Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kaikenlaisia välineitä, niin konkreettisia, abstrakteja kuin pään sisällä olevia.
Pilvilaskenta (cloud computing) ja pilvipalvelut (cloud services) ovat käsitteitä, joiden määrittely käy helpoimmin esimerkkien kautta: (...)
Lista tuttujen julkisista blogeista löytämistä / selaamista varten: (...)
Nykyään ei ole oikeastaan mitään järkeä perustaa jokaista uutta talletusaluetta, uutta sivustoa ja uutta palvelua jollekin sitä varten varatulle toteutusalustalle - puhumattakaan siitä, että hankkisi itse palvelimen, asentaisi siihen käyttöjärjestelmän ja palvelinohjelmistot, ja pitäisi sitä itse yllä. Miksi siinä ei ole mitään järkeä? Koska ilmaiset palvelut verkossa (Google pages, http://ietherpad.com/ ja Gmail, vain muutamia mainitakseni) ovat paremmin ylläpidettyjä, tarjoavat enemmän resursseja (esim. talletustilaa), pystyvät tukemaan useampia käyttöliittymiä ja toimivat vakaammin kuin itse ylläpidetyt ratkaisut. (...)
http://www.darcs.net/ (...)
Komentotulkin käyttäjillä on periaatteessa hyvät välineet www:n käyttöön. Tiedostojen lataamiseen www:stä ja näyttämiseen päätteellä on moniakin ohjelmia, jotka ovat usein parempiakin kuin vastaavat ominaisuudet graafisissa selaimissa. Lisäksi voi käynnistää tekstitilassa toimivia, interaktiivisia selaimia, jotka ovat jotakuinkin samanlaisia (kuvien ja muiden graafisten elementtien puuttumista lukuun ottamatta) kuin graafiset serkkunsa. (...)
Internet Relay Chat. "Se ensimmäinen nettichatti". Ja yksi niistä oudoista asioista, joista suomalaiset voivat syyttää itseään (tai ylpeillä). (...)
Linkkilista ja julkinen www-bookmarks on yksi ja sama asia. Tämä on täällä, jotta saan keskitetyksi bookmark-hallintoni. (...)
Linuxissa (tai jossain muussa, jossa on jotain /dev/dsp:a vastaavaa, esim. nyky-Debianeissa yleensä ALSAn apuriohjelma aplay) pääset äänisynteesin alkuun mukavasti: (...)
Minun on jo pidempään pitänyt selvittää, miten saisin tehdyksi kuvia / kaavioita määrittämällä niiden sisällön mutta tarvitsematta tehdä päätöksiä elementtien paikoista, nuolten reitityksestä, ryhmittelystä, laatikoiden koosta jne jne jne. Kokemukseni mukaan kaavioiden piirtelyssä suurin osa ajasta menee elementtien siirtelyyn ja kokojen muuttamiseen, kun niiden välinen verkko muuttuu. Tämä työ on automatisoitavissa ja siksi se pitää automatisoida. (...)
Time and again, I bump into some opinions or discussion about how the Unix user interface, the command line, should be improved, or maybe replaced with something completely/relatively different. This time, it was the comments on this lwn.net article: https://lwn.net/Articles/429118/#Comments (...)
* [Unix-peruskurssi] * [tekstityökalut] * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/yleista/nimeys.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/lyhyet/huomautuksia.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/kurssimoniste.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/prosessit.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/putket.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/lyhyet/slausekkeet.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/oikeudet.pdf * [virtues of the Unix shell] (...)
http://en.wikipedia.org/wiki/Lightweight_markup_language (...)
Unixien perinteinen ohjelmointirajapinta tekstipohjaisten kokoruudun ohjelmien tekemiseen (vastakohtana ohjelmat, jotka vain kysyvät linja kerrallaan syötettä ja kirjoittavat vastauksensa. Näiden ohjelmien interaktio on virtapohjaista). curses on siis eräänlainen window toolkit tekstiympäristölle. (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Here are a couple of short utilities to help transform table data that is laid out in fixed width fields into CSV (comma-separated values) format. Say, the input looks like this: (...)
Olen jo aika pitkään pitänyt yhteystietojani määrämuotoisessa tekstitiedostossa. Tämä muoto on osoittautunut erittäin hyväksi tietojen organisoimiseen, säilyvyyteen ja poimintaan, mutta ongelma on tietysti se, että kaikki konnektiviteetti, siis tietojen siirtäminen uusiin muotoihin, pitää toteuttaa itse. Minulla oli yli vuoden aika, jona en ole saanut siirretyksi tietoja kännyköihini, koska gnokii (loistava ohjelma muuten) on alkanut jäädä jälkeen eikä siis toimi enää useimpien kännyköiden kanssa, ja Nokian omiin ratkaisuihin, PC Suiteen ja ovi.comiin, on vaikea tuoda tietoja mistään muualta. SyncML:ään perustuvat ohjelmat taas toimivat miten sattuu ja Nokia tuntuu rikkovan oman SyncML-tukensa vähän väliä. (...)
