Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kaikenlaisia välineitä, niin konkreettisia, abstrakteja kuin pään sisällä olevia.
Pilvilaskenta (cloud computing) ja pilvipalvelut (cloud services) ovat käsitteitä, joiden määrittely käy helpoimmin esimerkkien kautta: (...)
Komentotulkin käyttäjillä on periaatteessa hyvät välineet www:n käyttöön. Tiedostojen lataamiseen www:stä ja näyttämiseen päätteellä on moniakin ohjelmia, jotka ovat usein parempiakin kuin vastaavat ominaisuudet graafisissa selaimissa. Lisäksi voi käynnistää tekstitilassa toimivia, interaktiivisia selaimia, jotka ovat jotakuinkin samanlaisia (kuvien ja muiden graafisten elementtien puuttumista lukuun ottamatta) kuin graafiset serkkunsa. (...)
Here are a couple of short utilities to help transform table data that is laid out in fixed width fields into CSV (comma-separated values) format. Say, the input looks like this: (...)
Pitääpä kirjoittaa [Skrolli]a varten [Unix-komentotulkki]a selittävä juttu. (...)
Rupesin laittamaan kuntoon taas erilaisia kommunikaatiovälineitä. Kun työskentelee korporaatioissa, päätyy lammasmaisesti käyttämään sitä, mitä firma käyttää, koska vaihtoehtoa ei ole. Nyt oon villi ja vapaa ja käytän niitä palveluita mitä huvittaa! (...)
(nettipäiväkirja 19.11.2015) SSH is a very versatile tool that basically every Unix/Linux user knows and uses. However, the default setup of SSH is relatively conservative and leaves many extremely useful SSH features disabled. Here's a list of stuff almost every SSH user should find useful. (...)
http://yaml.org/ (...)
(nettipäiväkirja 29.10.2019) Thought I'd start playing with sound programming again. It's because I gave my daughter an assignment to play me a tune, "one that neither ends nor loops". Turns out it's not too easy to do without any kind of programming skill :) And like a good kid, my daughter produced a scratch program playing random notes on a pretty weird distribution. (...)
Olen tekemässä machine learning engineer -luentoa tekstiaineiston koneoppimisesta: (...)
(nettipäiväkirja 25.10.2018) I read Tensorflow's text classification tutorial (https://www.tensorflow.org/tutorials/keras/basic_text_classification). It's pretty straightforward, and I encourage you to take a look at it, too. But it uses a ready-made dataset; and while this is quite okay, it's easier to create your own than you might think. (...)
(nettipäiväkirja 15.10.2018) There's been already for quite a while, in programming languages, a megatrend towards types, more complex and complete types, proving program properties, and catching problems in an early stage based on static (expression-bound) types. This development was probably caused by the growing popularity of very good (Hindley-Milner) kind of type systems with type inference and parametric polymorphism. The approach was first popularised by ML languages, but now the flagship is [Haskell], whose ghc implementation is constantly pushing the border of well-typed programs to include more and more programs. (...)
Lista tuttujen julkisista blogeista löytämistä / selaamista varten: (...)
(nettipäiväkirja 31.01.2018) I found a handy way to use the Clojure threading macros (->, ->>, etc). Just to give some background, these macros provide a very nice clojure-flavoured alternative to the ($) operator of haskell, i.e. they allow for writing nested function calls without the nesting. The following are equivalent: (...)
Olen aina ollut sitä mieltä, että [Haskell] on yksinkertainen kieli ja siinä vain tarvitsee kertoa, miten asiat ovat (esimerkiksi, x `nand` y = not $ x && y). Mutta nyt olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset teettävät Haskellilla aikamoisen määrän koodia käyttäen avukseen sen tyyppijärjestelmässä olevia oletusmäärittelyitä erilaisille tyyppiluokille. Nämä tyyppiluokat taas on osittain nimetty matemaattisilla termeillä, osittain ohjelmointitermeillä, ja niillä on kirjastossa hirveä määrä instansseja, jotka pitäisi tuntea, jotta ymmärtää, mitä tapahtuu. Melko kevyt esimerkki: (...)
Hmm, löysin jotain hyvin hyödyllistä: (...)
Onko teilläkin sellainen tunne, että transaktioiden erotustasot (''isolation levels'') ovat huonosti selitettyjä jokaisessa oppimateriaalissa, mistä ikinä olette niihin tutustuneet? Että selityksen kyllä tajuaa, mutta loppujen lopuksi jää kuitenkin sellainen olo, että ei ehkä osaisi valita sopivaa erotustasoa sovellukselleen (paitsi ehkä että serializable ainakin toimii)? (...)
