Kertomatta jättämisestä on kyse, kun ei sano jollekulle jotain, mitä tämä haluaisi tietää. Koska on vaikea tietää, mitä kaikkea joku haluaa tietää, niin voi vahingossa jättää kertomatta olennaisia asioita. Joskus aikoinani laajensin tätä ajatusta niin, että ajattelin olevan kokonaan ihmisten vastuulla osata kysyä sellaista, mitä he haluavat tietää.
Kuitenkin molemmista äärimmäisyyksistä -- siitä, että yrittää kertoa "kaiken", ja siitä, ettei kerro mitään, mitä ei suoraan kysytä -- seuraa hankaluuksia: ensimmäisestä siksi, että kerrottavaa on liikaa, ja toisesta siksi, että on älytöntä, jos esimerkiksi pitää kysyä joka päivä itseään kiinnostavista asioista, jotka saattavat muuttua, kuten vaikkapa toisen työtilanteesta. Nykyään, kun pyrin (lähinnä laiskuus- ja periaatesyistä) kohden avoimempaa ja rehellisempää kommunikaatiota kaikessa, olen kehittänyt ohjenuoran siitä, millaiset asiat on syytä kertoa toiselle kysymättäkin:
Jälkemmäinen on vähän hassu ehto: siis, jos ei halua kertoa jotain, voi olla lähes varma, että se pitäisi kertoa. Erityistapauksena tosin asiat, joita ei halua kertoa kenellekään (siis kertomishalu ei riipu ihmisestä), on syytä kertoa jollekulle, ei kaikille.
Tämä on aika karkea ohje, mutta olen todennut, että enimmäkseen se toimii. Valehtelut ja kertomatta jättämiset on parempi korjata ennemmin kuin myöhemmin ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koskaan ei ole "liian myöhäistä" kertoa jotain.
Suurin ongelma rehellisyydessä on se, että ihmiset eivät usein pysty ottamaan sitä vastaan. Hyökkäävä, päällekäyvä rehellisyys hajottaa joitain ihmisiä ja aiheuttaa puolustusreaktioita toisissa. On vaikeaa olla niin rehellinen, että toiset myös ymmärtäisivät, miksi teet ja sanot niin kuin teet ja sanot. Mutta pohjimmiltaan kaiken takana on ihmisten luonto, ja kaikki on ymmärrettävää.
Jos on jokin hyvä syy, ettei voi kertoa jotain, silloin sanotaan: "En kerro, koska..." Jos syytäkään ei voi kertoa, silloin sanotaan "En kerro, enkä voi kertoa, miksen kerro." Jos arvaa, että joku haluaa tietää jotain, mitä ei voi kertoa, sanotaan: "Veikkaan, että haluaisit tietää ..., mutta en voi kertoa, koska ...". Huomaatteko tietyn johdonmukaisuuden näissä?
Jos ei halua kertoa jotain tai se on vaikeaa, voi aina aluksi esittää kysyjälle vastakysymyksen "miksi haluat tietää?"
Jep, mutta se vetää helposti pelaamiseen: siihen, että ihmiset itse asiassa salailevat, mutta teeskentelevät, että se on toisen vika, koska tämän pitäisi kertoa ensin. Jos osaa kuvitella, mihin tarkoitukseen toisen ei haluaisi vastaustaan käytettävän, voi yleensä sanoa suoraan, millä ehdolla ei halua kertoa asiaa...
Yksi asia, joka usein jätetään kertomatta, on uskottomuus: uskollisuus.
kategoria: elämäntavat kategoria: sosiaalisuus