SSH server implementations are not known for their flexibility in per-user configuration. However, they turn out to provide just enough infrastructure to make it possible to make "special" accounts that are only used for a specific task. Here, I will concentrate on OpenSSH and restricting access to file transfer and only a particular type of file transfer. (...)
Versionhallinta tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedostoista (tai muista tietovarastoista) pidetään muistissa, millaisia ne ovat olleet missäkin vaiheessa, kuka niitä on muuttanut, milloin ja miten (sekä usein vapaamuotoisia kuvauksia siitä, miksi). Toisin päin versionhallinta kertoo tiedostoista (tai muista tietovarastoista), miten ne ovat muodostuneet, mikä niissä on kenenkin tekemää ja mitä muutoksia ne sisältävät. (...)
Kaikenlaisia välineitä, niin konkreettisia, abstrakteja kuin pään sisällä olevia. (...)
Pitämäni versionhallintajärjestelmä. http://wiki.gnuarch.org/ Mainittakoon, että [Darcs] on vielä parempi. (...)
Yritin kovasti keksiä tälle sivulle otsikkoa, koska tarkoittamalleni asialle ei ole järkevää nimeä. Tämä on hyvin tunnettu ilmiö, jota kutsutaan mm. web 2.0:ksi ja ties miksi. Periaatteessa kyse on kuitenkin tiedon uudelleenkäytettävyydestä. (...)
Tätä on vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ole paljon toimineet Unix-ympäristössä. (...)
Ohjelmointikieli, joka ei ole käsittämättömän nerokas, mutta jotenkin onnistuu tasapainottamaan erilaiset vaikutteet. Varsin kaunis ja yksinkertainenkin kieli, ja suunniteltu johdonmukaisesti. (...)
http://openid.net/ (...)
RSS-feedeillä saa kaikenlaista ihmeellistä aikaan. Periaatteessa melkein mitä tahansa, mihin tulee muutoksia, voi seurata RSS-feedinä. Jos esimerkiksi voisin muuntaa sisääntulevat postini, IRC-gallerian kommenttini, IRC:ssä saamani puhuttelut ja seuraamieni www-sivujen muutokset RSS-feedeiksi, voisin seurata niitä yhdistetysti... (...)
GPRS-yhteys on pakettikytkentäinen lisäke GSM-yhteyksiin, joka käyttää kulloinkin vapaana olevia aikavälejä välittääkseen liikennettä, joka on tyypillisesti IP-pohjaista eli internet-liikennettä. GPRS-yhteyksiä ei käytännössä koskaan laskuteta aukioloajan vaan siirretyn tietomäärän perusteella. (Käsittääkseni myös aukioloajan perusteella laskuttaminen olisi periaatteessa mahdollista, sillä IP-yhteyksissä känny kai pyytää reittiä gateway-AP:lta ja siten verkko on periaatteessa tietoinen, milloin känny on "halukas" käyttämään yhteyttä.) (...)
Warning: this document is incomplete due to lack of time. My apologies. (...)
(Sori, jouduin muuttamaan sivun takaisin: joku oli muokannut tätä emacsilla, joka oli tuhonnut ääkköset.) (...)
http://www.ocaml.org/ (...)
'' Olen itse rakentamassa J2EE-pohjaista CMS-systeemiä OpenSource-pohjalla, ja koitan saada selville mihin käyttötarkoituksiin se voisi sopia. LAMP-pohjaiset ympäristöt ovat kai kuitenkin vielä standardi.'' (...)
Tämä on SGML/XML-sovellus dokumenttien kirjoittamiseksi: tavallaan siis se, mitä HTML:n "pitäisi" olla (vaikka HTML:n ''tarkoituksesta'' ollaankin monta mieltä). Siinä on aika paljon keskitason semanttista merkintää. Suurin osa siitä on aika hyödytöntä, vai mitä, <Honorific><Abbrev>hra</Abbrev></Honorific> <Firstname>Jaska</Firstname> <Surname>Jokunen</Surname>? (...)
