(toiminnot)

hwechtla-tl: Pilvilaskennasta ja pilvipalveluista

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Pilvilaskenta (cloud computing) ja pilvipalvelut (cloud services) ovat käsitteitä, joiden määrittely käy helpoimmin esimerkkien kautta:

Tästä on nähtävissä tietty kuvio: käyttäjän kannalta pilvipalvelut ovat yleiskäyttöisiä palveluita, joilla on hyvin dokumentoidut rajapinnat, edullinen hinta ja lyhyt toimitusaika. Tuottajan kannalta pilvipalvelut ovat palveluita, joiden perustamiseen ei tarvitse tehdä ihmistyötä, ja jotka tuotetaan skaalautuvasti eli tavalla, jossa uusien resurssien lisääminen on helppoa palvelun suosion kasvaessa.

Oikeasti pilvilaskenta on käytännössä samaa kuin hostaus eli palveluiden tuottaminen jostain ostetulla alustalla. Tällä tavoin se pohjimmiltaan on samaa kuin vanhemmat termit ASP (application service provider), SaaS (software as a service) ja niin edelleen. Uutta on se, että palvelu on parempaa: palveluntarjoajat tarjoavat parempaa saatavuutta (tiedot talletetaan redundantisti ja palvelut toteutetaan redundantilla laskentaverkolla), edullisempia hintoja ja pienempää byrokratiaa palvelun pystyttämisessä.

Silti, vaikka pilvipalvelut tarkoittavat "erityisen näppäriä ulkoisia palveluita", ne eivät pysty kilpailemaan monissa asioissa oman talon alustoilla tuotettujen ratkaisujen kanssa. Useimmat "palvelut" (esimerkiksi se, että kirjoitan tätä artikkelia) ovat niin triviaalisti toteutettavissa valmiiksi saatavilla olevilla välineillä, ettei niiden hostaamisesta kannata maksaa pennin hyrrää. Useimmiten, jos omassa käytössä on yksikin palvelin, on helpompaa lisätä uusia palveluita sinne kuin ruveta pähkäilemään, miten palvelun saa toteutetuksi pilvipalveluiden alustoilla. Lisäksi, jos palveluun talletettujen tietojen väärinkäytöstä on joitain huolia, on yleensä mukavampaa ja helpompaa pitää palvelu omissa käsissä (katso ulkoisten palveluiden ongelmia).

On joitain tilanteita, joissa pilvipalvelun käyttö on selvästi perusteltua. Yksi on se, jos tarvittu palvelu on yleiskäyttöisyydestään huolimatta sellainen, jonka kehittäminen vaatisi paljon vaivannäköä, esimerkiksi uusien laitteiden asennuksia. Esimerkiksi tästä voisi käydä automaattinen SMS-viestien lähetys. Toinen tilanne on sellainen, jossa palvelun vaatimat resurssit ovat (ainakin hetkellisesti) suuria, jolloin oikeasti joutuu hankkimaan esimerkiksi lisää palvelimia tai kovalevyjä palvelun toteuttamiseen. Tällainen on esimerkiksi tarve tallettaa paljon omia videoleikkeitä. (Tähän tarpeeseen on muuten hyvin tunnettu erikoistunut pilvipalvelu, Youtube, joka vieläpä tarjoaa jonkinlaisen rajapinnan sovellusintegraatiota varten.) Kolmanneksi, jostakin palvelusta voi ennakoida, että sen käyttö saattaa kasvaa kuinka suureksi tahansa. Tällöin voi olla järkevää toteuttaa se pilvialustalla jo valmiiksi, jottei palveluun tarvitse upottaa lisää työtä siinä vaiheessa, jos sen vaatimat resurssit kasvavatkin.

Mutta erittäin usein nämä ehdot eivät täyty. Minulla on aina joskus sellainen tunne, että ihmiset, jotka haluavat jonkin palvelun, jotenkin toivovat, että heidän palvelunsa on vaativa: ehkä se korostaa heidän olemassaolonsa merkitystä? Mutta suurimman osan palveluista saa tuotetuksi jo olemassa olevilla välineillä haluamallaan tavalla (eli helpommin kuin pilvialustalla) ja ilmaiseksi (eli halvemmalla tai yhtä halvalla kuin pilvialustalla).

Tällä hetkellä "pilvipalveluiksi" kutsuttuja järjestelmiä yhdistävät niiden kaupalliset rajoitteet: se, että niistä käytetyistä resursseista täytyy laskuttaa ja näin ollen pitää olla jokin järjestelmä käytön seuraamiseksi ja maksujen puuttuessa estämiseksi. On kuitenkin huomautettu, että murretuista koneista koostuvat botnetit, joissa murtautujat ajavat haittaohjelmia, ovat tavattomasti suurempia kuin yhdenkään kaupallisen toimijan pilvipalvelut - esimerkiksi Conficker-madolla arvioidaan olevan yli 6 miljoonaa konetta hallussaan. Tällaisen toimintamallin, jossa miljoonat koneet antavat ilmaiseksi resursseja muiden määrittämään laskentaan, voisi organisoida myös vapaaehtoispohjalta. On oikeastaan yllättävää, ettei vieläkään ole olemassa mitään suurta joukkoliikettä yksityisten, käyttämättömänä olevien laskenta- ja talletusresurssien jakamiseksi yleiseen käyttöön. (Rajapintoja tähän löytyneisi: ainakin Hadoop (http://hadoop.apache.org/) näyttää sopivalta.)


kommentoi (viimeksi muutettu 25.09.2024 18:59)