Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
''Peliteoria'' tarkoittaa sen tutkimista, mitä kannattaa tehdä tilanteessa, jossa (1) on valittavana yksi useasta vaihtoehdosta, (2) kaikki tehdyt valinnat johtavat lopulta erilaisiin lopputuloksiin, joista jokaisen "arvo" tiedetään, (3) valintoja tekee useampi kuin yksi ns. älykäs agentti, (4) lopputulosten "arvo" on erilainen eri agenteille. (...)
Joitain asioita, joista tuli mieleen, että voisi puhua: (...)
Minusta yksilö on käsite, joka otetaan nykyään liian itsestäänselvyytenä. On toki hyödyllistä, että on tuollainen käsite: onhan yksilöitä selvästi olemassa... se on hyvä käsite arkikielen kannalta, mutta hyvin ongelmallinen tieteelliseltä tai filosofiselta kannalta, sillä se on vaikea määritellä, eikä sillä ole selkeää intuitiivista sisältöäkään. Silti paljon oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvää filosofiaa ja politiikkaa perustuu vahvasti yksilön käsitteeseen. [Individualismi] tekee välttämättömäksi käyttää yksilön käsitettä. (...)
(nettipäiväkirja 08.01.2016) Tulin puhuneeksi lounaalla -- pitkästä aikaa! -- siitä, millainen maailmankuva on hyvä, millaiset uskonnot ovat hyödyllisiä tai haitallisia ja millaisena kokee minkäkin ideologisen tai filosofisen ryhmän jäsenet. Tuli melkein sellainen olo, että vau, nuoruus tulee takaisin. Mutta asiaan. (...)
Katso myös [maailmankatsomukseni]. (...)
Haluatko tulla yli-ihmiseksi? Haluatko nousta sen massan yläpuolelle, joka sinua tuomitsee ja palkitsee, alati arvioi ja yrittää vetää tahtoasi lokaan? Lakata miettimästä muita ihmisiä ja heidän sääntöjään, lentää vapaana, vahingoittumattomana, ylpeänä? Oletko sellainen? Mikä on yli-ihminen? Millainen hän on? (...)
[Poststrukturalisti]t ovat varjostaneet elämääni aika paljon viime aikoina. Olen varma, että tämä käsite tarkoittaa paljon muutakin, mutta tässä tapauksessa tarkoitan poststrukturalismilla ajatusta, jonka mukaan erilaiset sosiaaliset vinoutumat, epäoikeudenmukaisuus jne. johtuvat ihmisten päässä olevista haitallisista jaotteluista / käsitteistä / jäsentelyistä. Olen itsekin välillä käyttänyt tällaisia argumentteja: esimerkiksi [hyvä tai paha] sekä [objektiivisuus] ovat saaneet tuomioni tästä syystä. (...)
Vapaus on yksi keskeisiä niistä asioista, [mihin oikein pyrin]. (...)
(Jos mietit, mitä ne ovat, katso 2. sivulla olevasta 3. artiklasta eteenpäin: http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK_Ihmisoikeuksien%20julistus.pdf) (...)
[atehwa]n viralliset opinnäytetyöt. * http://sange.fi/~atehwa/other/sokla-prosemma.html kasvatustieteen proseminaari * http://members.sange.fi/~atehwa/consistency.pdf filosofian gradu * http://members.sange.fi/~atehwa/theory-induction.pdf filosofian kanditutkielma (...)
(kesken) (...)
Negaatioon, eli käytännössä ei-sanaan ja mahdollisuuteen osoittaa asiaintiloja / yksilöitä, joille tietty ehto ei täyty, liittyy logiikassa paljon kritiikkiä. Tämä on jyrkässä kontrastissa muihin operaatioihin, konjunktioon (ja-sanaan) ja disjunktioon (tai-sanaan), joiden merkityksellisyyttä ei juurikaan kyseenalaisteta. Tosin intuitionistit ovat antaneet disjunktiolle uuden, hiukan erilaisen merkityksen, mutta toki hyväksyneet sen merkitykselliseksi sanaksi. (...)
Nykymerkityksessään metatieto (tai metadata) tarkoittaa lähinnä "hyödyllistä lisätietoa" (jostain aiheesta). Tyypillisiä metatietoja ovat: (...)