(nettipäiväkirja 26.02.2018) Tänään on näemmä tällainen kirjallisuus-WTF-päivä. Olen nähnyt monessa paikassa lainatun tutkimustulosta, jonka mukaan pariohjelmointi vie 15% enemmän aikaa kuin yksin ohjelmointi (saman tehtävän toteuttamiseen), mutta tuottaa 15% vähemmän ohjelmavirheitä. Tämän väitteen lähde on ilmeisesti https://collaboration.csc.ncsu.edu/laurie/Papers/XPSardinia.PDF . (...)
(nettipäiväkirja 01.02.2018) As it seems I'm now sharing all kinds of things related to clojure, I think I'll also share my ~/.lein/profiles.clj: (...)
(nettipäiväkirja 01.03.2017) DNS on hurja palvelu. (Jos et tiedä, mikä se on, niin lyhyesti se on palvelu, joka muuntaa koneiden ''nimet'', kuten "www.google.com", koneiden osoitteiksi joiden perusteella niihin voi oikeasti ottaa yhteyttä.) (...)
Ongelma on tämä: miten käyttäjät voisivat Unixissa antaa käyttöoikeuden haluamiinssa tiedostoihin haluamalleen ihmisjoukolle niin, että: # ylläpitäjien ei tarvitse puuttua asiaan # ryhmäoikeuksilla on määritelty elinkaari eli vanhoja ryhmiä saadaan joskus siivotuksi # ongelmatilanteissa tiedetään, kenen kanssa asiaa pitää selvitellä? (...)
No niin, nyt dokumentoin ja Debian-paketoin Unixgroupadmin-softan. (Katso [anarkistinen käyttöoikeudenhallinta], jos haluat tietää, miksi.) En ole pannut sitä valmiiksi tarjolle mihinkään, mutta sen voi tehdä itse asentamalla build-depit ja ajamalla dpkg-buildpackagea. (Pitäisi varmistaa, että saan ylipäänsä oman kotisivuni päivitysautomaatit toimimaan, niin voisin kokeilla tuota pakettien tarjoamista.) (...)
(nettipäiväkirja 08.02.2017) Branching in [subversion] is somewhat more cumbersome than, say, in [Git] or [darcs], so some programming shops run the practice of not using branches for features and just tagging all commits to some feature in the commit message. It's fine, and it significantly reduces the pain of merges (by keeping the merges small), but it does make code reviews sometimes hard. The worst case is when you have to review a long-running feature pseudo-branch with commits interspersed with other commits. (...)
Tämä sivu kirjoitettiin vuonna 2005. Asiat ovat muuttuneet sen jälkeen jonkin verran, mutta eivät mitenkään hirveän olennaisesti, katso [nettipäiväkirja 22.10.2015] sekä [esimerkkejä Java-kulttuurista]. Ehkä suurin muutos on se, että virtuaalipalvelinten potkiminen pystyyn on nykyään niin triviaalia, että sitä ei voi enää pitää olennaisena kynnyksenä softan ketterälle käyttöönotolle; katso [pilvilaskennasta ja pilvipalveluista] ja [nettipäiväkirja 08.09.2015]. (...)
(nettipäiväkirja 29.11.2013) Jee, sain vihdoin viimein korjatuksi äärellistilaisia automaatteja käsittelevästä kirjastostani kaikki tiedossani olleet bugit. Sikäli kuin tiedän, tämä on ainoa FSA-kirjasto, joka toteuttaa automaatin komplementin riippumatta aakkostosta. (Minulla on sitä varten syötejoukkoalgebra, joka tulee avoimia komplementtijoukkoja. Katso [miksi negaatio on ongelmallinen].) (...)
(nettipäiväkirja 14.10.2016) SoapUI is one of those softwares I '''don't''' want to install on my computer directly. (The tar installation is not as bad as the install script, but I don't like non-packaged software in general.) So one of the options is to run it from a Docker container instead. (...)
(nettipäiväkirja 15.09.2016) Kerronpa teille suunnitelman, millaisen ohjelman haluaisin tehdä. Olisin tarvinnut sitä jo muutaman kerran, mutta en ole ehtinyt tutkia asiaa. Osittain kyse on siitäkin, etten ole mikään tilastotieteilijä (ja kyseessä on erittäin selvästi tilastotieteellinen ohjelma) ja siksi tiedon etsiminen on ollut hidasta, kun en tiedä oikeita nimityksiä asioille. (...)
