Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Varokaa vain! "Kun" saan tämän valmiiksi, tästä tulee kirja nimeltä:
I abuiy ouxo
mí peibuidi tagob i
(outo kieli, tuntematon maa)
Äännä niin kuin suomea, paitsi j on soinnillinen suhuässä ja y merkitsee j-äännettä (kuten englannissa); q on tauko (glottaaliklusiili), x ja z merkitsevät soinnitonta ja soinnillista dentaalispiranttia (esim englannin sanoissa thick ja that); ja r on vokaali, tärytön ja aika takainen. Paino on aina ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa. Pitkät vokaalit merkitään nousevalla aksentilla. (Tällä sivulla nouseva-aksenttinen r kirjoitetaan r:llä jota seuraa heittomerkki, koska Latin-1-merkistössä ei ole tarvittua merkkiä.)
Tein generointiohjelman, joka tuottaa satunnaisia sanoja, ja assimilaatio-ohjelman, joka yrittää siivota niistä epäluonnolliset äänneyhdistelmät pois. Generointiohjelma on tietysti painotettu sellaisten tavujen ja äänteiden suuntaan, joita kielessä suositaan. Näette tuota pikaa, millaisia tuloksia se antaa.
Fada ka úxuik. Soi fada ka ausín. Avin uijeih le neivva fada ka yrm.
(Lumi on kaunista. Minä pidän lumesta. Ja tänään on paljon lunta.)
Límebosodj tagob le fada ka naqilr ahoss. Só ka pótoipiten. Límebosodj
kar fada ka ausín lau.
(Keijujen maassa sataa lunta aina. Se on OK. Näet myös keijut pitävät
lumesta.)
Límebosodj kar ka úxuik. Soi límebosodj ka ausín. Nrpah le soi goin
límebosodj ka uluk. Só neivva ka úxuik.
(Myös keijut ovat kauniita. Pidän keijuista. Kerran tapasin erään
keijun. Se oli hyvin kaunis.)
(Frk nextúti asam dabli ka uluk.
(Kahvilassa kaksi ihmistä tapaavat.))
- Nél, frk toi kionti ka bu naiv? Toi nextúti le dabli ka neivva.
(Hei, sopiiko istua tähän? Täällä kahvilassa on paljon ihmisiä.)
- Nél, kionti ka naiv. Sau frk toi bu neivva ka yrm?
(Hei, istu vain. Käytkö/oletko täällä usein?)
- Soi frk toi keyyofu le, eljeih ka gox. Avin sau bu neivva ka yrm?
(Tulin tähän kaupunkiin eilen. Entä käytkö sinä usein?)
- Toi nextúti ka soi ausín li frk. Soi frk toi le ík jeih ka yrm.
(Tämä kahvila on suosikkipaikkani. Käyn täällä joka päivä.)
- Tau ka vr! Avin toi li frk ka úxuik... Sau ka usí?
(Se on hyvä! Sitä paitsi tämä paikka on kaunis... Kuka/mikä sinä
olet / mitä teet?)
- Soi lufá ka Irle Voksóqk. Soi Kehofitvo ka eqgomúnn. Avin soi ka
baulba ahoss. Asam rgei ka yrm lau... Avin sau ka usí?
(Minun nimeni on Irle Voksóqk (iloinen sudenkorento). Teen töitä
Kehofitvolle (organisaation nimi). Ja minulla on aina kiire. Minulla
on nimittäin kaksi lasta... Entä sinä?)
- Lufá ka Irle Jeih. I soi sau i ka duil lufá dabli! Soi le rgei ka mí
yrm. Avin uijeih le soi ka mí eqgomúnn :) Uluk ka vr.
(Nimi on Irle Jeih (iloinen päivä). Me olemme kaimoja, sinä ja minä!
Minulla ei ole lapsia. Enkä tee tänään/tällä hetkellä töitä :)
Hauska tutustua.)
- Uluk ka vr.
