globaalin talousjärjestyksen valtaapitävän eliitin inhoajia. Se, uppoaako viesti, riippuu ymmärtääkseni lähinnä siitä, onko kohde (siis raha- tai sivistysvaltaa vastustava kansalainen) sitä mieltä, että ''mikä tahansa'' hallinto on parempi kuin tämä vallitseva, vai sitä mieltä, että nykyinen on paska mutta itsevaltaiset diktaattorit ja autokraatit eivät tarjoa sille uskottavaa vaihtoehtoa. Itse kuulun (aika itsestään selvästi) jälkimmäisiin. (...)
Vapaa kilpailu (tai ''vapaat markkinat'') tarkoittaa sitä, että yksilöt tai yhteisöt voivat: (...)
Nyt, joko verotustietojen, iän tai sosioekonomisen aseman perusteella, mulle on alkanut tulla soittoja sijoitusneuvojilta. Päätin ottaa yhden kutsun vastaan, joten ajattelin kertoa, mistä siellä puhuttiin. (...)
Kuulin tänään sattumalta persujen vaalimainoksen radiosta. Siinä valitettiin, ettei suomessa saa puhua rikostyyppien X, Y ja Z lisääntymisestä. Kuten tilastosta (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_oikeusolot.html) näkyy, ainoat rikostyypit, jotka ovat lisääntyneet kahtena vuonna peräkkäin, ovat raiskaukset ja petokset. (...)
(nettipäiväkirja 15.07.2016) Miten voi parhaiten parantaa maailmaa? (...)
Roope Ankka ei voisi milloinkaan todellisuudessa olla merkittävä liikejohtaja. (...)
Tässä on ensimmäiseksi pari linkkiä, joissa selitetään pankkien kassavarantovaatimus enemmän tai vähemmän kansantajuisesti: (...)
(nettipäiväkirja 23.11.2015) Vielä yksi idioottimainen perustelu matalalle inflaatiolle on se, että koska inflaatio syö korkoja, se tekee vähemmän kannattavaksi lainata rahaa ja siten vähentää investointeja. Tosiasiassahan inflaatio tekee vähemmän kannattavaksi sekä lainata rahaa että olla sitä lainaamatta - se siis tekee ylipäänsä vähemmän kannattavaksi olla tekemisissä puhtaan rahan kanssa, toisin kuin tuotantovälineiden, jotka kyllä kuluvat mutta joihin inflaatiolla ei ole mitään vaikutusta. (...)
Teemu Lehtisen perustuloartikkeli Taloustaito-lehdessä 3/2007 on (aivan oikein) jo ennalta varoitettu omakohtaiseksi. Artikkeli on kuitenkin toki tarkoitettu yleistettäväksi ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttavaksi. (...)
Katso myös, [mitä kansalaispalkan jälkeen] tehdään. (...)
(Tämä teksti on aika vanhentunut: se kuvaa tuntemuksiani vihreiden suhteen vuonna 2005. Allekirjoitan kyllä edelleen, että vihreissä oli nämä ongelmat vuoden 2005 aikoihin.) (...)
Minulla on (muiden ohella) kaksi ongelmaa, jotka liittyvät toisiinsa. (...)
(nettipäiväkirja 01.08.2015) Vielä on jonkin verran matkaa siihen, että [kansalaispalkka] otetaan käyttöön. :) Mutta edistäessä sitä on hyvä muistaa, etteivät punavihreiden uudet ehdotukset siihen lopu; että on muitakin konstruktiivisia uudistuksia, joita voisi edistää. Jo pelkästään varallisuuden tasaisemmaksi jakautumiseksi on aikamoinen määrä keinoja käytössä: (...)
(Anteeksi muuten tämä epämääräinen terminologia. En oikein keksinyt, millä nimellä pitäisi kutsua niitä ihmisiä, jotka haluavat lisätä Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrää ja niitä, jotka haluavat vähentää sitä. Esimerkiksi "monikulttuurihaihattelija" ja "uusnatsi" ovat liian arvolatautuneita ja kapeita.) (...)
(Eräänlaista jatkoa [maahanmuuton puolustajat ja vastustajat] -kirjoitukselle; katso myös [onko maahanmuuttopolitiikalla väliä].) (...)
Tämä on periaatteellinen teksti, mitä patenttien pitäisi olla ja miten ne epäonnistuvat siinä. Jos haluat tietää käytännön seurauksista, lue esimerkiksi tämä bisnesmallin kuvaus: http://joelonsoftware.com/items/2013/04/02.html (...)