Motivaationi tämän aiheen ajattelemiseen tuli siitä, kun pohdin, voidaanko avoimen lähdekoodin mallia soveltaa luovaan tuotantoon ylipäänsä -- esimerkiksi kirjojen ja elokuvien tuottamiseen. Avoin lähdekoodi on, paitsi lisenssikäytäntö, myös ohjelmoijien yhteistyö- ja yhteistyön organisointimalli, jossa avainasemassa ovat ansioihin ja hyväntahtoisuuteen perustuva projektin koordinointi ja työn hajauttaminen mahdollisimman monille (asiasta kiinnostuneille) tekijöille. (...)
Oletetaan, että meillä on kaksi (ei välttämättä toisistaan riippumatonta) tapahtumaa, x ja y, sekä niillä todennäköisyydet P(x) ja P(y). (...)
Ihminen, joka uskoo tieteeseen (tieteen metodiin, tuloksiin, tieteen paremmuuteen uskontoihin verrattuna tms.) sellaiselta tieteen osalta, jota ei itse ole tekemässä. Näitä on paljon. Vertautuvat muiden uskontojen uskovaisiin lähes jokaiselta piirteeltään. (...)
Selitä tässä, mitä hyväksikäyttö tarkoittaa. (...)
Minä puhun usein oikeudenmukaisuudesta. Se on mielenkiintoista. Minusta asiat pitää hoitaa oikeudenmukaisesti, mutta on itse asiassa aika vähän sellaista, mihin oikeudenmukaisuuden voi tukea. Tässä on muutama hassu periaate: (...)
[maailmankuvausprotokolla]-sivulta: (...)
Koska [oikeudenmukaisuus] on hankala määritellä ja toteuttaa, luovutaan usein oikeudenmukaisuudesta ja aletaan sen sijaan puhua oikeuksista. Oikeudet ovat siitä näppärämpiä, että ne eivät perustu kahden ihmisen välisiin suhteisiin vaan ovat vaadittavissa tuosta vain, yhden ihmisen lähtökohdista. (...)
Pidän tästä teorian teoreettisesta määrittelystä (se auttaa kohtelemaan teorioita tutkittavina olioina ja tuottaa ymmärrystä niiden luonteesta): (...)
[Anarkismi]-sivulla mainitsin kaksi eri lähtökohtaa anarkismiin, tuotantotaloudellisen ja "sosiaalisen" anarkismin. On syytä mainita vielä yksi, historiallisesti tärkeä ''poliittinen'' anarkismi. Nämä kaikki ajatustavat liittyvät toisiinsa ja menevät päällekkäin, mutta ne ovat mielestäni selvästi erotettavissa sen perusteella, mikä on kussakin anarkismin "ydin". Itse katson edustavani sosiaalista anarkismia, [individualismi]a, liberalismia ja utilitarismia. (...)
Tarkastellaanpa tietoteoreettista relativismia ([relativisti]): miksi se ei tuhoa edellytyksiä maailman tutkimiseen ja kommunikaatioon? Siksi, että ihmiset jakavat kokemusmaailman, joka on (todennäköisesti) muokannut heille yhteisiä käsitteitä ja joka on siinä mielessä heidän ulkopuolisensa, että sillä on kyky yllättää. Toisin sanoen: ihmisillä on tiedon subjektiivisuudesta huolimatta kyky erehtyä ja auttaa toisiaan hankkimaan subjektiivista tietoa. (...)
Tämä on taas yksi itse keksimäni termi. Etiikka tarkoittaa oppia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta toiminnallinen etiikka tarkoittaa, mitä käytännössä ihmiset sallivat tai estävät toistensa tehdä -- ja mitä he uskaltavat tehdä. Se, että ihmiset käytännössä noudattavat jonkinlaista toiminnallista etiikkaa ja siten rajoittavat toistensa käytöstä (ja omaansa ennakoivasti), asettaa rajat [arvorelativismi]lle, koska ihmiset joutuvat joka tapauksessa vastaamaan toisilleen tekemisistään, olivat mitä mieltä arvoista tahansa. Eettinen keskustelu onkin tavallaan toiminnallisen etiikan työkalu: keskustelemalla oikean ja väärän periaatteista ihmiset pyrkivät saavuttamaan riittävän joukkovoiman näiden periaatteiden pitämiseksi yllä. Muilta osin vallitsee tietty [mielipiteiden merkityksettömyys]. (...)