(Hauska tutustua.)
goin yksi úg <numeroksimuuntaja> vranap kappale eiqk osa (järjestetyn) fada lumi ka <väitteen merkki> naqilr putous, lasku úxuik kaunis soi minä ausín kiva, miellyttävä avin ja sitten... uijeih tänään le <tietoon siiryminen> neivva paljon yrm olla olemassa límebosodj keiju tagob maa ahoss aina só se pótoipiten OK, ei ongelmaa kar myös lau näet, nimittäin nrpah kerran (menneisyydessä) uluk tapaaminen asam kaksi sau sinä usí <täytönpyyntösana> nextúti kahvila, teepaikka dabli ihminen nél hei, moi frk <paikka> toi tämä kionti istuminen naiv lupa bu <kyseenalaistussana> keyyofu kaupunki eljeih eilinen gox mennä, tulla li <asiaksimuuntaja> ík jokainen jeih päivä tau se, tuo, se siinä vr hyvä lufá nimi irle iloinen voksóqk sudenkorento eqgomúnn työskentely baulba kiire rgei lapsi i ... i <yhdistäjä> duil sama mí <kieltosana> ouxoke sana irkvah lista, luettelo emom mutta, vaikka uij <syy> ex <tuntematon tekijä> peibuidi ymmärrys, tunteminen
za ka ouxoke
("ka"-sana)
Useimmissa virkkeissä on sana ka. Ka edeltää predikaattia ja siitä tietää, että seuraava ilmaus toimii lauseessa predikaattina. Tietyissä yhteyksissä (jos seuraava sana on luonteeltaan substantiivinen tai kuvaileva) sen voi kääntää "on", toisissa sitä ei tarvitse kääntää lainkaan.
Tavallaan ka ilmaisee, että seuraava sana on lauseen varsinainen väite. Ilman ka-sanaa virke olisi vain kasa toisiinsa liittyviä käsitteitä. "Irle úxuik dabli" tarkoittaa "iloinen kaunis ihminen", "irle dabli úxuik" tarkoittaa "iloisen ihmisen kauneus". Mutta kun mukaan tuodaan ka, ilmaus muuttuu väitteeksi: "irle dabli ka úxuik" tarkoittaa "iloiset ihmiset ovat kauniita".
Jokainen käsite voi toimia predikaattina. Nextúti tarkoittaa kahvilaa, mutta käy myös verbistä, esimerkiksi "Soi ka nextúti" (käyn kahvilla).
i ouxoke gozi za le ouxoke i
(sanojen järjestys ja "le"-sana)
Peruslauseen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi). Erilaiset määreet voivat tulla ennen subjektia, objektin ja predikaatin väliin tai predikaatin jälkeen. Nämä määreet toimivat hiukan eri tavoin, mutta siitä lisää myöhemmin.
Sanojen normaalia järjestystä voi kuitenkin muuttaa nostamalla ilmauksia lauseen alkuun erotettuna loppulauseesta sanalla le. Lauseen alkuun nostetut ilmaukset kertovat kuulijoille, mistä nyt aletaan puhua. Le-ilmauksen vaikutus voi olla usean virkkeen mittainen: puheenaihehan ei vaihdu joka virkkeessä.
za yrm li if ouxoke
("yrm"-verbi)
Yrm on siinä mielessä nollaverbi, että se ei kerro subjektista mitään. Se vain kiinnittää huomion subjektin olemiseen. Se ei kerro, mikä tai millainen subjekti on, vaan vain että se on (olemassa). Usein se sisältää (implisiittisen) ajatuksen siitä, että subjekti on lähellä tai puheen aihealueella.
ouxoke irkvah
ouxo kieli bássr' teoria, oppi za <lainaus> daijjar peikko ipód juhla tihhautu järjestäminen, organisointi if <teko> li if teko viuzein mukava girllimó paikka, jossa käydään kauppaa dejr'g kylmä okaud sää, ilma
Nrpah el... guhbov batidup dabli frk ipód yrm ka neipiy. Só só lubás ka
nóxpe, frk usí vr ipód ti yrm. Lubás ka áqbi, goin ipód ti peibuidi,
emom frk ipód mí gox ti vr. Soi ipód foikaqbor ka deizísíl lau.
(Olipa kerran... nuori mies (joka) halusi mennä juhliin. Hän kysyi
tuttaviltaan, missä olisi hyvät juhlat. Tuttava sanoi, että tietää
erään juhlan, mutta sinne on parempi olla menemättä. Tuon juhlan
neidot/urhot olivat nimittäin "salakavalia".)
Batidup ka peibuidi, só ayákvo ti djelzet lau, i gox mí gox i ka vr.
Asam obeum xrsaqqe só frk ipód ti gox ka féd. I batidup obeum i le i só
hágeuti aqkotaudi i ka xrsaqqe.