Kun olin koulussa, minulle sanottiin, että typeriin systeemeihin tottuminen tekee hyvää, sitä tarvitsee työelämässä. Mutta missään työpaikassani ei ole ollut niin paljoa typeryyttä ja muodollisuuksia kuin koulussa. Koulun rituaalisuus on itsearvoista. (...)
(nettipäiväkirja 10.04.2015) Voisin tehdä taas lähes perinteeksi muodostuneen vaalipostauksen. En tällä kertaa vertaile puolueohjelmia, ne voi jokainen lukea itse. Tosin vihreillä perustulo ([kansalaispalkka]) on yksi pääteemoista, mikä sopii minun pirtaani. (...)
(Tällä sivulla ei käsitellä turvallisuutta, joka kumpuaa ihmisistä, vaikka pitäisi. Sen verran voin todeta, että jos on tarpeeksi rakkautta, ei tarvita rajoja.) (...)
Selitä tässä, mitä äänestäminen tarkoittaa. (...)
''1.1 Do you agree that these are the basic features required of the patent system:'' * ''clear substantive rules on what can and cannot be covered by patents, balancing the interests of the right holders with the overall objectives of the patent system'' * ''transparent, cost effective and accessible processes for obtaining a patent'' * ''predictable, rapid and inexpensive resolution of disputes between right holders and other parties'' * ''due regard for other public policy interests such as competition (anti-trust), ethics, environment, healthcare, access to information, so as to be effective and credible within society.'' (...)
(Jos mietit, mitä ne ovat, katso 2. sivulla olevasta 3. artiklasta eteenpäin: http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK_Ihmisoikeuksien%20julistus.pdf) (...)
Bitcoin on hieno keksintö, valuutta, joka perustuu puhtaasti siihen, että jos sinun tilillesi on siirretty rahaa, voit vastaavasti halutessasi todistaa siirtäneesi jonkun muun tilille rahaa. Kuitenkin Bitcoin on pilattu täysin näillä kahdella asialla: (...)
(nettipäiväkirja 09.05.2014) Ylioppilaslehdessä 3/2014 oli mielenkiintoinen mutta yksipuolinen juttu ''Valta pelissä'', jossa eurovaaliehdokkailla peluutettiin neuroverkkopohjaista yhteiskuntasimulaattoria. Sanon juttua yksipuoliseksi siksi, että yhteiskuntasimulaatioissa (kutsutaan niitä peleiksi tai ei) on kaksi puolta: ne ovat sekä poliittisten teorioiden testausalustoja että poliittisia teorioita itsekin. Ylioppilaslehden jutussa oli keskitytty kokonaan siihen, miten simulaatiolla pystyy testaamaan poliittisia teorioita ja sivuutettu se, että simulaatio itse on poliittinen kannanotto. (...)
(nettipäiväkirja 06.08.2012) Sain hiljattain ensimmäistä kertaa uskottavan selityksen siihen, miksi samat ihmiset (tai siis poliitikot) näyttävät ajavan toisaalta eräänlaista "talousliberalismia" (oikeasti suuryritysten ja suuromistajien etuja) ja toisaalta arvokonservatismia kuten "perinteisiä" perhearvoja (oikeasti noin vuosisadan vanhoja), vähemmistöjen pitämistä kurissa ja ylipäänsä kaikenlaista yksityiselämän sääntelyä ja valvontaa. Kyse on siitä, että suurpääoma edustaa niin pientä osaa kansasta, että se tarvitsee vaaleissa pärjätäkseen liittolaisia. Arvokonservatiivit ovat tarpeeksi pikkusieluisia ja omaan napaansa tuijottavia, etteivät he huomaa tai piittaa, jos heidän äänillään vapautetaan heitä huomattavasti rikkaammat suuresta osasta verojaan - kunhan samalla äänellä saadaan avioliittolaki pidetyksi sukupuolitettuna ja äänestetty poliitikko on "jämpti". Esimerkiksi Suomessa [kokoomus]ta äänestävät todella monet ihmiset, joiden etuja vastaan kokoomus käytännössä toimii. (...)
(nettipäiväkirja 28.09.2013) Minua mietityttää usein, miksi markkinoilla olevat yritykset vaivautuvat toimimaan senkään verran moraalisesti kuin vaivautuvat. Ohjaako markkinamekanismi niitä todella siihen? Luulen, että kyse on pikemminkin eräänlaisesta uskosta: erilaisilla yrittäjillä on erilaisia käsityksiä siitä, miten vedetään menestyvää yritystä, ja monet näistä käsityksistä sisältävät sekä altruistisia arvoja että hyödyntavoittelun pitkänäköisyyttä, joka olisi puhtaasti pääomistussijoitusten arvon maksimoimiseksi tarpeetonta. Toisin sanoen: yrittämiseen liittyy usein arvoja, uskoa ja ylpeyttä, joka ohjaa toimimaan moraalisemmin kuin mihin ympäristö muuten ohjaa. (...)
