Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(Tämä sivu ei ole järkevässä järjestyksessä. Kirjoitan sen ehkä uusiksi jossain vaiheessa.)
Erilaiset totuuslogiikat ovat syntyneet siitä, että ihmisillä on ollut erilaisia intuitioita, minkälaiset päättelyt ovat kielellisiä välttämättömyyksiä (katso logiikka). Klassinen PL ja FOL saavat alkunsa mallista, jossa jokainen (mielekäs) ilmaus on joko tosi tai epätosi.
Luonnollinen kieli ei kuitenkaan toimi näin. Luonnollisen kielen ilmaukset ovat ylikuormitettuja siten, että toisaalta ne voivat tarkoittaa eri asioita eri asiayhteyksissä ja toisaalta niillä voi olla useammanlaisia "merkityksiä". Virke voi olla yhtaikaa väite, arvostelma, toimintaohje ja hyväksynnän osoitus kuulijaa kohtaan. Mutta käsittääkseni jokaista luonnollisen kielen ilmausta (kontekstissa) vastaa jokin tai useampi tarkka ilmaus, jotka ovat erilaisia loogisia ilmauksia ja kuvaavat luonnollisen kielen ilmauksen merkityksiä. Tätä väitettä kutsutaan language of thought -hypoteesiksi. Jos se ei pidä paikkaansa, on vaikea ymmärtää, miten kieli voisi ollenkaan liittyä maailmaan: epätarkka ilmaus ei osoita mitään.
Sanotaan siis mahdollisimman selkeästi: luonnollisen kielen ilmauksella on jokin määrä merkityksiä, jotka on ilmaistavissa tarkoilla ilmauksilla. Jokainen merkitys osoittaa maailmasta jotain, eli sillä on maailmassa tietty "arvo" (value), ekstensio, esimerkiksi ilmauksen "taivas" arvo on se osa maailmasta, mitä pidetään taivaana kyseisessä maailmassa. Edellisessä lauseessa "merkitys osoittaa" tarkoittaa, että ilmauksen merkitys voidaan määritellä konstruktiiviseksi ohjeeksi siitä, miten maailmasta x selvitetään, mikä on ilmauksen arvo maailmassa x. (Tämä määrittely on tietääkseni Kripkeltä peräisin.) Merkitys on siis matemaattisessa mielessä funktio, jonka argumentti on maailma (tai sen tietty tila) ja tulos arvo. (Maailma ei tarkoita tässä ulkoista maailmaa, vaan kokemusmaailmaa: maailmankatsomukseni. Katso myös sanojen vaikutus kokemusmaailmaan.)
Kaikki merkitykset eivät ole totuusfunktionaalisia, eli kaikkien ilmausten ekstensio ei ole totuusarvo. Vain väitteiden merkitykset ovat totuusfunktionaalisia, ja niidenkin ekstension voi määritellä dualistisesti (tosi tai epätosi), episteemisesti (tosi, epätosi tai tuntematon), probabilistisesti (todennäköisyysaste) ja monella muulla tavalla. Luonnollisen kielen väitelauseella voi olla myös muita merkityksiä kuin väitemerkitys: esimerkiksi "taas ovat tiskit tiskaamatta!" sisältää todennäköisesti myös paheksuvan merkityksen, eikä välttämättä vain siksi, että tiskaamaton tiski olisi (määritelmällisesti) huono asia.
Useimmat muut merkitykset kuin väitemerkitykset voi muuttaa väitemerkityksiksi siten, että käyttää modaalioperaattoreita. "Onpa ihanaa olla kylvyssä" ei ole varsinaisesti väite, mutta "Kylvyssä oleminen on tällä hetkellä ihanaa" on. On kuitenkin tiettyjä merkityksiä, joita ei voi muuttaa väitteiksi, nimittäin proseduraaliset merkitykset. "Syö juustoa!" on käsky ja sisältää proseduraalisen merkityksen. "Juusto pitää syödä." on sille läheistä sukua oleva väite, mutta sen merkitys ei ole sama: jos joku sanoo ensin "syö juustoa" ja sitten "juustoa ei olisi saanut syödä", emme syytä häntä valehtelusta vaan siitä, että käsky oli typerä.
Merkityksiä on siis kahdenlaisia: niitä, jotka voi muuttaa väitteiksi, eli deklaratiivisia merkityksiä, ja niitä, joita ei voi, eli proseduraalisia merkityksiä. (Useimmissa ohjelmointikielissä on molempia: x * 0 = 0; x * (y + 1) = x + (x * y) on deklaraatio, joka määrittelee kertolaskun yhteenlaskun perusteella; 3 * 5 on kysymys, joka pyytää laskemaan edellisen deklaraation perusteella ilmauksen 3 * 5 arvon (ekstension), 15. Ilmauksen 3 * 5 merkitys on proseduraalinen, se on pyyntö tehdä jotain (selvittää 3 * 5:n ekstensio).) Deklaratiiviset merkitykset ovat hyödynnettäviä monin eri tavoin, proseduraalisia voi vain noudattaa tai kokeilla ajatuksissaan. Proseduraalisille merkityksille voi todistaa erilaisia deklaratiivisia ominaisuuksia, kun taas deklaratiiviset merkitykset on helposti hyödynnettävissä proseduurien suunnittelussa.
kategoria: filosofia kategoria: kieli