Valta on [vapaus] rajoittaa muiden vapautta. (...)
Ensin puhun hieman siitä, mikä on totuuden ja todistamisen suhde. Hyppää seuraava kappale yli, jos haluat mennä suoraan todistamiseen. (...)
Tämä ei ole virallinen logiikan oppiteksti. Kerron logiikasta sen, mitä siitä minun mielestäni on hyvä tietää. Niissä kohdissa, joissa kyse ei ole mielipiteestä, yritän toki kirjoittaa totta. (...)
Jotta argumenttia voisi kritisoida, se on ymmärrettävä. Tämä lähes ilmeinen asia on usein jätetty huomiotta (tahallaan?). Argumentin muotoilu yksiselitteisesti ja tarkasti on vain yksi keino tässä - on myös ymmärrettävä, mihin argumentilla pyritään, miksi, ja kuinka olennainen kyseinen argumentti on. (...)
(Tämä sivu ei ole järkevässä järjestyksessä. Kirjoitan sen ehkä uusiksi jossain vaiheessa.) (...)
Tällä sivulla kuvataan eräänlainen talousteoria. On kuitenkin aika huonosti määriteltyä, mitä on "talous", ja niinpä erilaiset talousteorioiksi kutsutut asiat kertovat aika eri asioita ja suhtautuvat niihin eri tavoin: jotkin selittäen, jotkin yrittäen osoittaa lainalaisuuksia, jotkin määrittäen eri tekojen moraalista arvoa ja jotkin antaen käytännön ohjeita / vihjeitä siihen, mitä pitää tehdä, jos haluaa saada jotain tiettyä aikaan. Tämä teoria on talouden olemassaolon syitä selittävä teoria, joka lähtee (todistamattomista) ihmisen psykologiaan liittyvistä väitteistä, ja siinä mielessä [itävaltalainen taloustiede] on lähtökohdiltaan lähellä tätä teoriaa. (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Selitä tässä, mitä "halveksunta on helppoa, puolustaminen vaikeaa." tarkoittaa. (...)
En halua kertoa, mikä maailmankatsomus on. Yhtä hyvin voisin aloittaa siitä, mitä on kertominen. Jos et tajua tätä alkukommenttia, jatka. Tarkoitukseni on selittää asia, ikään kuin ymmärtäisit, mikä on maailmankatsomus, ikään kuin olisit ihminen ja ikään kuin osaisit suomea. (...)
Lähtökohtana on tämä: jos meillä on kolme järjestelmää, kuviota tms., joista yksi on muodoiltaan satunnainen, toinen tiukan säännöllinen ja kolmas vaihteleva ja monimutkainen, miksi viimeksi mainittu on ihmisen kannalta mielenkiintoisin? (...)
Tämä artikkelin muoto on oma [strukturoitu teksti]ni. Tämän wikin merkintäkieli ([tekstimuotoilut]) on heikompi, joten monet merkinnät eivät näytä kummoisilta. (...)
(Katso myös [yhteenveto darwinismin käsitteistä] sekä [yli-ihminen].) (...)
En taaskaan oikein tiedä, mistä suunnasta aloittaisin. Sanojen tai käsitteiden merkityksestä maailman hahmottamiselle taitetaan peistä. Oletetaan, että on olemassa ulkoinen maailma, joka on jonkinlainen ja jossain tilassa riippumatta siitä, kuinka paljon sitä havainnoidaan. Tällaisen ulkoisen maailman perusteella jotkut ajattelevat, että sanojen merkitys maailmaan on vähäinen. Toisaalta ihmisellä on kokemusmaailma, josta on viime kolmensadan vuoden aikana enenevässä määrin huomattu, että siihen vaikuttaa se, miten ihminen jäsentää ulkoista maailmaa. Viime vuosisadalla tultiin pisteeseen, jossa jotkut olivat valmiit väittämään, että ihmisen kokemusmaailma on ''kokonaan'' ihmisen jäsennyksen määrittelemä. (...)
Minulle on hyvin keskeistä, että kieltä (ja kielen myötä ajatuksia) voi käyttää tarkasti tai epätarkasti. Tarkka käyttö tarkoittaa periaatteessa sitä, että ilmaus tai ajatus tarkoittaa / osoittaa maailmasta jotain tiettyä. On kuitenkin vaikeaa antaa tarkkaa määritelmää tarkkuudelle, koska kieli (ja ilmeisesti ajattelukin) on aina luonteeltaan jonkin verran epämääräistä. Tästä epämääräisyydestä huolimatta ilmaukset voi mielestäni jakaa tarkkoihin ja epätarkkoihin. (...)