Meillä on työpaikan devaajapäivillä (vähän hanskasta lähtenyt) läppä että pidetään jonkinlainen koodauskilpailu MUMPS-kielellä. Asioista jotain tietävät joko (a) lähtevät kauhistuneina karkuun tai (b) pyörittelevät salaliittoteorioita siitä, että firma valmistautuu ottamaan kaatuvan Apotti-hankkeen omiin hyppysiinsä jo tässä vaiheessa :) Itse en halua ihan hirveästi panostaa aikaani hommatakseni osaamista tästä kyseenalaisesta teknologiasta, mutta päätin kuitenkin osallistua tämmöisellä pienellä entryllä kilpaan: (...)
Tein tänään mielestäni jotain mielettömän hienoa: yleispätevän taulukkoaineistojen laaduntarkistusskriptin :) Se siis lukee CSV-tiedoston ja etsii siitä asioita, jotka yleensä ovat merkkejä virheellisestä datasta. (...)
Aina joskus törmään ohjelmaan, joka on tosi kätevä, mutta jota en juuri sillä hetkellä tarvitse. Jotta en unohtaisi näitä ohjelmia, teen niistä listan tänne. (Tietysti olen unohtanut niitä jo paljon...) (...)
(nettipäiväkirja 18.12.2015) Huoh. Voisikohan joku selittää minulle, mikä edn:n (https://github.com/edn-format/edn) pointti on? Juu toki se on ilmaisuvoimaisempi kuin JSON, mutta toki meillä on ollut vaikka kuinka paljon kielispesifejä serialisointiformaatteja ennen JSONia, ihmisluettaviakin - mutta ne ovat kielispesifejä. [JSON esimerkkinä kehityksestä] johtuu juuri siitä, että siinä on niin vähän sisältöä, mitä mäpätä kielispesifeiksi tietorakenteiksi. Sitten ei tarvitse ihmetellä, miten tulkitaan esim. Rubyssa symboleiden nimiavaruudet tjsp. (...)
(nettipäiväkirja 12.06.2014) Keksin, että voisin dokumentoida, minkälainen hakemistohierarkia minulla on. Hyvien käytäntöjen levittäminenhän on hyvä käytäntö, ja minun mielestäni minun hakemistohierarkiani on hyvä käytäntö. (...)
Hmm. Olen tässä fiksaillut reittiopas-komentoani, jolla saan komentoriviltä haetuksi reittejä reittioppaasta. Ja kun reittiopas on skriptaajan näkökulmasta huonontunut (esim. reittitaulukot on nykyään toteutettu stylesheeteillä ja div-elementeillä varsinaisten taulukoiden sijaan), tuli mieleen, pitäisikö oikein käyttää APIa kun sellainenkin ehkä on. Mutta sitä ei käytetäkään noin vain, ovat huolissaan tietokantakuormituksesta: (...)
Lisää systemd-keskustelusta, tällä kertaa metakeskustelua: http://uselessd.darknedgy.net/ProSystemdAntiSystemd/ (...)
(nettipäiväkirja 14.09.2015) Itse asiassa vielä paljon mielenkiintoisempi kuin [versionhallintapohjainen tehtävälista] on ajatus siitä, että hoidetaan koodikatselmointi muutamalla skriptillä versionhallinnassa. Omituista kyllä, en ole löytänyt tällaista systeemiä muualta. Olisikohan jopa kehittämisen arvoinen? (...)
Yritin kovasti keksiä tälle sivulle otsikkoa, koska tarkoittamalleni asialle ei ole järkevää nimeä. Tämä on hyvin tunnettu ilmiö, jota kutsutaan mm. web 2.0:ksi ja ties miksi. Periaatteessa kyse on kuitenkin tiedon uudelleenkäytettävyydestä. (...)
(nettipäiväkirja 25.07.2015) Lueskelin ohjeita siitä, miten Google mapsiin lisätään tietoa (ks esim http://www.techrepublic.com/blog/google-in-the-enterprise/put-your-business-on-the-map-the-google-map/), ja sain todeta, että www onkin mennyt pikemminkin huonoon suuntaan kuin hyvään. Ajattelin, että nykyään [määrämuotoinen verkkosisältö] päätyisi jo hakukoneiden indekseihin, mutta sainkin huomata, että Google lähinnä tarjoaa käyttöliittymiä omien tietokantojensa päivittämiseen. (...)
