Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Nykyisen (tai ehkä jo ohi menossa olevan) aktivistipolven yksi iskulause on "think global(ly), act local(ly)". Tämän voisi kääntää "ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti". Periaate on hyvä, mutta sen toteuttaminen vaikeaa.
Nähdäkseni iskulause tarkoittaa, että yksittäisen ihmisen tekojen ei tarvitse (eikä kuulukaan) olla mitenkään mullistavia, mutta niiden on perustuttava laajaan ymmärrykseen vaikutuksista. Tämä saattaa vaikuttaa itsestäänselvältä väitteeltä, mutta siinä on sekä teoreettisia että käytännöllisiä hankaluuksia. Teoreettiset hankaluuden liittyvät sosiaalisten verkostojen (tai verkostojen ylipäänsä) rakenteeseen ja käytännölliset ongelmat ihmisten psykologiaan.
Käsitellään ensimmäiseksi laajaa ajattelua. Teoreettiset vaikeudet ovat tuttuja esimerkiksi reititysprotokollista: reititysprotokollat jakautuvat niihin, jotka perustavat toimintansa paikalliseen tietouteen tarjolla olevista reiteistä (esim. RIP), ja niihin, jotka perustavat toimintansa tietouteen koko verkon rakenteesta (esim. OSPF). Näitä voi pitää jossain määrin allegorisina yhteiskunnille, joissa ihmisten toiminta perustuu enimmäkseen kuulopuheille ja lähiympäristön tarkkailulle (esim. Intia), ja yhteiskunnille, joissa toiminta perustuu massaviestimille ja laajalle yhtenäiskulttuurille (esim. Yhdysvallat).
Sekä paikalliset reititysprotokollat että paikalliset yhteiskunnat toimivat monissa tilanteissa epäoptimaalisesti. Niiden tehokkuudessa on toivomisen varaa, niiden sopeutuminen muutokseen on hidasta, ja niiden hallinta on vaikeaa. Toisaalta ne ovat varsin vikasietoisia, toimivat kohtuullisen hyvin vähällä vaivalla, ja vaativat vähän ylläpitoa. Laajaan tietouteen perustuvat reititysprotokollat ovat tehokkaampia, mutta edellyttävät suurempaa luottamusta toimijayksiköiden välillä (koko verkon laajuisesti), ovat alttiimpia yhden väärin toimivan yksikön aiheuttamille ongelmille, eivätkä skaalaudu (ts. järjestelmä ei enää toimi, jos verkko on liian iso).
Nämä kaikki ongelmat ovat tuttuja myös käytännössä länsimaisten yhteiskuntien ihmisten toiminnassa: ihmiset ovat riippuvaisia tiedotusvälineistä ja toisistaan, monet elävät omassa pienmaailmassaan jossa he luulevat tietävänsä mihin suuntaan "maailma on menossa", ja tietoa ylipäänsä on liikaa, jolloin tiedon kategorisoinnin ja valinnan merkitys korostuu. (Miten pärjään seuraamatta uutisia?) Ihmiset kehittävät myös yliyksinkertaistettuja malleja tämän globaalin tietoutensa hallintaan, kuten "maailmassa on kaikenlaisia ongelmia, mutta eihän niille mahda mitään", tai "kaikkein tärkeintä on saada ihmiset aktivoitumaan poliittisesti / barrikadeille / rakastamaan toisiaan".
Entäpä paikallinen toiminta? On totta, että suureellisia ja laajavaikutuksisia projekteja vaivaa usein avainhenkilöiden ylirasittuminen ja yleinen merkityksettömyyden tunne; toisaalta paikallinen toiminta se usein vasta merkityksettömältä tuntuukin... Olen tavannut varsin vähän nuoria järjestöaktivisteja, joita kiinnostaa toiminta taloyhtiön hallituksessa, asukasyhdistyksessä, paikallisessa marttakerhossa, urheiluyhdistyksessä, nuorisotalolla tms. Kyse voi toki olla siitäkin, että näihin yhdistyksiin on keräytynyt ihmisiä, joiden kanssa ei "synkkaa", mutta luulen, että itse asiassa aika harva tosissaan asioista kiinnostunut pystyy vastustamaan globaalin toiminnan houkutusta. Monet aktivistituttavani kannattavat myös paikallista päätöksentekoa, mutta ovat silti kiinnostuneempia valtakunnanpolitiikasta tai EU-politiikasta kuin kunnallispolitiikasta. Eräs ystäväni sanoi, että eihän paikallisen vaikuttamisen tarvitse olla sidottu maantieteelliseen paikkaan, vaan se voi olla yhtä lailla esim. tietoverkkoyhteisössä toimimista. Mutta mikäs vaikuttaminen siinä tapauksessa ei ole paikallista?
Elakim: Rakastan vastata retorisiin kysymyksiin.
