(toiminnot)

hwechtla-tl: Valtio anarkismissa

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Anarkismi-sivulla mainitsin kaksi eri lähtökohtaa anarkismiin, tuotantotaloudellisen ja "sosiaalisen" anarkismin. On syytä mainita vielä yksi, historiallisesti tärkeä poliittinen anarkismi. Nämä kaikki ajatustavat liittyvät toisiinsa ja menevät päällekkäin, mutta ne ovat mielestäni selvästi erotettavissa sen perusteella, mikä on kussakin anarkismin "ydin". Itse katson edustavani sosiaalista anarkismia, individualismia, liberalismia ja utilitarismia.

Poliittisessa anarkismissa keskeistä on valtion rooli. Anarkistisessa yhteiskunnassa tärkeää on valtion, "esivallan", puuttuminen. Valtiossa eläminen katsotaan perustavanlaatuiseksi vapaudenriistoksi, jossa ihminen luopuu oikeudestaan päättää, mikä hänelle on parasta. Ainoa, mikä voi ratkaista ongelman, on valtiosta luopuminen.

Koen tämän kannan hyvin ongelmalliseksi. Tavallaan selitin tätä jo haiseeko systeemi -sivulla, mutta haluan puuttua erikseen poliittisen anarkismin filosofiseen perustaan. Ensinnäkin on vaikeaa määritellä, mikä on valtio. Jos se määritellään yhteisölliseksi mielivallan käyttäjäksi, mikä tahansa hurjistunut väkijoukko on valtio. Jos se taas määritellään yhteiskunnan laajuiseksi päätöksentekovälineeksi (kuten esimerkiksi demokratiassa usein), on vaikea nähdä, miten anarkistiseen yhteiskuntaan visioidut kansalaisfoorumit eivät olisi valtioita.

Minusta valtion perustavanlaatuinen ominaisuus on laki. Laki on eräänlainen diskurssiväline, jolla yhteisöt pakottavat itseään. Pahimmillaan tosin laki on vain hierarkkinen hallintaväline, mutta eron tekee se, miten lakeja säädetään ja noudatetaan, eikä se, onko niitä olemassa. On itsestään selvää, että erilaisia yhteisöllisiä arvoja ja tapoja on olemassa. Niiden kirjoittaminen auki on järkevää, koska se tekee helpommaksi väitellä niistä ja niiden tarpeellisuudesta ja siten rajoittaa yhteisöjen valtaa. Kun arvo tai tapa on kirjoitettu muistiin, siihen uskovilla ihmisillä on taipumus perustella sillä riitatilanteissa. Miten tämä eroaa laista?

Anarkismin kannalta mielenkiintoista onkin, onko se (siis anarkismi itse) laki vai ei siinä yhteiskunnassa, jossa anarkismi vallitsee. Jos se on laki, on hyvä olla olemassa jokin foorumi, jossa siitä puhutaan. Tätä foorumia on vaikea mieltää muuksi kuin valtioksi. Jos anarkismia kehittävää ja korjaavaa foorumia ei ole, vaivutaan dogmaattisuuteen ja luovutetaan vapaus ideologialle niin kuin valtiossa väitetään luovutettavan vapaus esivallalle.

Mutta mitä, jos anarkismi ei ole laki anarkistisessa yhteiskunnassa? Emmekö silloin elä jo nyt anarkistisessa yhteiskunnassa, jos kerran anarkismiin ei tarvitse yhteiskunnan jäsenten uskoa eikä heidän sitä noudattaa? Tähän voidaan sanoa, että anarkistisessa yhteiskunnassa eletäänkin heti, kun ihmiset vapaaehtoisesti valitsevat anarkistiset periaatteet. Mutta miten näin voi käydä, jos anarkismia ei yritetä selkeyttää, ja jos niin käy (kuten minusta on koko ajan käymässä), miten asia paranee siitä, ettei yritetä selkeyttää ja tuoda kaikkien arvioitaviksi niitä anarkismin periaatteita, joihin kansalaiset sitoutuvat vapaasta tahdostaan?

Minusta koko valtion olemassaolon kysymys on anarkismille epäolennainen. Anarkistinen yhteiskunta voi ihan hyvin sisältää valtion, jossa säädetään lakeja. Näiden lakien toimeenpano voidaan edelleen antaa vapaaehtoisille, jotka katsovat tarpeelliseksi tehdä tätä kyttäys- ja huolehtimishommaa. Lakien täytyy tietysti olla kaikkein tiukimmat niille, jotka toimivat yhteisöllisen vallankäyttäjän roolissa. Mutta laeissa on oltava tulkinnanvaraa niin kuin nytkin, ja ne on voitava kyseenalaistaa myös tapauskohtaisesti, toisin kuin nyt.

Nähdäkseni anarkistisen valtion lainsäädäntäjärjestys olisi sellainen, että lakiehdotuksia kirjoittaisivat kaikki halukkaat, ja niitä kommentoitaisiin ja äänestettäisiin suoralla vaalilla. Äänestyksissä ei olisi mitään varsinaista "läpimenorajaa"; äänestysten tulokset olisivat vain tiedoksi ihmisille, jotta he osaisivat suhtautua lakeihin. Ylipäänsä näillä laeilla olisi tietoa-antava status, mutta selvää olisi, että rangaistuksia jakelevien ihmisten ei pitäisi toimia ainakaan yleisesti hyväksyttyjen lakien valtuuksien yli.

kategoria: politiikka kategoria: filosofia


kommentoi (viimeksi muutettu 31.05.2012 12:16)