Hyväksyntä-äänestys on kaikkein helpoin tapa korjata huonosti toimivia vaalitapoja sellaisiksi, että niissä ei ole mitään tyypillisiä taktisen äänestämisen ongelmia. Hyväksyntä-äänestys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että äänen saa antaa niin monelle vaihtoehdolle kuin haluaa, eli kukin äänestäjä saa äänestää kaikkia vaihtoehtoja, jotka "hyväksyy". (...)
Ihmiset ovat hyviä hahmottamaan suhteellista hyötyä. Se tarkoittaa, että jos ihmisillä on jokin vertailukohta, he pystyvät hyvin pohdiskelemaan, ovatko asiat tietyssä tilanteessa vertailukohtaa paremmin vai huonommin. Useimmilla ihmisillä on vaikeuksia käyttää kontrafaktuaalisia vertailukohtia, siis vertailukohtia, joita ei ole oikeasti olemassa vaan jotka pitää kuvitella. Siksi esim. yhteiskunnan oloja tutkittaessa usein vertaillaan muihin maihin, vaikka ihmisten pitäisi muutenkin ymmärtää, että ilmainen koulutus on kiva juttu. (...)
''Piratismi'' tarkoittaa sitä, että käyttää tekijänoikeuden alaista sisältöä (teoksia) ilman tekijänoikeuden siihen muodostamaa oikeutta. ''Piraatti'' on henkilö, joka joko harrastaa piratismia tai antaa muille mahdollisuuden piratismiin asettamalla teoksen saataville. (...)
Internet Relay Chat. "Se ensimmäinen nettichatti". Ja yksi niistä oudoista asioista, joista suomalaiset voivat syyttää itseään (tai ylpeillä). (...)
Nykyään ei ole oikeastaan mitään järkeä perustaa jokaista uutta talletusaluetta, uutta sivustoa ja uutta palvelua jollekin sitä varten varatulle toteutusalustalle - puhumattakaan siitä, että hankkisi itse palvelimen, asentaisi siihen käyttöjärjestelmän ja palvelinohjelmistot, ja pitäisi sitä itse yllä. Miksi siinä ei ole mitään järkeä? Koska ilmaiset palvelut verkossa (Google pages, http://ietherpad.com/ ja Gmail, vain muutamia mainitakseni) ovat paremmin ylläpidettyjä, tarjoavat enemmän resursseja (esim. talletustilaa), pystyvät tukemaan useampia käyttöliittymiä ja toimivat vakaammin kuin itse ylläpidetyt ratkaisut. (...)
Nyt on hyvä aika siirtyä 30 tunnin työviikkoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa joko 6-tuntisia työpäiviä tai 4 päivän työviikkoa; riippuu tehtävästä ja sesongista, kumpi toimii paremmin. (...)
(Tämä artikkeli on julkaistu Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehdessä 2007. Ajattelin julkaista sen täälläkin, jottei vaivu kokonaan unohduksiin.) (...)
Minulla on erittäin paljon ystäviä, joiden mielestä sähköinen äänestäminen on lähes toivoton projekti. Ymmärrän heidän perustelujaan jonkin verran, sillä olen samaa mieltä siitä, että sähköistä äänestämistä on jotakuinkin mahdotonta järjestää siten, ettei järjestelmän turvallisuus huonontuisi. Lisäksi on selvää, että tähän mennessä toteutetut sähköisen äänestämisen kokeilut ovat olleet katastrofeja (ne eivät ole vastanneet edes puoliin tuonnempana esitellyistä tavoitteista ja niissä on silti ollut ongelmia järjestelyissä), ja että asiasta päättävät henkilöt eivät ymmärrä asiasta paljon paskaakaan. Mutta nyt en kirjoita vain sähköisen äänestämisen ongelmista, koska se on tehty paremmin muualla, esim. osoitteessa http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html . (...)
Tällä ilmiöllä on nykyään hieno nimi: "crowdfunding". (...)
Olen nähnyt kritiikkiä siitä, kuinka julkista tilaa yksityistetään. Julkinen tilahan tarkoittaa paikkoja, joissa kaikkia ihmisiä kohdellaan tasavertaisina siinä mielessä, että kenelläkään ei ole toisen yli menevää oikeutta määrätä tai määrittää, mitä tilassa saa tehdä tai kuka siellä saa olla. Yksityinen tila taas on jonkun omistamaa, ja periaatteessa omistaja määrää sen käytöstä. Yleisölle avatussa yksityisessä tilassa ei kuitenkaan saa asettaa mielivaltaisia kriteereitä sille, kuka päästetään sisään. Yleensä julkisten tilojen yksityistämisellä tarkoitetaan esim. kauppakeskusten leviämistä. (...)
Useimpia pelottaa [anarkismi]ssa mahdollisuus, että ihmiset alkavat tehdä ns. pahoja asioita, kun ei ole "sääntöjä" eli lakeja ja niitä toimeenpanevia viranomaisia. Tosiasiassahan lait ovat pienenpieni osa meitä koskevista säännöistä, ja suurempi ongelma onkin, miten ''sääntöjä'' saadaan rajoitetuksi, kun lakia ei ole. Ne muutamat kerrat, kun olen tavalla tai toisella ollut eri mieltä status quon kanssa ([turvallisuusvouhotus] [lasten kasvattamisesta] tulee mieleen), olen ollut todella kiitollinen, että on olemassa lakeja, jotka antavat toiminnalle puitteet - että ihan ''kaiken'' oikeutusta ei tarvitse perustella kaikille, jotka jostain syystä päättävät sitä paheksua. (Katso [valtio anarkismissa].) (...)
(Oikeastaan kirjoitukseni [demo- ja monetokratian eroista] vastaa paremmin tämän sivun otsikkoa.) (...)
Olen nyt kuullut jo useampaan kertaan väitteen, että koska vain pankit luovat uutta rahaa -- antaessaan velkaa -- ja koska pankit haluavat lainasta korkoa, niin ainoa keino, jolla vanhan lainan korot voidaan saada maksetuksi, on se, että joku ottaa uutta velkaa ja kuluttaa rahat tavalla tai toisella siten, että ne päätyvät aiemman lainan ottajan käyttöön ja tämä saa hoidetuksi niillä velkansa. Tästä seuraa, että koko talous kaikkine toimijoineen on kollektiivisessa velkakierteessä pankeille, koska vanhan lainan (ja korkojen) maksuun tarvitaan aina uutta lainaa. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, yllätys yllätys. (...)
[Anarkismi]-sivulla mainitsin kaksi eri lähtökohtaa anarkismiin, tuotantotaloudellisen ja "sosiaalisen" anarkismin. On syytä mainita vielä yksi, historiallisesti tärkeä ''poliittinen'' anarkismi. Nämä kaikki ajatustavat liittyvät toisiinsa ja menevät päällekkäin, mutta ne ovat mielestäni selvästi erotettavissa sen perusteella, mikä on kussakin anarkismin "ydin". Itse katson edustavani sosiaalista anarkismia, [individualismi]a, liberalismia ja utilitarismia. (...)
Www on demokraattinen (tai oikeastaan anarkistinen) media, ja kuten useimmat tällaiset aidosti hajautetut verkot, sen rakenne on vahvasti keskittynyt ja sosiokraattinen (eli jonkinlainen "vetovoimaisuus", mitä se kenellekin tarkoittaakaan, hallitsee sen keskittymistä). Tähän kaaokseen tuovat jonkinlaista järjestystä hakukoneet, jotka tarjoavat keinon ohittaa sosiokraattisen rakenteen ja tehdä suoraan aihehakuja siitä, mikä kiinnostaa. Www:ssa tekstintuotanto on siis anarkistista luonnostaan, mutta tekstinkulutuksen (luku ja muu käyttö, esim. lainaukset) pitää anarkistisena vain tämä teknologia. (...)
Osuuskunta on loistava yritysmuoto. Se on kuin osakeyhtiö mutta sen saa perustetuksi helpommin ja se on rauhallisempi; kuin toiminimi mutta vakaampi ja luotetumpi; - sillä on ideologinen merkitys rakenteellisen ohella. Nykyään painotetaan usein sitä, että osuuskunnilla on varaa ja pitkäjänteisyyttä jatkaa toimintaa samanlaisena suhdannevaihteluista piittaamatta, koska ei tarvitse huolehtia osakkeenomistajien omaisuuden arvon kasvusta. (...)
(Lain tarkoitus on taata ihmisille oikeus luovuutensa hedelmiin ja muille kohtuullinen oikeus nauttia toisten luovuuden tuloksista sekä edesauttaa ja rohkaista sitä sosiaalista prosessia, joka koostuu yksittäisten ihmisten henkilökohtaisten panosten kertymästä ja jota kutsutaan kehitykseksi. (...)
!!! Rajaus (...)
Nykyisen (tai ehkä jo ohi menossa olevan) aktivistipolven yksi iskulause on "think global(ly), act local(ly)". Tämän voisi kääntää "ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti". Periaate on hyvä, mutta sen toteuttaminen vaikeaa. (...)
Minun elämänfilosofiassani yhdistyvät kaksi vaikeasti yhdistettävää periaatetta, aktiivinen vaikuttaminen ja konfliktien minimointi. Ihmisiä, jotka ovat menettäneet uskonsa sovittelevuuteen, kutsun konfrontationalisteiksi. He ovat usein sitä mieltä, että olemassa olevat järjestelmät ovat niin huonoja, että ne pitää tuhota ja rakentaa alusta asti uudestaan. No juu, tätä on mahdotonta arvioida, mutta enimmäkseen en usko olemassa olevien järjestelmien perustavanlaatuiseen mätyyteen. (...)
Ihmiset hahmottavat usein hallinnolliset yksiköt (esimerkiksi valtiot) hyvin yksinkertaistetusti, [hierarkia]na: niissä yhdet käskevät toisia ja hallinnollisen yksikön huipulla oleva ihminen / ihmisten muodostama elin pohjimmiltaan määrää, mitä yksikkö "tekee" ja mihin se "pyrkii". Koska ainoastaan korkeimmassa asemassa olevat yksilöt ovat vapaita toisten määräysvallasta, voidaan ajatella yksikön palvelevan yksinomaan näiden yksilöiden tarkoitusperiä ja muiden olevan mukana siksi, etteivät nämä uskalla asettua vastahankaan saadessaan epämieluisan käskyn toimitettavakseen. (...)
Tällä sivulla kuvataan eräänlainen talousteoria. On kuitenkin aika huonosti määriteltyä, mitä on "talous", ja niinpä erilaiset talousteorioiksi kutsutut asiat kertovat aika eri asioita ja suhtautuvat niihin eri tavoin: jotkin selittäen, jotkin yrittäen osoittaa lainalaisuuksia, jotkin määrittäen eri tekojen moraalista arvoa ja jotkin antaen käytännön ohjeita / vihjeitä siihen, mitä pitää tehdä, jos haluaa saada jotain tiettyä aikaan. Tämä teoria on talouden olemassaolon syitä selittävä teoria, joka lähtee (todistamattomista) ihmisen psykologiaan liittyvistä väitteistä, ja siinä mielessä [itävaltalainen taloustiede] on lähtökohdiltaan lähellä tätä teoriaa. (...)
Tällä sivulla ei oteta kantaa siihen, millaisia poliittisia muutoksia on tarkoitus saada aikaan tai miten muutokset oikeutetaan. Oletetaan nyt, että muutos on hyödyllinen -- hyvin ajateltu -- ja että ongelma on lähinnä se, miten se saadaan aikaan. (...)
Koska olen ollut elämäni mittaan aika monien poliittisesti aktiivisten ihmisten kanssa tekemisissä, olen alkanut jakaa heidät (ainakin) kolmeen luokkaan: dramaattisiin, idealisteihin ja hengaajiin. Hengaajat ovat niitä, joita aina parjataan: poliitikkoja, joilla ei ole paljonkaan sanottavaa, mutta jotka haluavat "vaikuttaa" ja päätyvät siten kunnioittamiensa ryhmätoverien vallan välikappaleiksi. Idealistit ovat projekti-ihmisiä. Heillä on erilaisia ideoita, projekteja: uudistuksia joita he yrittävät edistää ja kehittää aina vain pidemmälle. Minä kuulun tähän ryhmään, jos minua voi pitää aktivistina ollenkaan. (Aktiivisuus on nimittäin enimmäkseen ihmisten kanssa tekemisissä olemista, enkä minä ole säännöllisesti kenenkään kanssa tekemisissä.) (...)
(Muokattu versio siirretty [epämääräisten törkeyksien sivu]lle.) (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Varoitus: tämä sivu on vähän epätoivoinen yritys selittää lyhyesti todella pitkä aihe. Monet asiat tällä sivulla ovat yksinkertaistettuja ja joskus hätäisesti selitettyjä. Sivu on olemassa, jotta toisella tavalla ajattelevat ihmiset pystyisivät ymmärtämään, mistä tämä ajattelutapa kumpuaa. (...)
Minua on jo pidempään kiusannut se, etten tajua tosissani, mitä anarkismi tarkoittaa. Olin aikoinani yllättynyt, kun joku tuttavani sanoi kommunismin ja anarkismin olevan lähellä toisiaan. Minä olin käsittänyt anarkismin tarkoittavan jotain individualistista, vallankäytöstä vapaata. Kommunismi (ihan oikeassakin merkityksessään) on taas täynnä vallankäyttöä, nimittäin ihmisten vallankäyttöä toisiinsa. (...)
