Tyttäreni laulu muistiin.
Huomasin erään mielenkiintoisen perusteettoman oletuksen: vaatteista otetaan hintalaput pois ennen käyttöä.
Argh. Kuulin hyvin tehdyn tekno-remixin tuosta kirotusta Everytime We Touchista ja aloin pitää siitä. Olen kyllä tosi aito teini-wannabe. Ja sellaiseksi jään -- teiniksi kun ei voi tulla yrittämällä.
Nykyään kaikki kategoriat alkavat olla yhtenäisesti täggäämällä tehtyjä. Huhhuh! Katso jaottelu aiheittain. Pitäisi vielä kirjoittaa joillekin laajemmille kategoriasivuille yhteenvedon tapaista sisältöä, ehkä linkit keskeisimpiin sivuihin.
Kirjoitetaanpa muistiin myös toinen tyttäreni tarina.
Ounou. Olen tutkinut IRC-galleriaa viime päivinä ja olen alkanut tykätä siitä ihan tosi kovasti. Siellä on oudosti hajautetussa muodossa läppää pinnallisesta syvälliseen. Lisäksi se antaa aukikirjoitetun teorian siitä, miten ihmiset määrittävät identiteettinsä jos heitä ei ohjata. Nauroin tänään kun nuilla yhteisöillä on niin hulvattomia nimiä ja tarkoituksia.
Nyyh, tekis mieli tukea kaikkia noita hienoja yhteisöjä, mutta yhteisöihin liittymisessä on 60:n rajoitus... pitäisköhän mun listata tänne irc-gallerian kannatettavia yhteisöjä?
Gaaboh. Yritin saada kännykästä kuvan irc-galleriaan. Ensin käytin normaalia www-käyttöliittymää GPRS:n kautta, se bugitti todella omituisesti. Sitten kokeilin lähettää MMS:nä, siitä ei tullut mitään vastausta (mutta olenpahan nyt rekisteröinyt numeroni itselleni, jee). Sitten päätin kokeilla WAP-liittymää. Se on ihan kätevä (itse asiassa yksi parhaita näkemiäni wap-käyttöliittymiä), mutta en haluaisi käyttää kaikkea webbiä wap-yhdyskäytävän kautta, enkä ole vielä keksinyt, miten puhelimen selaimen saisi käyttämään wappia vain erikseen pyydettäessä.
(Itse asiassa en mitenkään onnistunut keksimään, miten ylipäänsä pystyn käyttämään wap-yhdyskäytävää ilman, että puhelimen selaimen kotisivuksi tulee Saunalahden älytön wap-portaali.)
Moinmoin aiheuttaa turhautumista. Joudun ehkä tekemään siitä kokonaan oman version. Houkuttaisi tehdä koko homma itse, mutta tuossa on niin paljon koodia, jonka kuitenkin joutuisi kirjoittamaan...
Minkähänlaiseksi päivärytmini mahtaisi mennä, jos ei olisi mitään sovittuja menoja? Tänään luulin meneväni kauppaan noin kuuden maissa, kun itse asiassa ehdin juuri ennen sulkemisaikaa...
Hei, ymmärtäminen ei ole sama kuin hyväksyminen.
Tänään olimme Porvoossa laskettelemassa. Paluumatkalla tyttäreni kysyi bussissa: "Oletko sä jotenkin erilainen kuin muut ihmiset?"
Tiskausrutiinissani on paha dependenssiongelma: haluaisin panna kulhot likoamaan aseiden huuhtelun ajaksi, mutta niistä pitää poistaa kylmä likovesi, jota ei voi kaataa tiskialtaaseen (koska siellä on jo lämmintä, jota ei tietenkään voi heittää hukkaan) eikä huuhtelualtaaseen (koska siellä ovat huuhtelemista odottavat aseet, joita ei voi tietenkään "liata").
Jee! Sain aloitetuksi äänisynteesikirjaston. Hienoinen perfektionismi vaivaa: kaikki parametrit, jotka komponenteilla on ylipäänsä järkevää olla dynaamisia, on tehty sellaisiksi... dynaamisen low-pass-filtterin koodi on esimerkiksi mielenkiintoista luettavaa. Enkä ole ihan varma, pitäisikö dynaamisessa viipeessä interpoloida, jos viive ei ole sampleraten kerrannainen... ehkä pitäisi :)
Lasten leikeissä ja aikuisten lähestymisissä on sama juttu: mitä pidempään odottaa, sen vaikeampaa on päästä mukaan.
Ja taas alkaa se perkeleen hiekoitus.
Joskus mietin, kuinka epäreilua onkaan, että sellaisissa saduissa kuin Narnian tarinat ja Itsekäs jättiläinen hahmot pääsevät tekemään uskonpäätöksensä keskustelemalla jumalten kanssa. Meillä tavallisilla pulliaisilla ei yleensä ole siihen mahdollisuutta. (Ei ainakaan sillä tavalla, miten minä ymmärrän keskustelun.)
Lisää mainoksia: on olemassa huomattavan hyvä kotimainen konemusiikkiryhmä, Aavepyörä (http://aavepyora.net/).
Tänään oli kohtalaisen kulttuuripainotteinen päivä. Sain viimeinkin luetuksi FLCL:n (furikuri), se oli ihan hassu. Kävin katsomassa Eragonin, se oli ihana. Juoni oli pakattu niin tiukkaan, ettei edes Star Warsin episode 1 pystynyt samaan (puhumattakaan TSH-leffasta, jossa juonelliset monimutkaisuudet oli uhrattu täysin kerronnalliselle selkeydelle). Leffasta tultuani aioin lukea Diderik Batensin induktiologiikka-artikkelia, mutta törmäsinkin Kvistriin (nimi muutettu), joka arveli tuntevansa minut ja vähän tunsikin. Hän kutsui minut Feeniks-klubille (http://www.siba.fi/fin/konsertit/konserttisarjat/sarja.php?event_class_id=41). Lisäksi menimme kahville, jossa tapasin Kvistrin ystävän Brisingrin (nimi muutettu). Siellä huomasimme, että Docpoint-festari on käynnissä (http://www.docpoint.info/), ja katselimme tulevia leffoja.
Feeniks-klubilla oli hillittömän hyvää musiikkia. Ensimmäinen bändi soitti viululla ja haitarilla (sekä välillä kellopeliltä kuulostavalla synalla) kansanmusiikin, teknon ja progen sekoituksen kuuloista musiikkia. Tanssin fiiliksissä ja viimeisessä biisissä oli ekstraesiintyjänä tunnettu "MC" Waíse Heill (nimi muutettu). Lesoilen: olen saanut jo kahdella keikalla erityiskiitosta tanssimisestani tunnetuilta esiintyjiltä :) (Itse asiassa tuntemattomat harvemmin jakelevat kiitoksia, kun eivät ehkä osaa samaan tapaan arvata, että niitä arvostettaisiin. Muutenkin tietysti ammattimaisen esiintyjän olennainen taito on ottaa yleisönsä, ja tuollainen kuuluu osana siihen.)
Sainpas kirjoitetuksi tuon seksiasiantuntemus-sivun.
Olisi hauskaa tehdä pitkästä aikaa jokin aivan höpöhöpökieli. Raixe kun oli niin kovin tosissaan tehty.
Pikalinkit: