(nettipäiväkirja 28.09.2013) Minua mietityttää usein, miksi markkinoilla olevat yritykset vaivautuvat toimimaan senkään verran moraalisesti kuin vaivautuvat. Ohjaako markkinamekanismi niitä todella siihen? Luulen, että kyse on pikemminkin eräänlaisesta uskosta: erilaisilla yrittäjillä on erilaisia käsityksiä siitä, miten vedetään menestyvää yritystä, ja monet näistä käsityksistä sisältävät sekä altruistisia arvoja että hyödyntavoittelun pitkänäköisyyttä, joka olisi puhtaasti pääomistussijoitusten arvon maksimoimiseksi tarpeetonta. Toisin sanoen: yrittämiseen liittyy usein arvoja, uskoa ja ylpeyttä, joka ohjaa toimimaan moraalisemmin kuin mihin ympäristö muuten ohjaa.
Mutta tällainen järjestys on omalla tavallaan myös särkyvä. Mitä, jos pitkäjänteisesti ja moraalisesti toimivat yritykset eivät pärjää markkinoilla omistajien tuottoarvoa kaikin keinoin maksimoiville yrityksille? Mitä jos markkinamekanismi ei oikeasti ohjaa ihmisten toimintaa kaikille hyödylliseen suuntaan? Mitä tehdään, kun vallalle pääsee taas yksi uusi villitys, joka antaa suuryrityksille uudet arvot?
Markkinatalouden yksi hieno puoli on se, että yrityksen _ei_ tarvitse maksimoida voittojaan eikä sijoittajan tuottojaan. Kukin voi vapaasti valita arvonsa, ja jos rahojaan käyttää mieluummin eettisten toimintatapojen kehittämiseen kuin rahan kerryttämiseen, ei kenelläkään ole siihen mitään nokan koputtamista. Kukaan ei edes tiedä, mikä viime kädessä on tuottoisin toimintatapa. Ei ole esimerkiksi osoitettua, että osakeyhtiö olisi jotenkin ylivertainen osuuskuntaan nähden tai toisin päin (näiden kahden olennainen ero on, että osakeyhtiön voi, paloittain, myydä tai ostaa, mutta osuuskuntaan voi vain liittyä tai erota siitä).
Mutta kaikki tämä korostaa vakiintuneen kulttuurin, eräänlaisen uskonnon, merkitystä. Markkinatalous on kokeileva järjestelmä, ja suuret trendit tuhoavat sen monimuotoisuutta. Toimivan markkinatalouden saamiseksi täytyy olla sekä yleistä kilpailua, joka karsii ääliöt toimintatavat pois, että suojattuja kolosia, joissa voi kokeilla uusia tuotannon järjestämistapoja ilman, että tarvitsee heti altistua mahdollisesti härskeillekin kilpailijoille.