Vangin dilemma on epätäydellisen informaation ei-nollasummainen [peli], jossa kaksi agenttia päättävät (siis toistensa päätöksistä tietämättä), tekevätkö yhteistyötä vai ovatko itsekkäitä. Pelin säännöt voi määritellä monella tavalla, mutta ne tuottavat suunnilleen samanlaisen strategisen tilanteen, jos kaksi ehtoa täyttyy: (...)
[[ReverseLinks kategoria: filosofia]]
Olipa kerran ystävysjoukkio. Ystävysten nimet olivat Reetta, Miro, Karim, Anna, Juho ja Katariina. Tämä seurue oli siitä erikoinen, että sen jäsenten ikähaitari oli selkeästi suurempi kuin monen muun piirin. En tiedä, miten heistä oli alun perin saattanut tulla ystäviä. Käytännössä voimme pitää sitä kosmisena sattumana. (...)
(vastakohtapari subjektiivinen - objektiivinen) (...)
Tasa-arvo on hyvin vaikea asia. (...)
Hmf. [Estetiikka]a. Otsikon väitteelle lähtökohta on se, että hyvä maku perustuu huonon maun olemassa olemiseen, ja huono maku taas siihen, että on rumuutta (huono maku = taipumus valita rumaa). Mutta jotta voisi tuntea hyvän maun, on tunnettava huono maku, ja jotta voisi tuntea huonon maun, on tunnettava rumuus. (...)
Tällainen todistus episteemisessä logiikassa: (...)
Ihmisillä on [luonto], jokaisella omansa. Kulttuuri kehittyy antamaan tälle luonnolle muotoja. Erilaiset kulttuurilliset konstruktiot -- rakkaus, kunnia, vihollinen, [uskollisuus], esimerkiksi -- rakentavat luonnon päälle järjestelmää, jolla luontoa käsitellään ja sille annetaan johdonmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jota sillä itsessään ei ole. (...)
Minun näkemykseni [lapsista] (kuten muistakin ihmisistä) on se, että enimmäkseen niiden on syytä antaa tehdä, mitä haluavat, ja kannustaa niitä siinä. Tämä riittää kasvatusperiaatteeksi suurimmassa osassa tapauksia. Poikkeuksia tähän tulee siitä, kun lapsen [oikeus] käy kohtuuttomasti toisen ihmisen oikeuden yli, tai jos lapsen [turvallisuus] on uhattuna tavalla, johon sisältyy selkeä riski pysyvästä vahingoittumisesta. (Ystäväni lisäsi tähän vielä luonnon/ ympäristön kohtuuttoman kuormituksen.) Aikuisen on syytä kyllä pitää lapsestaan huolta vailla vaatimuksia vastapalveluksista, sillä lapsista huolehtiminen ei perustu sopimukseen vaan omaan tahtoon ([vika sopimuksissa]). (...)
Kun jokin asia A on yleisempi kuin B, sanotaan, että A on B:n yleistys. Yleisesti hyväksytty määritelmä tälle suhteelle on seuraava: (...)
Tieteenfilosofiassa on valtava määrä teorioita, jotka luonnehtivat tiedettä, sen pyrkimyksiä, käytäntöä, määrittelyä, sosiologiaa, rakennetta ja niin edelleen. Voin yrittää listata niitä tähän jossain myöhemmässä vaiheessa. (...)
Vältä tarkkoja määrittelyjä ''tosimaailman ilmiöistä''. Hyväksy käsitteet ymmärtämistä helpottavina apuvälineinä, älä yritä muuttaa niitä todellisuuden osia määrittäviksi malleiksi. (...)
(Puhuttuani näistä lauseista kielitieteilijöiden kanssa, tulin tulokseen, että kannattaa aloittaa sittenkin mielekkäistä lauseista. Varsinaisen pidetyn tunnin suunnitelma tullee näkyviin, kun julkaisen kasvatustieteen [portfolio]ni...) (...)