Tieto on selkeästi hyödyke, mutta siitä erikoinen hyödyke, että sitä voi antaa toisille menettämättä mitään. (Itse asiassa yleensä tietoa tulee lisää sen jakamisen seurauksena.) Siksi resurssinjakonäkökulmasta tiedon tuottaminen on samaan tapaan resursseista kiinni kuin muidenkin hyödykkeiden, mutta kerran tuotettu tieto pitäisi jakaa kaikille, jotka sitä suinkin pystyvät hyödyntämään. Yhteiskunnalliselta kannalta tiedon pitäisi siis olla mahdollisimman monen käytettävissä (ja siksi mieluusti ilmaista), mutta sen tuottamiseen tarvitaan rahaa (tai muuta resursointia muunlaisen talousjärjestelmän puitteissa). Tämä tuottaa helposti nähtävän ristiriidan: jos tieto on ilmaista, mistä saadaan resurssit sen tuottamiseen, tai jos tieto on maksullista, miten se saadaan kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön? Jos resurssit tiedon tuottamiseen otetaan kaikilta (veronmaksajilta), kuka saa päättää, minkä tiedon tuottamisesta maksetaan rahaa ja kenelle? (...)
Ensi näkemältä demokratia (kansanvalta) ja monetokratia (rahavalta) saattavat vaikuttaa, tai ainakin minusta vaikuttivat, varsin erilaisilta: demokratiahan antaa valtaa kaikille ja rahavalta vain niille, joilla rahaa on. Asia on näinkin, mutta näillä kahdella on enemmän yhteistä kuin tämä näkökulma antaa ymmärtää. (...)
Tämän artikkelin tarkoituksia varten "oikeistolainen" on henkilö, joka jossain mielessä kannattaa rahan käyttöä ja hyödykkeiden yksityisomistusta, kun taas "vasemmistolainen" on henkilö, joka jossain mielessä kannattaa resurssien käytön demokraattista hallintoa ja hyödykkeiden yhteisomistusta. Terminologia noudattelee epämääräisesti samoja linjoja kuin [tie orjuuteen] -kirjan "liberalisti" ja "sosialisti", mutta käytän kuitenkin mieluummin näitä omia (ja epämääräisiä) määritelmiäni. Muuten oikeistolaiset ja varsinkin [vasemmistolaiset] voivat olla käytännössä keitä tahansa määritelmästä riippuen, ja [ajatuksiaan on helpompi vaihtaa kuin ajatustensa nimeä.] (...)
GPL (http://www.gnu.org/licenses/gpl.html), tunnetuin avoimen lähdekoodin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi) levityslisenssi, on tunnettu pituudestaan, mutkikkuudestaan ja jyrkistä ehdoistaan. Se asettaa sen selkeästi eri asemaan muiden perinteikkäiden avointen lisenssien kanssa, BSDL:n ja MIT-lisenssin (jotka kiinnittävät huomiota vain attribuutioon) ja PD-lisenssin (joka on vain lakiperusteinen "waiver of rights") kanssa. (...)
Tekijänoikeuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404) jakaa tekijänoikeudet kahteen eri ryhmään: (...)
Tiedättekö, mistä tulee todella skitsofreeninen olo? Siitä, kun lukee ensin Taloussanomia ja sen jälkeen esimerkiksi Kirkko ja Kaupunki -lehteä. Keskustelu maailmassa on jakautunut raa'asti yksinkertaistaen kahtia: toisaalla puhutaan kehityksestä, jälkeen jäämisestä, tuottavuudesta, erityisosaamisesta ja niin edelleen, toisaalla hyvästä elämästä, arvoista, rauhallisuudesta, onnesta ja sellaisesta. Haluaisin kutsua näitä kahta keskustelusuuntausta tehokkuus- ja onnellisuusdiskurssiksi. Niiden ulkopuolelle jää kohtalaisen paljon, muunmuassa Voima-lehdessä ja iltapäivälehdissä käyty "onnettomuusdiskurssi", jossa kiinnitetään huomiota lähinnä kaikkeen, mikä on huonosti tavalla tai toisella. Joka tapauksessa... (...)
Kerronpa, mikä minua viime vuosien tehokkuusajattelussa risoo: se ei ole tehokkuusajattelua ollenkaan. Vähän samaan tapaan kuin YT-neuvottelut (YT=yhteistoiminta, viittaa yhteistoimintalakiin) ovat tulleet yksinkertaisesti tarkoittamaan irtisanomisia, "tehokkuus" on tullut tarkoittamaan merkityksettömien työsuoritusten puristamista työntekijöistä ja hyväntahtoisuuden halveksuntaa. (...)
Jotkut määrittelevät sitoutumisen tiettynä käytöksenä, jotkut asenteena, jotkut sopimuksena. Minulla on (mielestäni) hauskempi tapa: kyseessä on eräänlainen [yksilö]käsitteen laajentaminen. (...)