(tarkoituksena luokitella tekstejä siten, ettei luokittelualgoritmia tarvitse opettaa eikä sille tarvitse kertoa, mihin luokkiin luokitellaan) (...)
http://yaml.org/ (...)
Erinomainen tekstipohjainen (tarkoittaa tässä: ei kuvia, vetovalikoita, hiiren käyttöä eikä ikkunointia) www-selain. w3m:ssa on muutamia ominaisuuksia, joita en ole löytänyt muista selaimista ollenkaan (linkinnäköisten tekstien muuttaminen linkeiksi, mahdollisuus käyttää Unixin [filtteriputki]ssa, kaksisuuntainen tuhoutumaton historia) ja paljon hyviä valintoja. (...)
Nämä olivat aikoinaan netin parasta sisältöä. Nykyään niissä on satunnaisesti hyviä kirjoituksia, mutta enimmäkseen huonosti käyttäytyvien (tai välinpitämättömien, tai tyhmien, tai avoimen vihamielisten) kirjoittajien osuus on niin suuri, että järkevän keskustelun käyminen uutisryhmissä edellyttää kohtuutonta vaivannäköä artikkeleiden selailussa, pisteytyksessä ja automaattisessa pisteytyksessä (jottei tarvitsisi kurkata kaikkea). (...)
Tämä ajatus lähti liikkeelle vauhdikkaahkosta keskustelusta, jota kävin yleisen kielitieteen laitoksella. Vastaajani aloitti tuomalla esiin [raakateksti]n ongelmia, johon vastasin tuomalla esiin korkean tason merkintäkielten, kuten [XML]:n ongelmia. Molemmat olemme myös S-ekspressioiden kannattajia. Erityisesti puhuimme rivinvaihtojen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä verrattuna esim. kappalevaihtoihin tai riviä signifioivaan elementtiin. (...)
Nämä ovat yksi keino taistella roskasähköpostia, "spämmiä" vastaan. Ne listaavat sellaisten koneiden osoitteita, joiden tiedetään käyttävän sähköpostia väärin tai auttavan sen väärinkäytössä. Jotkut hurjat, kuten SPEWS, laajentavat tämän myös niihin, jotka ovat tekemisissä niiden kanssa, jotka auttavat sähköpostin väärinkäytössä. (...)
Scsh, eli Scheme shell, on [LISP]in erään variantin Schemen alavariantti, joka on erityisesti suunniteltu toimimaan hyvin yhteen Unix-ympäristön kanssa. Se sisältää muun muassa seuraavat ominaisuudet: (...)
make on yksi Unixin hyödyllisimmistä ohjelmista. Se on (varsin yksinkertainen) asiantuntijajärjestelmä, jolle voi opettaa, miten tiedostoja muodostetaan (toisistaan), esimerkiksi miten ohjelmia käännetään lähdekoodista, kuvia muunnetaan tiedostomuodosta toiseen tai www-sivuihin lisätään sivupohja. Sille voi kertoa ohjeita kaikenlaisen muunkin tekemiseen, ja jos käyttää tyhjiä pseudotiedostoja merkitsemään, että jokin on tehty, saa samat hyödyt kuin tiedostojenkin kanssa. (...)
Unixeissa on nerokas virheenetsintätapa: kun ohjelma tekee jotain, mitä se ei saisi tehdä, sen tilasta talletetaan kovalevylle image, "core". (Tämä tapahtuma on ohjelman traagisessa kaatumisessa uskomaton lakonisuuden huippu: virheilmoitus on "segmentation fault (core dumped)".) Näitä imageja voi jälkeenpäin tutkia tarkoitusta varten tehdyllä ohjelmalla, debuggerilla (kaikissa vapaissa ympäristöissä "gdb"). (...)
Tämä on hassu ja ilmeisesti (en ole lukenut protokollamäärittelyä) varsin alkeellinen protokolla varmaa tiedonsiirtoa vaativien protokollien kuljettamiseksi GSM-yhteyden yli. Tätä on luonnehdittu välivaiheen teknologiaksi, mutta itse asiassa WCDMA:n (tai minkä nyt sitten onkaan tarkoitus tappaa se) etu on vähemmän nopeudessa ja enemmän laskutuksessa. Eli suomeksi: jos haluatte langattomia yhteyksiä, käyttäkää GPRS:a, se on ainoa edes puoliksi reilu ja kohtuuhintainen systeemi. (...)
Extensible markup language. (...)
pic on erittäin miellyttävä ja kehittynyt ohjelmointikieli diagrammien ja muiden kuvien tuottamiseen. Esimerkiksi kolmen laatikon diagrammi syntyy näin: (...)
!!! Introduction (...)