(nettipäiväkirja 14.11.2015) Nyt on jo aika pitkään, ainakin poliittisella puolella, nähty yrittäjyyden tukeminen ratkaisuna kaikkeen tai ainakin tärkeänä päämääränä. (En ole ihan varma, onko siinä järkeä: pienyrittäjyys on tehoton yhteiskuntarakenne.) Käytännön ratkaisut, miten yrittäjyyttä sitten tuetaan, vaihtelevat ja niistä on monta näkemystä. Jotkut esittävät suoria yritys- ja innovaatiotukia, jotkut toimivan startup-sijoitusmarkkinan luomista (hyvä idis, mutta valtiovallalla on siinä aika vähän tekemistä), jotkut verojen alentamista kilpailukyvyn parantamiseksi, melkein kaikki yrittäjyyskoulutusta ja melkein kaikki byrokratian yksinkertaistamista.
Tarkastellaanpa vuorostaan, miten taidetta voidaan tukea. On suoria apurahoja, tuotannon/viennin subventointia, tekijänoikeutta suojaavaa lainsäädäntöä ja tietenkin koulutusta. Tavallaan on ihan järkevää antaa tukea sinne, missä jo tehdään taidetta, ja moni taideprojekti saadaan aikaiseksi lähinnä siksi, että löytyy jokin yksittäinen tarpeeksi iso rahoituslähde. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti välttämättä lisää taiteen määrää tai monimuotoisuutta; monimuotoisuutta lisää se, että taidetta tekevät mahdollisimman monet. Ja se merkitsee, että annetaan mahdollisuuksia tulla vakavasti otettaviksi taiteilijoiksi niille, jotka eivät sitä vielä ole. Käytännössä se tarkoittaa ilmaisia tai lähes ilmaisia välineitä ja tiloja, sekä infraa, jolla taiteen kuluttajat tuodaan taiteen tuottajien luokse.
Miten tämä liittyy yrittäjyyteen? Yrittäjyyttäkin tuetaan parhaiten tukemalla niitä, jotka eivät yrittäjiä vielä ole, mutta voisivat olla. Näitä ovat työttömät, kouluikäiset, opiskelijat. Yrittäjyyttä tuetaan sillä, että tehdään kaikin tavoin yksinkertaiseksi ja huolettomaksi ihan vain kokeilla, löisikö jokin liikemalli leiville. Tämä tarkoittaa käytännössä ilmaisia tai lähes ilmaisia toimitiloja ja välineitä, toimivaa kansalaispalkkaa, vastineetonta yrityslainaa, jonka voisi saada pari-kolme kertaa elämässään, sekä infraa, joka tuo kuluttajat - ja sijoittajat - uusien yritysten äärelle, siis toimivia markkinapaikkoja. Välineet sisältävät liikkumistavat, kommunikaatiovälineet, kirjanpito- ja palkanlaskuvälineet (palkka.fi on hyvä keksintö!), yleisimmät työkalut kuten puhelin tai tietokone, ja niin edelleen.
Toisin sanoen, yrittäjyyden tukeminen on köyhien tukemista.