Luulen, että kyseinen ystäväsi ajoi takaa jonkinlaista hahmotettavuuspaikallisuutta: paikallista vaikuttamista on vaikuttaminen sellaisessa yhteisössä, jonka koostumuksen (yksilöihin asti) pystyy melko hyvin hahmottamaan kerralla. Ei-paikallinen vaikuttaminen voisi sitten olla tällaisten yhteisöjen yli vaikuttamista - joko jonkinlaisessa yhteisöjen yhteisössä vaikuttaminen tai sitten niin suuressa yksilöistä koostuvassa yhteisössä vaikuttaminen, ettei sen kaikkia yksilöitä voi enää järkevästi tuntea.
atehwa: hmm, mielenkiintoinen määritelmä. Silloin esimerkiksi friends-of-brainfuck olisi paikallinen yhteisö, kun taas esim. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta olisi epäpaikallinen.
elakim: Näin olisi. Tai siis: HYY olisi maantieteellisesti paikallinen, fob hahmotuspaikallinen. Tilanne on ongelma, jos halutaan hylätä 'paikallisuuden' määritelmässä maantieteellisyys ja korvata se jollain muulla *ja* halutaan säilyttää maantieteellisesti paikalliset suuret yhteisöt paikallisina. Mutta onko HYYssäkään vaikuttaminen enää luonteeltaan paikallista vaikuttamista? Eikö se ala jo muistuttaa enemmän vaikuttamista keskisuuressa kaupungissa? Vai onko 'keskisuuri kaupunki' mielestäsi vielä paikallinen yhteisö? Minä olen näet käsittänyt, että arkkityyppinen paikallinen yhteisö olisi luokkaa kylä.
Luulen, että maailmanlaajuisen ajattelun ja paikallisen toiminnan doktriinin ihanne olisi yhteiskunta, jossa jokainen toimija on aktiivinen (ottaa selvää asioista), mutta huolehtii ensisijaisesti lähiympäristöstään. Tätä voidaan pitää toimivan anarkismin perusedellytyksenä: jotta ei tarvittaisi johtajia eikä valta-asetelmia, pitäisi jokaisen yksilön olla tarpeeksi valistunut toimiakseen omana hallitsijanaan. Tuon unelman täyttymistä odotellessaan monet niistäkin, jotka uskovat siihen oikeana mallina, pyrkivät kuitenkin lisäämään vaikutusvaltaansa yli paikallisen rajan, koska he uskovat pystyvänsä auttamaan maailmaa enemmän ulottamalla laajemmalle.
Itse itse asiassa uskon, että tuo intuitio vaikuttamisen (toiminnan) laajuuden tarpeellisuudesta ei ole ollenkaan väärässä. En usko, että ihmiset tulevat koskaan sillä tavoin samankaltaisiksi, että toinen ei ottaisi ohjeita toiselta vaan perustaisi vain toimintansa tältä tulevaan informaatioon ja päättelisi omalta osaltaan, mikä on tässä tilanteessa oikea tapa toimia. Ja toiset haluavat tulevaisuudessakin huolehtia rakenteellisista asioista, kuten oikeudenmukaisesta verotuksesta, kun toiset huolehtivat porvarillisista unelmistaan, kuten talon pitämisestä hyvässä kunnossa. Molempiahan tarvitaan.
Minulla on myös sellainen tunne, että sekä aktivistit että ei-aktivistit aliarvioivat sen, mitä kaikkea maailmanparannusta on menossa. Autoilijat, nuo ilmamme pilaavat roistot, keskustelevat keskenään päästäkseen yhteisymmärrykseen siitä, mikä on sujuvinta ajamista. (Siitä tulikin mieleeni -- tänään eräs autoilija töötötti ja näytti keskisormea minulle, kun menin suoraan näyttämättä kääntymismerkkiä Marjaniemessä.) Kirkot yrittävät tarjota vanhoille ihmisille sosiaalisia konteksteja ja perheille tukea. Maahanmuuttajat muodostavat yhteisöjään tunteakseen olonsa tutuksi oudossa maassa. Ihmiset menevät tanssikerhoihin tavatakseen toisiaan ja saadakseen hyvän olon. Ja poliitikot hiovat puolueohjelmiaan kertoakseen, mikä heidän mielestään on tärkeää.
Loppujen lopuksi on ehkä samantekevää, mihin vaikuttaa ja mihin vaikuttamisensa perustaa. Tärkeintä on, että tietää tarpeeksi juuri siitä asiasta, jota on tekemässä, ja että tekee työnsä hyvin, ilman pelkoa ja siten, että se tuntuu hyvältä. (Ja ettei ota itselleen liikaa tekemistä :)
Katso myös poliittisten teorioiden toimeenpanon yleiset ohjeet.