Katso myös äänisynteesikirjasto, jossa on esimerkki yhdestä aika vinkeästä nuottikirjoituksesta. Nuottikirjoitusten suunnittelu ei ole ihan helppoa, koska niissä pitäisi saada yleiset asiat helpoiksi ja harvinaiset mahdollisiksi ilman hillitöntä säätöä.
Jos ei ole koskaan tutustunut kuin länsimaiseen nuottikirjoitukseen, saattaa mietityttää, miksi ylipäänsä pitäisi käyttää mitään muuta. Vastaus on kahtalainen. Ensinnäkin länsimainen nuottikirjoitus on aika epäkätevä ja vaatii pidemmän opiskeluajan kuin esim. kirjoitus, jossa on vain lista sävelten nimiä (rytmin merkintätavasta riippumatta). Toiseksi länsimaisella nuottikirjoituksella ei voi ollenkaan merkitä monia asioita, kuten äänenvärin vaihdoksia, äänenkorkeuksia muulla kuin 12 puolisävelaskelen skaalalla ja niin edelleen. Lisäksi länsimainen nuottikirjoitus on hyvin hankala prosessoida automaattisesti, sitä on jonkin verran hankalaa edes tuottaa automaattisesti (tietokoneella) mikäli sävelmässä on esim. monta nuottia sitovia elementtejä kuten ligatuureja tai yhdistettyjä kahdeksasosia.
Minun mielestäni on melko ilmeistä, että ajan ja paikan muutos on helppo rinnastaa ja niinpä paikkaa kannattaa käyttää nuottien alkuhetkien merkintään, muotoa äänenkorkeuden (jolla ei ole todellista luonnollista sidontaa paikkaan, vaikka puhutaankin "korkeudesta"). Länsimainen nuottikirjoitus kääntää nämä toisin päin ja käyttää paikkaa äänenkorkeuden merkintään, nuottien muotoa rytmiin. Tämä saattaa johtua siitä, että rytmi on helpompi muistaa mutta vaikeampi tapailla, jolloin rytmi on alun perin ehkä jätetty kokonaan merkitsemättä biiseihin ja vaihtelevat muotoiset nuotit on lisätty ikään kuin jälkiparannuksena.
Tässä on sama sävelmä muutamalla eri notaatiolla. Länsimainen:
|-------------------|------------------|-- | | | |-------------------|---|===-----------|-- | o o | | | | |-|----------|\--|--|-b-o--|--o..------|-- | | | \| | o | |----o-------o------|------------------|-- | `-------' | | |-------------------|------------------|--
Tracker:
---------- C-5 .. F06 ... .. ... G-4 .. ... ... .. ... ... .. ... ... .. ... ... .. ... C-5 .. ... ---------- A#4 .. F03 A-4 .. ... A#4 .. F06 ... .. ... ... .. ... ... .. ... ... .. ... ... .. ... ... .. ... ----------
ABC notation (http://abcnotation.com/):
K: C |c2G5 c|_B/A/_B7 |
Oma laiska äänisynteesikirjastonotaationi:
, b , jnj |
Sitten olisi myös olemassa Lilypond-notaatio, http://www.lilypond.org/
Minun mielestäni Tracker-notaatio on ylivoimaisesti helpoin lukea, mutta ABC-notaatiossa on hyvä kompromissi kirjoitettavuuden ja luettavuuden välillä. (Tietysti Tracker-nuotteja ei kirjoiteta normaalisti tekstieditorilla.)
Joka päivä oppii muuten jotain uutta. http://en.wikipedia.org/wiki/Ornament_%28music%29 sanoo, että tuon toisen tahdin alussa olevan korukuvion voisi merkitä nuottikirjoitukseen "lower mordent"ina merkitsemällä siihen vain yhden nuotin, jonka päällä on paksu kulmikas aaltoviiva. Tracker-notaatiossa olisin voinut myös käyttää tempomuutoksen sijaan arpeggiota (0-efekti), paitsi että arpeggiolla voi tehdä vain ylöspäin suuntautuvia korukuvioita (ne lähtevät aina alimmasta mahdollisesta sävelestä). Mutta siis jos korukuvio ei olisi Bb A Bb vaan esim. G A Bb, sen voisi kirjoittaa:
G-4 .. 023 A#4 .. ... ... .. ... jne.