Itse asiassa kyseessä on esitys laiksi ''julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta'' sekä sitä valmistelleen työryhmän muistio ylipäänsä, joka on saatavilla osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20100608Hallit/02_IT-konserniohjauksen_lainsaeaedaentoeryhmaen_muistio.pdf (...)
Puolueohjelmakone (ja [yrityskone]) on ajatus, joka laajentaa suosituksi tullutta vaalikoneiden ideaa siihen suuntaan, millä tasolla politiikan pitäisi mielestäni oikeasti tapahtua. Esitin idean jo aiemmin ohimennen [vaalipohdinta]sivun sekalaisia huomioita -osiossa. (...)
Nykyään ihmiset usein välttelevät johonkin porukkaan tai nimikkeeseen sitoutumista, eivätkä halua tunnustaa väriä. Yleislakon järjestämisen ongelmana saattaakin olla se, että ihmiset yrittävät ''ensin'' järjestäytyä ja ''sitten'' päätetään, mitä järjestäytyneinä tehdään. Oli niin tai näin, molempia voi tehdä yhtaikaa: lisätä järjestäytymistä (esimerkiksi ammattijärjestöitse) tulevaisuutta varten ja kerätä muusta järjestäytymisestä riippumattomia massaliikkeitä. (...)
Olen ollut oikeuskäsittelyssä nyt muistaakseni kolme kertaa: syytettynä hallinnan loukkauksesta talonvaltausjutun yhteydessä ([selvitys Kulosaaren talonvaltauksesta]); teknisenä todistajana jossain minulle täysin tuntemattomassa petosjutussa siitä, onko joitain sähköpostiviestejä syytä pitää autenttisina vai ei; ja nyt haastettuna vastaamaan kyvystäni hoitaa lapsia (tämä viimeinen tosin ei edennyt varsinaiseen oikeusistuntoon). Nämä kuuluvat täysin eri oikeusaloihin, mutta tiettyä samankaltaisuuttakin käsittelyissä on havaittavissa. (...)
Tuli mieleen kirjoittaa tästä, kun taas kerran törmäsin mielenosoitusten vieroksuntaan sillä perusteella, että mielenosoitukseen menijät olisivat erityisen selkeästi nimenomaan osoittamassa, että ovat jotain mieltä jostain. Mielenosoitukset olisivat hyödyttömiä, jos niiden tarkoitus olisi ilmoittaa vain, että niiden osallistujilla on jotain mielenosoituksen aiheeseen liittyviä mielipiteitä. (...)
Poliittiset kannanotot. (...)
Mistä aloittaisin? Köhöm, köhöm. Aion puhua siitä, miten yksittäisten ihmisten unelmat kuolevat ja syntyvät, mutta ihmisten väliset unelmat elävät rauhallisemmin. Aion puhua siitä, kuinka idealismi ja tyyli vuorottelevat, ja kuinka idealismi todennäköisesti lopulta vie voiton [tyylistä]. Aion kertoa, kuinka [vapaus] elää ihmisten mielissä, kuolemattomana ja vahingoittumattomana, vaikka yksittäiset ihmiset menettävät toivonsa ja uskonsa vapauteen. (...)
Sain tietynlaisen [osuuskunta]-aatteellisen herätyksen. Se johtui siitä, että: (...)
Condorcet-menetelmät valitsevat vaalissa voittajaksi sen ehdokkaan/ehdotuksen, joka voittaa jokaisen muun ehdokkaan/ehdotuksen kahdenkeskisessä vaalissa. (...)
Talonvaltauksen kohde oli viitisen vuotta tyhjillään ollut talo Kulosaaressa. Kyseinen talo oli Irakin valtion omistuksessa ja sijaitsee vastapäätä Irakin suurlähetystöä. Taloa oli ilmeisesti jossain vaiheessa käytetty jonkinlaisena koulutustilana tai vastaavana, mutta valtaushetkellä se oli erittäin huonossa kunnossa. Siellä oli majaillut kaikenlaisia maankiertäjiä ja ilkivallantekijät olivat hajottaneet siitä ikkunat. Itse olin tähän aikaan 19-vuotias. (...)
Olen ehtinyt elämäni aikana olla ainakin kolmessa talonvaltauksessa (voi olla, että unohdan jonkin, jos se kesti vain vähän aikaa tai oli pitkän aikaa sitten): Irakin suurlähetystölle kuuluva, suurlähetystöä vastapäätä sijaitseva talo Kulosaaressa, Koivulan talo Lapinlahden sairaalan alueella, ja Siperiaksi ristitty puutalo Herttoniemessä, lapsuuteni maisemissa. Jokainen talonvaltaus on ollut aika erilainen, ja poliisin suhtautumistavat vaihtelevat myös paljon (kuten yleensä muutenkin, kun ei ole selvää, mikä on oikein ja mikä väärin). (...)
