hwechtla-tl: Hyvä maku edellyttää rumuuden tuntemista

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset

---

Hmf. Estetiikkaa. Otsikon väitteelle lähtökohta on se, että hyvä maku perustuu huonon maun olemassa olemiseen, ja huono maku taas siihen, että on rumuutta (huono maku = taipumus valita rumaa). Mutta jotta voisi tuntea hyvän maun, on tunnettava huono maku, ja jotta voisi tuntea huonon maun, on tunnettava rumuus.

Mutta. Rumuus on asioiden esteettinen ominaisuus, joka väistyy, kun niitä oppii ymmärtämään. Vain kauneus pysyy: kauniiden asioiden tunteminen ei vähennä niiden kauneutta. Luulen, että kauneudella, kuten hyvyydelläkin, on olemassa jonkinlainen "pehmeä ydin", olemus, jota voidaan tarkastella ja lähestyä ja joka yhdistää ihmisiä eikä ole jokaisen oma asia. Epäilen, että tuo ydin on ihmisvartalossa, lapsissa, jylhyydessä, muutoksessa ja muuttumattomuudessa, virtaavassa vedessä, lumen ja jään kimalluksessa, puissa, tulessa, mystiikassa ja niin edelleen.

Olen puhunut tästä viime päivinä tosi paljon, enkä halua kirjata tänne perusteluitani (koska ne ovat ensisijaisesti vaihtoehtoisten kantojen problematisointia). Kirjaan vain muistiin väittämäni:

1. Taide on sitä, mikä pyrkii kauneuteen; taidetta ovat esteettisistä syistä tehdyt asiat.
2. Kauneutta on teoksen ylevöittävyys: kyky herättää katsojassa tunne upeudesta.
3. Ei ole olemassa taiteen asiantuntijoita (negatiivisessa mielessä).
4. Ei voida perustellusti muodostaa oikeita taiteen arvioimisen kriteereitä.
5. Absoluuttinen kauneus on olemassa eikä se ole mielivaltaista (mutta se saattaa olla tavoittamatonta).
6. Absoluuttista rumuutta ei ole.

mw: Tekee mieli huomauttaa taiteen asiantuntijuudesta vielä, että moniin taiteenlajeihin on välttämätöntä tottua -- esimerkiksi vieraaseen musiikkikulttuuriin pitää yksinkertaisesti treenata korvansa, ennen kuin alkaa hahmottaa rakenteisuutta. Luultavasti vähiten informaatiota taiteesta puhuttaessa siis hukattaisi, jos taideobjektin asiantutijoina esiintyisivät ne, jotka pitävät kyseisestä taideobjektista (ts. jotka saavat siitä jotain relevanttia informaatiota irti). Nimittäin jos tottumaton kriitikko arvioi teosta, voi käydä niin, että lähdetekstin rakenteisuus hukataan, jolloin varmasti oleellista informaatiota katoaa.

(Tähän näkökantaan vaikuttanee musiikkitaustani paljon.)

atehwa: sopii yhteen sen ajatuksen kanssa, että mahdollisesti kaikki on loppujen lopuksi kaunista, kunhan sen tajuaa. Ylipäänsä olen kokenut pidemmän päälle aivan turhaksi selittää, miksi muka jokin ei ole kaunista.

kategoria: filosofia kategoria: elämäntavat