> Osa 1 16.5.2004
> Osa 2 30.5.2004
> Osa 3 4.7.2004
> Osa 4 15.8.2004
> Osa 5 12.9.2004
> Osa 6 10.10.2004
> Osa 7 21.11.2004
> Osa 8 12.12.2004
> Osa 9 2.1.2005
> Osa 10 20.2.2005
> Osa 11 20.3.2005
> Osa 12 22.5.2005
> Osa 13 19.6.2005

> Kadulta korpeen -etusivulle

> Sampsan etusivulle

 

Osa 4

15.8.2004

Sykettä Suomi-neidon Valtimolla

Suomi-neidon veri valuu jalkoihin. Perässä menevät myös palvelut. Vappuna sulki ovensa Valtimon kyläkaupoista viimeinen.

Muuttaessani Valtimolle tilasin itselleni perustietoja kunnasta. Elinkeinoasiamies toimitti paketin, josta löytyi vuonna 1990 painettu palvelukartta. Siihen on merkitty kuusi kyläkauppaa ja kyläkoulua sekä neljä haja-asutusalueella sijaitsevaa postitoimipaikkaa. Nyt, 14 vuotta myöhemmin, kaikki kaupat ja postit ovat sulkeneet ovensa. Kyläkouluista on jäljellä yksi. Viimeisimpänä lapun pani luukulle Pajukosken kauppa viime vappuna. ”Yhteiskunta poistuu kylästä”, todettiin paikallislehti Ylä-Karjalassa, kun kuukautta myöhemmin veisattiin Suvivirsi kylän koulussa viimeisen kerran.

Kyläkauppojen puolesta on rummutettu viimeisen vuosikymmenen aikana ahkerasti. Nyt paikallispalveluiden puolustaminen alkaa jo olla turhaa: niitä ei enää ole. Esimerkiksi Valtimon lähikunnassa Rautavaaralla on jäljellä yksi kyläkauppa. Samaan suuntaan mennään vauhdilla muuallakin. Kyläpalveluista metelöiminen saattaa peittää alleen kehityksen seuraavan vaiheen: peruspalvelut ovat jo uhatut myös pienissä maaseudun taajamissa. Ensimmäisinä lähtevät erikoisliikkeet, sen jälkeen alkavat päivittäistavarakaupatkin harveta. Valtimon kirkonkylällä tyhjiä liiketiloja olisi tarjolla yllin kyllin. Vuokrataan –laput koristavat näyteikkunoita. Tätä taustaa vasten puheet kuntien määrän puolittamisesta tuntuvat syrjäseudun näkökulmasta pelottavilta. Lupaukset palveluiden säilyttämisestä pitävät aikansa, mutta miten käy vuosikymmenen kuluttua kuntaliitoksesta? Mikäli Valtimo sulautuisi suurempaan naapuriinsa Nurmekseen, ainakin kunnan oma lukio olisi varmasti uhattuna.

Palvelujen katoamiseen vaikuttavat esimerkiksi ihmisten liikkumistottumuksissa tapahtuvat muutokset, mutta suurin syy Itä- ja Pohjois-Suomessa on muuttotappio, jonka myötä asiakkaita on jatkuvasti vähemmän. Väen väheneminen tapahtuu niin nopeasti, etteivät edes paikalliset asukkaat aina pysy perillä tilanteesta. - Monen nurmekselaisen mielessä Nurmes on edelleen 11 000 asukkaan kunta, vaikka tällä hetkellä täällä on tarkalleen sanottuna 9280 asukasta, toteaa kaupunginkamreeri Jari Lampinen (Ylä-Karjala 8.6.) Valtimolla oli vielä 90-luvun puolivälissä lähes 3400 asukasta. Viime vuonna luku oli pudonnut 2819:een ja väestöennusteen mukaan vuonna 2030 väkeä on jäljellä parituhatta. Kuitenkin mm. Helsingin Sanomien mukaan Pielisen-Karjala tyhjenee jopa ennusteitakin nopeammin (15.11.03). Siinä on alueen kunnilla ihmettelemistä. Verotulojen vähetessä jatkuvasti on myös menoja karsittava.

Suomi-neidon sydän sykkii Pohjolassa. Tällä kohden sijaitsee Valtimo, joka pumppaa verta kohti etelää. Neito on sairastunut outoon tautiin: veri pakkautuu sen jalkoihin. Ylä- ja keskivartalo tyhjenevät. Syke Valtimolla hiljenee. Kun muuttoliikkeen valtavirta vie kunnasta poispäin, vastavirtaan kulkijat tunnetaan. Paikallislehden näyttävien haastattelujen johdosta heistä tulee pieniä paikallisjulkkiksia. Ylimmillään ilo on, jos kuntaan muuttaa lapsiperhe. Kaikki tietävät, että Rasimäen lakkautettu koulu on saanut uudet asukkaat. Tulokas saa tuntea itsensä tervetulleeksi. Osuuskaupastakin saa noutaa ilmaisen kahvipaketin.

Arvossaan ovat myös ne, jotka raivaavat tietä uusille kuntalaisille. Eniten uudisasukkaita houkutelleelle on kunta luvannut pystyttää oikein patsaan. Yksi tulokkaiden etsijöistä on kyläaktiivi Satu Tanskanen, joka on Valtimon pohjoisosan vastuuhenkilö maakunnallisessa Punainen tupa ja perunamaa – projektissa. Tanskanen harmittelee, että monet talot rapistuvat tyhjillään, kun esimerkiksi perikunnat eivät pääse sopuun omaisuutensa myynnistä. Hän toivoo, että käyttämättömät kiinteistöt löytäisivät uuden omistajan. Kyläaktiivi tekee asuntojen välitystyötä vapaaehtoisesti ilman palkkaa. - Paras palkkio on se, kun talon ikkunaan syttyy valo. Siitä saa aivan uskomattoman tyydytyksen.

Muuttotappiosta huolimatta elämä jatkuu. Kesällä väestökatoa tuskin edes huomaa. Siitä pitävät huolen loma-asukkaat ja kesätapahtumat. Vielä on Valtimolla sykettä. Sitkeä on Suomi-neidon henki.

Sampsa Oinaala