(toiminnot)

hwechtla-tl: Höpöhöpökieli

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Varokaa vain! "Kun" saan tämän valmiiksi, tästä tulee kirja nimeltä:

I abuiy ouxo
mí peibuidi tagob i

(outo kieli, tuntematon maa)


Äännä niin kuin suomea, paitsi j on soinnillinen suhuässä ja y merkitsee j-äännettä (kuten englannissa); q on tauko (glottaaliklusiili), x ja z merkitsevät soinnitonta ja soinnillista dentaalispiranttia (esim englannin sanoissa thick ja that); ja r on vokaali, tärytön ja aika takainen. Paino on aina ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa. Pitkät vokaalit merkitään nousevalla aksentilla. (Tällä sivulla nouseva-aksenttinen r kirjoitetaan r:llä jota seuraa heittomerkki, koska Latin-1-merkistössä ei ole tarvittua merkkiä.)

Tein generointiohjelman, joka tuottaa satunnaisia sanoja, ja assimilaatio-ohjelman, joka yrittää siivota niistä epäluonnolliset äänneyhdistelmät pois. Generointiohjelma on tietysti painotettu sellaisten tavujen ja äänteiden suuntaan, joita kielessä suositaan. Näette tuota pikaa, millaisia tuloksia se antaa.


Goin úg vranap, goin úg eiqk. Fada ka naqilr

(Kappale yksi, osa yksi. Lunta sataa)

Fada ka úxuik. Soi fada ka ausín. Avin uijeih le neivva fada ka yrm.
(Lumi on kaunista. Minä pidän lumesta. Ja tänään on paljon lunta.)

Límebosodj tagob le fada ka naqilr ahoss. Só ka pótoipiten. Límebosodj kar fada ka ausín lau.
(Keijujen maassa sataa lunta aina. Se on OK. Näet myös keijut pitävät lumesta.)

Límebosodj kar ka úxuik. Soi límebosodj ka ausín. Nrpah le soi goin límebosodj ka uluk. Só neivva ka úxuik.
(Myös keijut ovat kauniita. Pidän keijuista. Kerran tapasin erään keijun. Se oli hyvin kaunis.)

Goin úg vranap, asam úg eiqk. Sau ka usí?

(Kappale yksi, osa kaksi. Kuka/mikä sinä olet?)

(Frk nextúti asam dabli ka uluk.
(Kahvilassa kaksi ihmistä tapaavat.))

- Nél, frk toi kionti ka bu naiv? Toi nextúti le dabli ka neivva.
(Hei, sopiiko istua tähän? Täällä kahvilassa on paljon ihmisiä.)

- Nél, kionti ka naiv. Sau frk toi bu neivva ka yrm?
(Hei, istu vain. Käytkö/oletko täällä usein?)

- Soi frk toi keyyofu le, eljeih ka gox. Avin sau bu neivva ka yrm?
(Tulin tähän kaupunkiin eilen. Entä käytkö sinä usein?)

- Toi nextúti ka soi ausín li frk. Soi frk toi le ík jeih ka yrm.
(Tämä kahvila on suosikkipaikkani. Käyn täällä joka päivä.)

- Tau ka vr! Avin toi li frk ka úxuik... Sau ka usí?
(Se on hyvä! Sitä paitsi tämä paikka on kaunis... Kuka/mikä sinä olet / mitä teet?)

- Soi lufá ka Irle Voksóqk. Soi Kehofitvo ka eqgomúnn. Avin soi ka baulba ahoss. Asam rgei ka yrm lau... Avin sau ka usí?
(Minun nimeni on Irle Voksóqk (iloinen sudenkorento). Teen töitä Kehofitvolle (organisaation nimi). Ja minulla on aina kiire. Minulla on nimittäin kaksi lasta... Entä sinä?)

- Lufá ka Irle Jeih. I soi sau i ka duil lufá dabli! Soi le rgei ka mí yrm. Avin uijeih le soi ka mí eqgomúnn :) Uluk ka vr.
(Nimi on Irle Jeih (iloinen päivä). Me olemme kaimoja, sinä ja minä! Minulla ei ole lapsia. Enkä tee tänään/tällä hetkellä töitä :) Hauska tutustua.)

- Uluk ka vr.
(Hauska tutustua.)