(nettipäiväkirja 21.07.2015) Nykyäänhän on muodikasta (ja järkevääkin) uudelleentoteuttaa perinteisiä ohjelmistoja erilaisina pilvipalveluina. Tässä on esimerkiksi sellainen hyöty, että ohjelmien tila (kuten dokumentit) on muokattavissa kaikkialta, niihin pystyy liittämään julkisia palveluita (kuten näkymiä) ja niitä pystyy skriptaamaan APIen kautta. Ja tiedot tulevat myös kunnolla varmuuskopioiduiksi. Katso kuitenkin [ulkoisten palveluiden ongelmia]. (...)
Oletko koskaan kaivannut rakenteista diffiä tietokantojen sisällölle? Tässäpä ratkaisu: muunna sisältö [LDIF]-formaattiin tavalla tai toisella ja käytä perl-LDAP:sta löytyvää ldifdiff.pl-esimerkkiskriptiä. (...)
(nettipäiväkirja 26.05.2014) Ajattelin mainita, että RDF:n ja relaatiotietokantojen ([miten RDF eroaa tietokannoista]) lisäksi on vielä ainakin yksi samanlainen, samanrakenteisen tiedon säilytystapa, nimittäin LDAP-hakemistot. Ja siinä, missä RDF:lle on tarjolla SPARQL ja relaatiotietokannoille SQL, on LDAP:llekin omansa, RFC4515 (http://tools.ietf.org/html/rfc4515). LDAP-filtterit vastaavat tosin lähinnä SQL:n where-lausetta (joskin niillä voi valita monen "taulun", siis luokan yli) joten siinä ei pysty tekemään monia asioita, olennaisimpana ehkä aggregaatit (yhteenvetofunktiot) ja join (liitos). (...)
Olen jonkin verran ihmetellyt, mitä niin paljon mahtavampaa nykyisissä musiikkiohjelmissa on kuin Trackereissa, että niitä olisi oikeasti kätevämpää käyttää. Edes [Skrolli]n juttu ei oikein aukaissut asiaa. Jonkinlaista houkutusta on toki algoritmisemmissa sävellystavoissa, joissa pääsee tarkemmin kiinni suoraan signaalintuotantoprosessiin, mutta ne ratkaisut (kuten pd-kieli tai [äänisynteesikirjasto]ni) eivät ole kätevää nähneetkään. (...)
Katso myös [äänisynteesikirjasto], jossa on esimerkki yhdestä aika vinkeästä nuottikirjoituksesta. Nuottikirjoitusten suunnittelu ei ole ihan helppoa, koska niissä pitäisi saada yleiset asiat helpoiksi ja harvinaiset mahdollisiksi ilman hillitöntä säätöä. (...)
Redo on D.J. Bernsteinin kehittämä tiedostogeneroinnin automaatiojärjestelmä, ja sellaisenaan vaihtoehto esim. Unixin [make]-komennolle. Oikeastaan se ei ole kovin kummoinen järjestelmä, vaan rajapinta/avuke, jolla skriptit voivat kutsua toisiaan ehdollisesti, eli vain siinä tapauksessa, että seuraavaa skriptiä "tarvitsee" kutsua. Sille on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana ''neljä'' toteutusta: Alan Grosskurthin sh-toteutus, Avery Pennarunin [Python]-toteutus, Jonathan de Boyne Bollardin C++-toteutus ja Nils Dagsson Moskoppin sh-toteutus. Huhhuh. (...)
[Make]sta vielä yksi asia. Siitä puuttuu ominaisuus, jota joskus ihan oikeasti toivon: olisi tosi kätevää, jos tietyn kohteen (''target'') suhteen voisi määritellä, miten kohteen "tuoreus" (eli aikaleima) lasketaan, sen sijaan että make olettaa sen olevan tiedosto ja käyttää stat()ia. (...)
Löysinpäs viimeinkin artikkelin, jossa listataan, mikä ihme [make]ssa (tyypillisesti GNU makessa) on vikana. Olen nimittäin nähnyt tosi paljon tietoteknisen prosessin automaatiotyökaluja, jotka eivät mielestäni ole ainakaan ''parempia''. Ehkä pitäisi kirjoittaa jonkinlainen "make - the good parts". Tai ehkä ei. (...)
make on yksi Unixin hyödyllisimmistä ohjelmista. Se on (varsin yksinkertainen) asiantuntijajärjestelmä, jolle voi opettaa, miten tiedostoja muodostetaan (toisistaan), esimerkiksi miten ohjelmia käännetään lähdekoodista, kuvia muunnetaan tiedostomuodosta toiseen tai www-sivuihin lisätään sivupohja. Sille voi kertoa ohjeita kaikenlaisen muunkin tekemiseen, ja jos käyttää tyhjiä pseudotiedostoja merkitsemään, että jokin on tehty, saa samat hyödyt kuin tiedostojenkin kanssa. (...)
