Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Nyt on hyvä aika siirtyä 30 tunnin työviikkoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa joko 6-tuntisia työpäiviä tai 4 päivän työviikkoa; riippuu tehtävästä ja sesongista, kumpi toimii paremmin.
Yhteiskunta on "tehostunut". Tämä näkyy töiden korvaamisena automatisoiduilla järjestelmillä: ovenvartijat korvataan ovisummereilla, lipunmyyjät automaateilla, kirjaston palvelushenkilöstö lainaus- ja palautusautomaateilla sekä nettipalveluilla, pankin palveluhenkilöstö nettipalveluilla. Periaatteessa tämä on hyvä asia, sillä roboteilla tai tietojärjestelmillä automatisoitaviksi sopivat työt, jotka olivat alun perinkin jollain tavoin mekaanisia, toimintaohjeiden suoraviivaista soveltamista.
Automatisoidun yhteiskunnan saaminen toimivaksi ja miellyttäväksi edellyttää uusien työntekijöiden palkkaamista. Näiden työntekijöiden tehtävänä on inhimillistää järjestelmiä: vastata ystävällisesti asiakaskyselyihin, auttaa järjestelmien käytössä ja silloin tällöin ohittaa järjestelmän toiminta tilannesyistä. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa automaattien tehtävä on hoitaa mekaanisia tehtäviä ja ihmisten tehtävänä on olla toisilleen ystävällisiä ja inhimillisiä.
Työt eivät välttämättä ole vähentyneet, vaikka onkin mahdollista, että automatisoidun järjestelmän apuhenkilökuntaa tarvitaan vähemmän kuin niitä toimihenkilöitä, jotka automatisoitu järjestelmä korvasi. On sen sijaan selvää, että työt ovat kasaantuneet enemmän ja enemmän yhä harvempien ihmisten tehtäviksi. Yksittäisten työnantajien edun mukaista onkin tietysti puristaa mahdollisimman paljon työtä irti niistä työntekijöistä, joita sattuu olemaan jo käytettävissä. Kaikki kansalaiset ovat epätasaisesti jakautuneen työn yhteiskunnassa stressaantuneita: toiset liioista töistään, toiset toimeentulonsa epävarmuudesta. Pahimmillaan molemmista.
Yhteiskunnalliselta kannalta on kuitenkin edullisempaa, että työt jaetaan tasaisemmin. Kansalaiset voivat käyttää ylijäävän aikansa fiksusti tai typerästi, mutta useimmat ajankäyttötavat ovat yhteiskuntaa kehittäviä. Oli kyse sitten lasten kasvattamisesta, uusien kulttuuri-ilmiöiden luomisesta tai kuluttamisesta, ideoimisesta tai ajan viettämisestä kavereiden kanssa, vapaus ja vapaasti kulutettu aika vahvistaa yhteiskunnan rakenteita ja parantaa sen kilpailukykyä. On työnantajaosapuolen lyhytnäköinen ja tyhjä kuvitelma, että he toimivat tuotannon ensisijaisena välittäjänä: siinä unohdetaan kaikki se tuottavuus, jota voi vielä syntyä (vaihtoehtoja bisnespuheelle).
Vaikein ongelma 30 tunnin työviikon käyttöönotossa on sen varmistaminen, että hyödyt todella menevät työntekijälle. On mietittävä keinoja, joilla varmistetaan, että työntekijöiden työmäärä todella vähenee suhteessa työaikaan, ja että 30 tunnin työviikon palkka todella riittää elämiseen. Taloudellisessa mielessä kansalaispalkka saattaa tarjota paremman ratkaisun toimeentulon epävarmuuteen kuin mikään yritys taata lakiteknisesti työstä kohtuullinen palkka.
Toimiva periaate saattaisi olla se, että työajan siirtyessä 30-tuntiseksi sovitaan tasoalennus, joka ei kuitenkaan vastaa suoraan työajan vähenemistä. Ylityöajasta sovitaan korvaus, joka tekee 40 tunnin työviikosta työnantajalle tuntuvasti kalliimman kuin aiemmin. Tällä tavoin työnantajilla on luonnostaan kimmoke palkata lisää väkeä tehtäviin, jottei tulisi niin paljon ylitöitä. Niiden työntekijöiden, jotka päätyvät tekemään ylitöitä, kannalta kyse on yksinkertaisesti reippaasta palkan tasokorotuksesta. On olennaisen tärkeää, etteivät työntekijät tee palkattomia ylitöitä, mutta en keksi tähän mitään muuta ratkaisua kuin työntekijöiden oman aktiivisuuden ja terveen itsesuojeluvaiston.
Uudistuksen voisi toteuttaa portaittain, siten että työaika vähenee esim. 3 vkot/vuosi. Tämä antaa työnantajille mahdollisuuden reagoida muutokseen joustavammin.
Ans kattoo.
Lähde: http://www.annamikkola.fi/2009/05/13/tyoaika-ja-sen-saantely/