Luonnollisen kielen käsittelyä on perinteisesti hallinnut kaksi koulukuntaa, "söpöläiset" (neats) ja "röpöläiset" (scruffies). Samat puolueet on löydettävissä muiltakin asiaan liittyviltä tieteenaloilta, kuten [tekoäly]stä ylipäänsä, kognitiotieteestä ja niin edelleen. (...)
Kutsun ''uskottavaksi'' väitettä, joka ei ole (tai jonka en huomaa olevan) [ristiriitainen] muiden käsitysteni kanssa. Koska käsityksiä tulee koko ajan lisää, uskottava väite voi muuttua epäuskottavaksi. Myös epäuskottava väite voi muuttua uskottavaksi, mikäli sen epäuskottaviksi tehneet väitteet ovat muuttuneet epäuskottaviksi (eivätkä siten enää muodosta vakavaa ristiriitaa, mikäli väite hyväksytään). (...)
[Teoria] on ristiriitainen, jos se väittää kaiken. Vähän teknisemmin: jos kaikki sen termit ovat sen teoreemoja. Pidän tästä määrittelystä, koska se välttää totuusarvoista puhumisen. Nollateoria (teoria, jossa ei ole termejä) on triviaalisti ristiriitainen. (...)
Minun vakaumukseni on, että logiikka on merkitysteoria. Sen tarkoitus ei ole kertoa, millainen maailma on (se ei ole "totuusteoria"), eikä antaa tarkkoja parafraaseja argumenteista (se ei ole "todistusteoria"). Logiikan tarkoitus on antaa jokin konkreettinen muoto niille sisällöille, joita on käsityksissämme ja joita pyrimme välittämään kielellisillä ilmauksilla. (...)
''Peliteoria'' tutkii [peli]tilanteita. (...)
(Tälle sivulle piti alun perin kirjoittaa ihan muuta.) (...)
Mitä hittoa se tarkoittaa? (...)
Keksin, miksi kuolemasta on niin vaikea keksiä mitään järkevää sanottavaa. (Tai siis mitään, mikä ei kuulostaisi jollain tavoin tekosyvälliseltä.) Nämä kaksi tekijää vaikuttavat siihen yhdessä: (...)
Teoriat ovat ajattelun apuvälineitä, eivät todellisuuden kuvauksia. ([tieteenfilosofia]) Useimmista tieteellisistä teorioista tiedetään, etteivät ne tarkasti vastaa todellisuutta; niitä kutsutaan approksimaatioiksi. Missä mielessä silloin ovat olemassa näiden teoriaoliot, nämä teorioiden kiintopisteet, joiden välisistä suhteista teorian väitteet kertovat? (...)
'''Milloin ilmaus on yksilö?''' (...)
Kun puhumme jostakin oliosta (olio laajassa mielessä: elävä tai kuollut olio tai vaikkapa abstrakti olio, mikä tahansa käsitettä vastaava asia tosimaailmassa), varsinaista tietoa oliosta ei tarjoa se, mikä kyseinen olio ''on'', vaan se, miten se ''suhtautuu'' muihin olioihin. Oliot ovat suhteittensa, relaatioiden määrittelemiä. (...)
Tätä en jaksa selittää kunnolla. Jos ette tajua niin voivoi. (Itsekin alan unohtaa joistain kohdista, mitä ne tarkoittavat...) (...)
Malleja ovat järjestelmät, jotka toteuttavat tietyn teorian. Malli on ikään kuin teorian tulkinta, joka antaa jokaiselle teorian käsitteelle vastineen jossain (mahdollisesti kuvitteellisessa) maailmassa. Teorialla, joka on [ristiriitainen], ei ole yhtään mallia (koska ei ole kuviteltavissa järjestelmää, joka sen toteuttaisi). Tosiasiassa malleja voidaan keksiä melkein mille tahansa ja käytännössä ristiriidattomuuden määrittämiseen käytetään toisia teorioita, kuten logiikkaa. (...)
Ensinnäkin pieni kertaus: irrationaaliluvut ovat lukuja, joita ei voi ilmaista (tarkasti) kahden luvun suhteena, eli siis joita ei voi ilmaista murtolukuna. Tämä tarkoittaa myös, ettei niitä voi ilmaista desimaalilukuina, koska jokainen desimaaliluku on muunnettavissa murtoluvuksi, esimerkiksi 0,00374 = (...)
Selitä tässä, mitä ekstensionaalinen tarkoittaa. (...)