Ouxoke irkvah (emom uij toi ex ka peibuidi)

(Sanasto (vaikka ymmärtäähän sen tuosta))

goin            yksi
úg              <numeroksimuuntaja>
vranap          kappale
eiqk            osa (järjestetyn)
fada            lumi
ka              <väitteen merkki>
naqilr          putous, lasku
úxuik           kaunis
soi             minä
ausín           kiva, miellyttävä
avin            ja sitten...
uijeih          tänään
le              <tietoon siiryminen>
neivva          paljon
yrm             olla olemassa
límebosodj      keiju
tagob           maa
ahoss           aina
só              se
pótoipiten      OK, ei ongelmaa
kar             myös
lau             näet, nimittäin
nrpah           kerran (menneisyydessä)
uluk            tapaaminen
asam            kaksi
sau             sinä
usí             <täytönpyyntösana>
nextúti         kahvila, teepaikka
dabli           ihminen
nél             hei, moi
frk             <paikka>
toi             tämä
kionti          istuminen
naiv            lupa
bu              <kyseenalaistussana>
keyyofu         kaupunki
eljeih          eilinen
gox             mennä, tulla
li              <asiaksimuuntaja>
ík              jokainen
jeih            päivä
tau             se, tuo, se siinä
vr              hyvä
lufá            nimi
irle            iloinen
voksóqk         sudenkorento
eqgomúnn        työskentely
baulba          kiire
rgei            lapsi
i ... i         <yhdistäjä>
duil            sama
mí              <kieltosana>
ouxoke          sana
irkvah          lista, luettelo
emom            mutta, vaikka
uij             <syy>
ex              <tuntematon tekijä>
peibuidi        ymmärrys, tunteminen

Ouxo bássr'

(kielioppi)

za ka ouxoke
("ka"-sana)

Useimmissa virkkeissä on sana ka. Ka edeltää predikaattia ja siitä tietää, että seuraava ilmaus toimii lauseessa predikaattina. Tietyissä yhteyksissä (jos seuraava sana on luonteeltaan substantiivinen tai kuvaileva) sen voi kääntää "on", toisissa sitä ei tarvitse kääntää lainkaan.

Tavallaan ka ilmaisee, että seuraava sana on lauseen varsinainen väite. Ilman ka-sanaa virke olisi vain kasa toisiinsa liittyviä käsitteitä. "Irle úxuik dabli" tarkoittaa "iloinen kaunis ihminen", "irle dabli úxuik" tarkoittaa "iloisen ihmisen kauneus". Mutta kun mukaan tuodaan ka, ilmaus muuttuu väitteeksi: "irle dabli ka úxuik" tarkoittaa "iloiset ihmiset ovat kauniita".

Jokainen käsite voi toimia predikaattina. Nextúti tarkoittaa kahvilaa, mutta käy myös verbistä, esimerkiksi "Soi ka nextúti" (käyn kahvilla).

i ouxoke gozi za le ouxoke i
(sanojen järjestys ja "le"-sana)

Peruslauseen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi). Erilaiset määreet voivat tulla ennen subjektia, objektin ja predikaatin väliin tai predikaatin jälkeen. Nämä määreet toimivat hiukan eri tavoin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Sanojen normaalia järjestystä voi kuitenkin muuttaa nostamalla ilmauksia lauseen alkuun erotettuna loppulauseesta sanalla le. Lauseen alkuun nostetut ilmaukset kertovat kuulijoille, mistä nyt aletaan puhua. Le-ilmauksen vaikutus voi olla usean virkkeen mittainen: puheenaihehan ei vaihdu joka virkkeessä.

za yrm li if ouxoke
("yrm"-verbi)

Yrm on siinä mielessä nollaverbi, että se ei kerro subjektista mitään. Se vain kiinnittää huomion subjektin olemiseen. Se ei kerro, mikä tai millainen subjekti on, vaan vain että se on (olemassa). Usein se sisältää (implisiittisen) ajatuksen siitä, että subjekti on lähellä tai puheen aihealueella.

ouxoke irkvah

ouxo            kieli
bássr'          teoria, oppi
za              <lainaus>
daijjar         peikko
ipód            juhla
tihhautu        järjestäminen, organisointi
if              <teko>
li if           teko
viuzein         mukava
girllimó        paikka, jossa käydään kauppaa
dejr'g          kylmä
okaud           sää, ilma


Asam úg vranap, goin úg eiqk. Ipód talópisatr

(Toinen kappale, ensimmäinen osa. Kertomus juhlista)

Nrpah el... guhbov batidup dabli frk ipód yrm ka neipiy. Só só lubás ka nóxpe, frk usí vr ipód ti yrm. Lubás ka áqbi, goin ipód ti peibuidi, emom frk ipód mí gox ti vr. Soi ipód foikaqbor ka deizísíl lau.
(Olipa kerran... nuori mies (joka) halusi mennä juhliin. Hän kysyi tuttaviltaan, missä olisi hyvät juhlat. Tuttava sanoi, että tietää erään juhlan, mutta sinne on parempi olla menemättä. Tuon juhlan neidot/urhot olivat nimittäin "salakavalia".)

Batidup ka peibuidi, só ayákvo ti djelzet lau, i gox mí gox i ka vr. Asam obeum xrsaqqe só frk ipód ti gox ka féd. I batidup obeum i le i só hágeuti aqkotaudi i ka xrsaqqe.
(Mies arveli olevansa riittävän vahva, joten yhtä hyvin voi mennä kuin olla menemättä. Kaksi ystävää mukanaan hän lähti menemään juhliin. Mies ystävineen otti mukaan aseensa ja varusteensa.)