(Mies arveli olevansa riittävän vahva, joten yhtä hyvin voi mennä kuin
olla menemättä. Kaksi ystävää mukanaan hän lähti menemään juhliin.
Mies ystävineen otti mukaan aseensa ja varusteensa.)
Ipód le ík dabli ka srkehai. Soi talópisatr selinve ti gox ti yat miut le
só sím nougise foikaqbor ka lufox. Ík foikaqbor neivva ka úxuik lau, só
kar srkehai ka féd. Avin yebeiqti só le irle srkehai ka neivva.
(Juhlissa joka iikka tanssi. Kun tarinamme hahmot saapuivat, he näkivät
kolme neitoa (naispuolista kaunokaista). Joka neito oli hyvin kaunis,
joten hekin menivät tanssimaan. Niinpä heillä oli yhdessä monta
iloista/innokasta tanssia.)
Obeum batidup ka nóxpe, usí foikaqbor hibifoqp ti úxuik. Obeum goin
foikaqbor hibifoqp ka ausín lau. Emom guhbov batidup ka áqbi, zir úxuik
i irle duivihai i ka ijúxiu. Avin hibifoqp duivihai foikaqbor ka
srkehai xrsaqqe.
(Ystävä kysyi mieheltä, kuka tyttö oli (tämän mielestä) kaunein. Ystävä
näet piti eräästä tytöstä eniten. Mutta nuori mies sanoi, että on
tärkeämpää olla iloinen ja nauraa kuin olla kaunis. Ja niinpä hän vei
nauravaisimman neidon tanssiin.)
Nanilmass ti jatuig muit le obeum ozimof frk ekugi ka aqbagu. Eljeih
foikaqbor ka mí lufox. Obeum aqkotaudi kar ka mí yrm. Emom batidup ka
áqbi, ipód ti vr. Obeum ka dibaji, goin foikaqbor xrsaqqe ka neipiy
lau. Batidup ka áqbi, úxuik ti nuxohr hib, úxuik ti nuxohr ti yat hib,
emom duivihai ti i ausín auffallr i hib dobim. Avin só ka duivihai.
(Aamulla (auringon noustessa) ystävysten joukko heräsi tiellä. Eilisiä
neitoja ei näkynyt. Eikä ystävyksillä ollut varusteita. Mutta mies
sanoi, että juhlat olivat hyvät. Ystävä oli vihainen, koska oli
halunnut ottaa yhden neidoista mukaansa. Mies sanoi, että kauneuden voi
omistaa ja kauneuden voi menettää, mutta naurusta voi vain pitää ja
ihailla sitä. Ja sitten hän nauroi.)
(Mís obeum le nanilmass ti naqilr muit ka ebbatlo.
(Kolme ystävää suunnittelevat iltaansa.))
- Lioh, a, uijeih nanilmass ti naqilr muit ebbatlo ka bu yrm?
(No niin, hei, onko suunnitelmia täksi illaksi?)
XXX
talópisatr tarina, kertomus guhbov nuori batidup miespuolinen neipiy haluta, tahtoa lubás tuttava nóxpe kysymys ti <alisteinen lause> áqbi puhe foikaqbor houkutteleva deizísíl huomaamattoman vaarallinen ayákvo tarpeeksi djelzet vahva (luonteelta) obeum ystävä xrsaqqe mukaan(otto) féd aloittaa hágeuti ase, hyökkäysvaruste aqkotaudi varuste srkehai tanssi selinve hahmo, (sankari) yat lopettaa miut <aika> sím kolme nougise naispuolinen lufox näky yebeiqti yhdessä hibifoqp eniten, parhaiten zir <vertailukohta> duivihai nauru ijúxiu tärkeä, olennainen nanilmass aurinko jatuig nousta, kohota ozimof joukkio, ryhmä ekugi tie, kulkureitti aqbagu herääminen dibaji suuttumus nuxohr omistaa, hallita hib <mahdollisuusmuunnin> auffallr ihailu dobim vain, ainoastaan nanaqirl ilta ebbatlo suunnitelma lioh no niin, sitten, ja seuraavaksi a hei (kiinnitetään huomiota)
i nóxpe li mí i
(kysyminen ja kieltäminen)
XXX
kategoria: keskeneräiset kategoria: kieli
Pikalinkit: