(Sori, jouduin muuttamaan sivun takaisin: joku oli muokannut tätä emacsilla, joka oli tuhonnut ääkköset.)
Selitä tässä, mitä tekninen projektinhallinta tarkoittaa.
Tekninen projektinhallinta merkitsee kaikkea sitä, millä projekti saadaan olemaan räjähtämättä käsiin teknisessä mielessä. Tekninen projektinhallinta jää usein sosiaalisen projektinhallinnan varjoon, joka onkin paljon vaikeampi alue. Joka tapauksessa ihmisillä on useimmiten todella hämärä käsitys sellaisista projektinhallinnan teknisistä yksityiskohdista kuten:
Kirjoittanen tästä aiheesta lisää jossain vaiheessa...
terom: Projektin tulosten hyödyntäminen ja projektin jatkaminen sen jo loputtua on varsin hankala osa-alue. Hyvä, standardisoitu dokumentaatio auttaa osaltansa, mutta ei yksinään voi ratkaista tätä. Varsinkin ohjelmistotuotannossa ongelmaksi nousee usein se, että ihmiset tuottavat materiaalinsa omien "standardiensa" mukaan, käytännössä siis vaikkapa ohjelmointityylit vaihtelevat sen verran, että toisen ihmisen on vaikea omaksua toisen ihmisen kirjoittamaa ohjelmakoodia. Mielenkiintoinen onkin kysymys siitä, voidaanko ihmiset, jotka ovat omiin taitoihinsa rajoittuneita, pakottaa johonkin sellaiseen yhteiseen muottiin, jota kaikkien olisi mahdollista noudattaa.
Joitakin työvälineitä onnistuneiden projektien toteutukseen (projekti voi tietysti onnistua tai epäonnistua näistä riippumatta, mutta nämä voivat auttaa asiaa) ovat ainakin versionhallinta (tai ehkä dokumentinhallinta/tiedonhallinta jos puhutaan laajemmassa kontekstissa) ja kuvaus-/mallinnuskielet ja -kaaviot (esim. UML). Projektin mallintamiseen/aikatauluttamiseen/resurssointiin (mm. riippuvuussuhteet osaprojekteista) löytyy myös kuvaustekniikoita. Tärkempää tietysti hommassa on se, miten työkaluja käytetään kuin itse työkalut (esim. projektikaavio, josta puuttuu tarkistuspisteet (milestones) saattaa olla melko hyödytön...).
atehwa: Sekä sosiaalisen että teknisen projektinhallinnan piiriin kuuluu pitkälti juuri se, miten projekti saadaan ositetuksi siten, että eri ryhmät kykenevät työstämään sitä astumatta toistensa varpaille. Pointti onkin se, että tekninen projektinhallinta ei riitä, mutta jää usein kokonaan käymättä sosiaalisen projektinhallinnan suuren haastavuuden vuoksi. Projektinhallinnan (ja johtamisen) yksi suuria päämääriä on kyky olla pakottamatta ihmisiä tarpeettomasti yhteiseen muottiin ja saada projekti silti etenemään kokonaisuutena.
Olen ehdottomasti eri mieltä siitä, että teknisen projektinhallinnan keskeisiä tekniikoita ovat kuvauskielet. Kuvauskielten käyttäminen projektin yhteisenä kielenä on vähän niin kuin ratkaistaisiin monikansallisuuksisen konferenssin kieliongelma sillä, että asetetaan kieli, jota kukaan ei luonnostaan puhu mutta jota kaikkien pitää käyttää konferenssissa. Kuvaus- ja mallinnustekniikat ovat tulleet ja menneet, ja ne ovat projektinvetäjien (miehistä ei ole juuri mitään hyötyä) suosiossa, koska ne sallivat tarkastella projektia jollain tasolla käsittämättä sitä kunnolla. Kuitenkin todellinen yhteistyö perustuu projektin osien välisille rajapinnoille tai protokollille, joita noudattamalla esim. yhteistyöstetty dokumentti saadaan järkevästi koostetuksi. Nämä ovat ehdottomasti sosiaalisen projektinhallinnan välineitä.