Ipód le ík dabli ka srkehai. Soi talópisatr selinve ti gox ti yat miut le só sím nougise foikaqbor ka lufox. Ík foikaqbor neivva ka úxuik lau, só kar srkehai ka féd. Avin yebeiqti só le irle srkehai ka neivva.
(Juhlissa joka iikka tanssi. Kun tarinamme hahmot saapuivat, he näkivät kolme neitoa (naispuolista kaunokaista). Joka neito oli hyvin kaunis, joten hekin menivät tanssimaan. Niinpä heillä oli yhdessä monta iloista/innokasta tanssia.)

Obeum batidup ka nóxpe, usí foikaqbor hibifoqp ti úxuik. Obeum goin foikaqbor hibifoqp ka ausín lau. Emom guhbov batidup ka áqbi, zir úxuik i irle duivihai i ka ijúxiu. Avin hibifoqp duivihai foikaqbor ka srkehai xrsaqqe.
(Ystävä kysyi mieheltä, kuka tyttö oli (tämän mielestä) kaunein. Ystävä näet piti eräästä tytöstä eniten. Mutta nuori mies sanoi, että on tärkeämpää olla iloinen ja nauraa kuin olla kaunis. Ja niinpä hän vei nauravaisimman neidon tanssiin.)

Nanilmass ti jatuig muit le obeum ozimof frk ekugi ka aqbagu. Eljeih foikaqbor ka mí lufox. Obeum aqkotaudi kar ka mí yrm. Emom batidup ka áqbi, ipód ti vr. Obeum ka dibaji, goin foikaqbor xrsaqqe ka neipiy lau. Batidup ka áqbi, úxuik ti nuxohr hib, úxuik ti nuxohr ti yat hib, emom duivihai ti i ausín auffallr i hib dobim. Avin só ka duivihai.
(Aamulla (auringon noustessa) ystävysten joukko heräsi tiellä. Eilisiä neitoja ei näkynyt. Eikä ystävyksillä ollut varusteita. Mutta mies sanoi, että juhlat olivat hyvät. Ystävä oli vihainen, koska oli halunnut ottaa yhden neidoista mukaansa. Mies sanoi, että kauneuden voi omistaa ja kauneuden voi menettää, mutta naurusta voi vain pitää ja ihailla sitä. Ja sitten hän nauroi.)

Asam úg vranap, asam úg eiqk. Nanaqilr le usí ka li if?

(Toinen kappale, toinen osa. Mitä tehdään illalla?)

(Mís obeum le nanilmass ti naqilr muit ka ebbatlo.
(Kolme ystävää suunnittelevat iltaansa.))

- Lioh, a, uijeih nanilmass ti naqilr muit ebbatlo ka bu yrm?
(No niin, hei, onko suunnitelmia täksi illaksi?)

XXX

Uij asam úg vranap ouxoke irkvah

(toisen kappaleen sanasto)

talópisatr      tarina, kertomus
guhbov          nuori
batidup         miespuolinen
neipiy          haluta, tahtoa
lubás           tuttava
nóxpe           kysymys
ti              <alisteinen lause>
áqbi            puhe
foikaqbor       houkutteleva
deizísíl        huomaamattoman vaarallinen
ayákvo          tarpeeksi
djelzet         vahva (luonteelta)
obeum           ystävä
xrsaqqe         mukaan(otto)
féd             aloittaa
hágeuti         ase, hyökkäysvaruste
aqkotaudi       varuste
srkehai         tanssi
selinve         hahmo, (sankari)
yat             lopettaa
miut            <aika>
sím             kolme
nougise         naispuolinen
lufox           näky
yebeiqti        yhdessä
hibifoqp        eniten, parhaiten
zir             <vertailukohta>
duivihai        nauru
ijúxiu          tärkeä, olennainen
nanilmass       aurinko
jatuig          nousta, kohota
ozimof          joukkio, ryhmä
ekugi           tie, kulkureitti
aqbagu          herääminen
dibaji          suuttumus
nuxohr          omistaa, hallita
hib             <mahdollisuusmuunnin>
auffallr        ihailu
dobim           vain, ainoastaan
nanaqirl        ilta
ebbatlo         suunnitelma
lioh            no niin, sitten, ja seuraavaksi
a               hei (kiinnitetään huomiota)

Asam úg vranap ouxo bássr'

(toisen kappaleen kielioppi)

i nóxpe li mí i
(kysyminen ja kieltäminen)

XXX

kategoria: keskeneräiset kategoria: kieli


Pikalinkit:


kommentoi (viimeksi muutettu 10.08.2007 11:27)