Tasa-arvo on hyvin vaikea asia. (...)
Olen tavannut monia kokoomuspuolueen kannattajia, mutta täytyy myöntää, että tämän puolueen "oma väki" on jäänyt minulle etäisemmäksi kuin monien muiden. Aika paljon ymmärrystä saa silti kehitellyksi jo minulle tarjolla olleista lähteistä: satunnaisista kontakteista, Maija Dahlgrenin erinomaisista kolumneista, keskustelupalstoilta, ja kaveriltani, joka oli jonkin aikaa kokoomusnuorten poliitikkopreppausryhmässä. (...)
Satunnaisia huomioita vaikuttamisesta ja taistelusta. (...)
Perheyksikkö on ainakin jossain määrin yhteiskunnan perusta, mutta tämä ei johdu siitä, että se olisi yhteiskunta pienoiskoossa tai mitään muuta sellaista. Syy on yksinkertaisesti se, että yhteiskunnan on taattava perusta, jolla [lasten kasvattamisesta] tulee mahdollista ja se tuottaa uusia yksilöitä, jotka pystyvät yhteiskuntaa pyörittämään. Perhe ei siis ole minkään tietynlainen ''rakenne'', vaan se on ''funktio'': perhe on määritelty päämääränsä perusteella. (...)
Samaan tapaan kuin tavaroiden hankkiminen [oma]ksi on tarttuvaa, on myös tarttuvaa [panna] kaikki vaihtoon. Tavaroiden vaihtamiseen on monta tapaa huonosta hyvään, (ehkä) parhaimpana tavaroiden dumppaaminen ystävilleen, huonoimpana se, että heittää kaiken kaatopaikalle ja ostaa uutta kalliilla. Minusta ainakin tämä jälkemmäinen on lähinnä osoitus mielikuvituksen ja seikkailumielen puutteesta. (...)
Harmi, en ole varma, olenko kirjoittanut tästä jo joskus aikaisemmin... (...)
Varokaa! Vuodatus. (...)
Kuten [vaalipohdinta]-sivultani voinee arvata, minun kiinnostuksenaiheenani oli näissä vaaleissa pääasiassa vihreiden menestys, vasemmistoliiton ja vihreiden listansisäiset järjestykset sekä vähäisemmässä määrin kolmen suuren valtasuhteet. Tarkastelen näiden tavoitteiden toteutumista. (...)
Mitä hittoa se tarkoittaa? (...)
Selitä tässä, mitä sisällötön vaikuttaminen tarkoittaa. (...)
Ensimmäistä kertaa tänä vuonna lehdissäkin vaivauduttiin vähän kertomaan, millä perusteella World Economic Forum (http://www.weforum.org/) on valinnut Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Yksikään näistä mittareista ei perustu Suomen varsinaiselle pärjäämiselle missään kilpailussa; ne ovat kaikki asioita, joiden katsotaan johtavan kilpailukyvyn paranemiseen jonkin kaupallisen teorian mukaan. Osa niistä ei ole kovin mairittelevia. (...)
Ehdokkuuteen liittyvät sivut: (...)
Kun lukee ja kuuntelee vanhoja taistolaisten juttuja, tulee olo, että he ovat omituinen sekoitus oikeassa ja väärässä olemista. Tietysti kuka tahansa, jolla on niin paljon mielipiteitä niin monesta asiasta päätyy olemaan väärässä monessa asiassa... (...)
Tämä ideologia pitäisi lanseerata uudelleen toisin sanoin, toisin käsittein, toisin metodein ja samalla ideologisella sisällöllä. Tuskin mikään liike on onnistunut marginalisoitumaan näin nopeasti, vaikka sen päämäärä (maailmanlaajuinen [tasa-arvo]) on varmasti yleisesti tunnustettu. Ideologian lanseeraamisen epäonnistumista kuvaa se, ettei keskivertoihminen edes tiedä, mitä vastaglobalisaatioliikkeen jäsenet yrittävät saada aikaan. (...)
Selitä tässä, mitä No Logo tarkoittaa. (...)
Raimo Sailaksen sanoiksi pukemat oikeistolais-konservatiiviset (nämä kaksi sanaa eivät ole synonyymeja!) käsitykset herättivät vilkasta keskustelua (vanhempien) subjektiivisesta "oikeudesta" lasten päivähoitoon. (...)
Selitä tässä, mitä osa-aikaisuus ja määräaikaisuus tarkoittavat. (...)