(nettipäiväkirja 09.03.2015) Hhaa, keksinpäs viimeinkin ratkaisun siihen, miten tuetaan HTTP PUT-menetelmää, tuota kauneinta ja puhdasoppisinta, sivustojen ylläpidossa. Aikoinaan sille oli jopa asiakasohjelmia: esimerkiksi Netscape Navigator ja W3C Amaya osasivat editoida senhetkistä sivua ja lähettää sen takaisin palvelimelle PUT-metodilla, pyynnöstä. (...)
Tajusin juuri, että pieni homma, jota olen huvikseni väsäillyt, on jakamisen arvoinen. Se on REST-rajapinta LDAP-hakemistoon, toteutettu Bottlella. Tässä vaiheessa se on aika pintasilaus, sillä pystyy lukemaan hakemistosta käyttäjäolioita JSON-mappingilla. Mutta samanlaisia kyselyitä on hyvin helppoa lisätä. (...)
(nettipäiväkirja 07.01.2015) Somehow I wasn't able to find a proper SQL monitor or command line for Sybase / MS SQL server. sqsh is kinda close, but I couldn't find a good way to get nice output out of sqsh (by default). The problem is in particular the length of TDS output; if every table row is many lines long, it gets very hard to read the output. So I wrote this on bsqldb from FreeTDS. (...)
Tätä [versionhallinta]järjestelmää käsitellään lähinnä näissä nettipäiväkirjan merkinnöissä: (...)
(nettipäiväkirja 06.11.2014) Olen työskennellyt viime aikoina aika paljon LDAPin kanssa ([LDAP tietokantana]), ja ajattelin jakaa vähän vihjeitä työkaluista. Ensinnäkin LDIF on kiva olemassa; SQL-tietokannoissa on usein harmittanut juuri se, ettei tiedolla ole vakioitua siirtoformaattia (tietenkin LDIF on yksi mahdollinen sellainen). [CSV] on ihan OK siirtoformaatti muuten, mutta sen verran standardoimaton, ettei voi esim. vain ottaa CSV-tiedostoa ja viedä sitä tietokantaan, vaan pitää tietää, mitä on tekemässä ja millainen taulu CSV-tietoja varten pitää perustaa. (...)
(nettipäiväkirja 17.10.2014) [dakkus] sai mainion ajatuksen, joka tuntuu ehdotettuna niin luonnolliselta, että ihmettelenpä, ellei sitä ole jotenkin yritetty toteuttaa. Idea on se, että kalenterimuistutukset pystyisi sitomaan paikkaan (ja mahdollisesti aikaan) sen sijaan, että ne olisivat sidotut vain aikaan. (...)
Tajusin juuri yhden syyn, miksi en ole ollut kovin innostunut osallistumaan sellaisiin CV-medioihin kuin LinkedIn: minun mielestäni hakukoneiden tulokset nimelleni ovat ihan hyvä elektroninen CV, varsinkin minunlaiselleni ihmiselle, jonka nimi on nähtävästi globaalisti uniikki. Se on myös tavallaan vertaisarvioitu, koska osumien järjestys haussa tulee viittausten määrästä. Minun ei tarvitse yrittää päättää, mikä osaamisistani ja aktiviteeteistani on olennaista, eikä hakukone-CV:n lukija oleta, että minä olisin tehnyt hakukoneen valinnat. (...)
(nettipäiväkirja 05.10.2013) Tutkimusaineistojen vertaisluokittelussa voisi käyttää arvosanaa, jossa saa yhden tähden jokaisesta näistä: (...)
O Zimbra, Y U no säilytä kokouskutsuvastauksia muokattuun kokouskutsuun, jos sen aika ei muutu? Sen sijaan lähetät vanhoille osallistujille uuden kyselyn, haluavatko nämä osallistua kokoukseen, jonka kuvaus on muuttunut? (...)
(nettipäiväkirja 28.05.2014) Uskomatonta, millaisia asioita kehdataan myydä, kun kyse on tietohallinnosta, käyttäjät ovat asiantuntijoita ja asiakkaat ei-teknisiä. SAP lienee törkein esimerkki näistä, mutta esim. monet terveydenhuollon järjestelmät ja niiden pohjajärjestelmät (kuten mumps) ovat lähes yhtä hirveitä. Maksaako rahaa näistä? Ei missään nimessä! Ne vain kuluttavat työaikaa opetteluun antamatta kummoista lisäarvoa. (...)
(nettipäiväkirja 04.09.2013) Tajusin, ettei jorinani, [miten RDF eroaa tietokannoista], ole välttämättä vain teoreettista pyörittelyä. Suuri osahan www-sovelluksista tehdään relaatiotietokantojen päälle (kätevyyden vuoksi ja tottumuksen voimasta), ja itse asiassa on ihan realistista alkaa korvata näitä tietokantoja RDF-triplettitietokannoilla. RDF-tietokannat tarjoavat HTTP-rajapinnan tietojen kyselyyn ja päivittämiseen, jota on suhteellisen helppo käyttää. (...)
(nettipäiväkirja 12.02.2014) Keksin loistavan ohjelmistosuunnitteluperiaatteen! (...)
(nettipäiväkirja 21.05.2014) Anteeksi nyt että mainostan vieläkin, mutta tää N900 on vaan uskomattoman hieno. Siinä on kaikki pikaviestitilit (kuten mese, fb, gtalk, voip, jabber, skype jne) yhdistetty siten, että puhelin osaa yhdistellä kaikista tuttujen läsnäolotiedot ja antaa lähettää viestejä yhteisellä käyttöliittymällä eri viestimiin. Ja tämä toimii niin, että N900 käyttää eri palveluiden avoimia rajapintoja - esimerkiksi fb, gtalk ja jabber ovat kaikki oikeasti [XMPP]-palveluita. (...)
Erinomainen tekstipohjainen (tarkoittaa tässä: ei kuvia, vetovalikoita, hiiren käyttöä eikä ikkunointia) www-selain. w3m:ssa on muutamia ominaisuuksia, joita en ole löytänyt muista selaimista ollenkaan (linkinnäköisten tekstien muuttaminen linkeiksi, mahdollisuus käyttää Unixin [filtteriputki]ssa, kaksisuuntainen tuhoutumaton historia) ja paljon hyviä valintoja. (...)
Versionhallinta tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedostoista (tai muista tietovarastoista) pidetään muistissa, millaisia ne ovat olleet missäkin vaiheessa, kuka niitä on muuttanut, milloin ja miten (sekä usein vapaamuotoisia kuvauksia siitä, miksi). Toisin päin versionhallinta kertoo tiedostoista (tai muista tietovarastoista), miten ne ovat muodostuneet, mikä niissä on kenenkin tekemää ja mitä muutoksia ne sisältävät. (...)
Ohjelmointikieli, joka ei ole käsittämättömän nerokas, mutta jotenkin onnistuu tasapainottamaan erilaiset vaikutteet. Varsin kaunis ja yksinkertainenkin kieli, ja suunniteltu johdonmukaisesti. (...)
Tein tällaisen skriptin IRC-lokien greppailuun, jottei tarvitsisi aina ottaa ssh:lla yhteyttä screeniin viestien katsomiseksi. Koodi ei ole erityisen tietoturvallista, koska se on joka tapauksessa salasanavarmistuksen takana. Tässä greplogs.php: (...)
Päivitys: katso [nettipäiväkirja 23.05.2014]. (...)
Näille kaikille pitää kehittää jokin vaihtoehto, jotta ei tarvitsisi käyttää Gnomea tai vastaavaa megahärpäkettä: (...)
Linuxissa (tai jossain muussa, jossa on jotain /dev/dsp:a vastaavaa, esim. nyky-Debianeissa yleensä ALSAn apuriohjelma aplay) pääset äänisynteesin alkuun mukavasti: (...)
* [Unix-peruskurssi] * [tekstityökalut] * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/yleista/nimeys.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/lyhyet/huomautuksia.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/kurssimoniste.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/prosessit.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/putket.pdf * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/lyhyet/slausekkeet.html * http://sange.fi/~atehwa/unix-kurssi/oikeudet.pdf * [virtues of the Unix shell] * [Unixia lapsille] (...)
Paljon käytetty [IRC]-asiakasohjelma. Aika kätevä, vaikka buginen ja iso. (...)
Internet Relay Chat. "Se ensimmäinen nettichatti". Ja yksi niistä oudoista asioista, joista suomalaiset voivat syyttää itseään (tai ylpeillä). (...)
Ihan satunnaisena mainoksena: Pythonissa sekä XML-dataa käsittelevä kirjasto lxml.etree että RDF-dataa käsittelevä rdflib ovat niin kivoja käyttää, että niitä kannattaisi minusta oikeastaan käyttää kaikenlaisten hierarkkisten / verkkotietorakenteiden käsittelyyn ihan riippumatta siitä, aikooko koskaan edes serialisoida niitä mihinkään tekstuaaliseen muotoon. (...)
Nykyään ei ole oikeastaan mitään järkeä perustaa jokaista uutta talletusaluetta, uutta sivustoa ja uutta palvelua jollekin sitä varten varatulle toteutusalustalle - puhumattakaan siitä, että hankkisi itse palvelimen, asentaisi siihen käyttöjärjestelmän ja palvelinohjelmistot, ja pitäisi sitä itse yllä. Miksi siinä ei ole mitään järkeä? Koska ilmaiset palvelut verkossa (Google pages, http://ietherpad.com/ ja Gmail, vain muutamia mainitakseni) ovat paremmin ylläpidettyjä, tarjoavat enemmän resursseja (esim. talletustilaa), pystyvät tukemaan useampia käyttöliittymiä ja toimivat vakaammin kuin itse ylläpidetyt ratkaisut. (...)
http://www.darcs.net/ (...)
Linkkilista ja julkinen www-bookmarks on yksi ja sama asia. Tämä on täällä, jotta saan keskitetyksi bookmark-hallintoni. (...)
Minun on jo pidempään pitänyt selvittää, miten saisin tehdyksi kuvia / kaavioita määrittämällä niiden sisällön mutta tarvitsematta tehdä päätöksiä elementtien paikoista, nuolten reitityksestä, ryhmittelystä, laatikoiden koosta jne jne jne. Kokemukseni mukaan kaavioiden piirtelyssä suurin osa ajasta menee elementtien siirtelyyn ja kokojen muuttamiseen, kun niiden välinen verkko muuttuu. Tämä työ on automatisoitavissa ja siksi se pitää automatisoida. (...)
Time and again, I bump into some opinions or discussion about how the Unix user interface, the command line, should be improved, or maybe replaced with something completely/relatively different. This time, it was the comments on this lwn.net article: https://lwn.net/Articles/429118/#Comments (...)
http://en.wikipedia.org/wiki/Lightweight_markup_language (...)
Unixien perinteinen ohjelmointirajapinta tekstipohjaisten kokoruudun ohjelmien tekemiseen (vastakohtana ohjelmat, jotka vain kysyvät linja kerrallaan syötettä ja kirjoittavat vastauksensa. Näiden ohjelmien interaktio on virtapohjaista). curses on siis eräänlainen window toolkit tekstiympäristölle. (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
SSH server implementations are not known for their flexibility in per-user configuration. However, they turn out to provide just enough infrastructure to make it possible to make "special" accounts that are only used for a specific task. Here, I will concentrate on OpenSSH and restricting access to file transfer and only a particular type of file transfer. (...)
Kaikenlaisia välineitä, niin konkreettisia, abstrakteja kuin pään sisällä olevia. (...)
Pitämäni versionhallintajärjestelmä. http://wiki.gnuarch.org/ Mainittakoon, että [Darcs] on vielä parempi. (...)
Tätä on vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ole paljon toimineet Unix-ympäristössä. (...)
http://openid.net/ (...)
RSS-feedeillä saa kaikenlaista ihmeellistä aikaan. Periaatteessa melkein mitä tahansa, mihin tulee muutoksia, voi seurata RSS-feedinä. Jos esimerkiksi voisin muuntaa sisääntulevat postini, IRC-gallerian kommenttini, IRC:ssä saamani puhuttelut ja seuraamieni www-sivujen muutokset RSS-feedeiksi, voisin seurata niitä yhdistetysti... (...)
GPRS-yhteys on pakettikytkentäinen lisäke GSM-yhteyksiin, joka käyttää kulloinkin vapaana olevia aikavälejä välittääkseen liikennettä, joka on tyypillisesti IP-pohjaista eli internet-liikennettä. GPRS-yhteyksiä ei käytännössä koskaan laskuteta aukioloajan vaan siirretyn tietomäärän perusteella. (Käsittääkseni myös aukioloajan perusteella laskuttaminen olisi periaatteessa mahdollista, sillä IP-yhteyksissä känny kai pyytää reittiä gateway-AP:lta ja siten verkko on periaatteessa tietoinen, milloin känny on "halukas" käyttämään yhteyttä.) (...)
Warning: this document is incomplete due to lack of time. My apologies. (...)
(Sori, jouduin muuttamaan sivun takaisin: joku oli muokannut tätä emacsilla, joka oli tuhonnut ääkköset.) (...)
http://www.ocaml.org/ (...)
Tämä on SGML/XML-sovellus dokumenttien kirjoittamiseksi: tavallaan siis se, mitä HTML:n "pitäisi" olla (vaikka HTML:n ''tarkoituksesta'' ollaankin monta mieltä). Siinä on aika paljon keskitason semanttista merkintää. Suurin osa siitä on aika hyödytöntä, vai mitä, <Honorific><Abbrev>hra</Abbrev></Honorific> <Firstname>Jaska</Firstname> <Surname>Jokunen</Surname>? (...)
(tarkoituksena luokitella tekstejä siten, ettei luokittelualgoritmia tarvitse opettaa eikä sille tarvitse kertoa, mihin luokkiin luokitellaan) (...)
Nämä olivat aikoinaan netin parasta sisältöä. Nykyään niissä on satunnaisesti hyviä kirjoituksia, mutta enimmäkseen huonosti käyttäytyvien (tai välinpitämättömien, tai tyhmien, tai avoimen vihamielisten) kirjoittajien osuus on niin suuri, että järkevän keskustelun käyminen uutisryhmissä edellyttää kohtuutonta vaivannäköä artikkeleiden selailussa, pisteytyksessä ja automaattisessa pisteytyksessä (jottei tarvitsisi kurkata kaikkea). (...)
Tämä ajatus lähti liikkeelle vauhdikkaahkosta keskustelusta, jota kävin yleisen kielitieteen laitoksella. Vastaajani aloitti tuomalla esiin [raakateksti]n ongelmia, johon vastasin tuomalla esiin korkean tason merkintäkielten, kuten [XML]:n ongelmia. Molemmat olemme myös S-ekspressioiden kannattajia. Erityisesti puhuimme rivinvaihtojen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä verrattuna esim. kappalevaihtoihin tai riviä signifioivaan elementtiin. (...)
Nämä ovat yksi keino taistella roskasähköpostia, "spämmiä" vastaan. Ne listaavat sellaisten koneiden osoitteita, joiden tiedetään käyttävän sähköpostia väärin tai auttavan sen väärinkäytössä. Jotkut hurjat, kuten SPEWS, laajentavat tämän myös niihin, jotka ovat tekemisissä niiden kanssa, jotka auttavat sähköpostin väärinkäytössä. (...)
Scsh, eli Scheme shell, on [LISP]in erään variantin Schemen alavariantti, joka on erityisesti suunniteltu toimimaan hyvin yhteen Unix-ympäristön kanssa. Se sisältää muun muassa seuraavat ominaisuudet: (...)
Unixeissa on nerokas virheenetsintätapa: kun ohjelma tekee jotain, mitä se ei saisi tehdä, sen tilasta talletetaan kovalevylle image, "core". (Tämä tapahtuma on ohjelman traagisessa kaatumisessa uskomaton lakonisuuden huippu: virheilmoitus on "segmentation fault (core dumped)".) Näitä imageja voi jälkeenpäin tutkia tarkoitusta varten tehdyllä ohjelmalla, debuggerilla (kaikissa vapaissa ympäristöissä "gdb"). (...)
Tämä on hassu ja ilmeisesti (en ole lukenut protokollamäärittelyä) varsin alkeellinen protokolla varmaa tiedonsiirtoa vaativien protokollien kuljettamiseksi GSM-yhteyden yli. Tätä on luonnehdittu välivaiheen teknologiaksi, mutta itse asiassa WCDMA:n (tai minkä nyt sitten onkaan tarkoitus tappaa se) etu on vähemmän nopeudessa ja enemmän laskutuksessa. Eli suomeksi: jos haluatte langattomia yhteyksiä, käyttäkää GPRS:a, se on ainoa edes puoliksi reilu ja kohtuuhintainen systeemi. (...)
Extensible markup language. (...)
pic on erittäin miellyttävä ja kehittynyt ohjelmointikieli diagrammien ja muiden kuvien tuottamiseen. Esimerkiksi kolmen laatikon diagrammi syntyy näin: (...)
!!! Introduction (...)