Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Minä kasvoin maailmassa, jossa nuorisokulttuurit seurasivat toisiaan, ja opimme pitämään itsestäänselvyytenä, että jokainen sukupolvi pyrki irtautumaan edellisen sukupolven arvoista ja tavoista. Rokkisukupolvi sanoutui irti vanhempiensa sovinnaisista tavoista, 70-luvun tiedostava sukupolvi 60-luvun naivista ihanteellisuudesta, 80-luvun sukupolvi edeltäjiensä naivista idealismista ja rakentavasta poliittisuudesta, 90-luvun sukupolvi edeltäjiensä kielteisyydestä ja protestoivuudesta, ja 2000-luvun sukupolvi (ehkä) 90-luvun yltiöindividualismista.
Rokkisukupolvi, eli toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat, oli valtava ikäluokka, joka ensimmäistä kertaa loi nimenomaan tietyn kapean ikäluokan yhtenäiskulttuurin. Tämä johtui osittain maailmantalouden tilasta ja osittain nuorten suuresta määrästä, mutta osittain myös siitä, että heillä oli ensimmäistä kertaa yhtenäiskulttuuria luovat mediat, televisio ja radio. Yleensäkin nuoret kyseenalaistavat vanhempiensa arvoja, koska se on osa kasvamista itsekseen. Suuret ikäluokat kuitenkin tekivät sen ryhmänä ja identifioituivat niin paljon toisiinsa, että heille edelliset sukupolvet olivat lähes johdonmukaisesti vastustettava asia.
Rokkisukupolvi rikkoi sovinnaiset, perusteettomat tavat, mutta loi tilalle uusia arvoja. Tyylistä tuli keskeinen uusi tekijä. Ja siellä, missä on tyyliä, on typeryyksiä. Niinpä oli luonnollista, että seuraavat sukupolvet alkoivat korjata edellisten ongelmia, ja että tästä syntyi heilahteluliike, jonka kaiut tuntuvat tänäkin päivänä.
Olen kuitenkin alkanut epäillä, että ilmiö alkaa olla ohi. Uutta keksitään, totta kai, mutta ikäennakkoluulot ovat mielestäni vähentyneet nuorten keskuudessa. Tämä tarkoittaa, että kulttuuri-ilmiöiden omaksumisessa iän merkitys vähenee, ja niiden leviämisessä ihmisten keskuuteen muut valikoivat ominaisuudet saavat lisää merkitystä. Nykyään nuoret eivät enimmäkseen pidä vanhempiaan "kalkkiksina" tai "ajastaan tippuneina". Suomessa teknologia vielä aiheuttaa sukupolvien välille kulttuurieroja, sillä massamedioiden sukupolvi, rokkisukupolvi, on ollut huono omaksumaan uusia medioita, joiden välineenä on tietokone. Mutta senkin aika alkaa olla ohi, sillä nyt lisääntymisiässä on teknologiasukupolvi (johon minä kuulun yhtenä ensimmäisistä Suomessa). Meidän lapsemme kasvavat aika pitkälti samanlaisessa maailmassa kuin mekin. Kommunikaatioverkkojen kehitys tekee vielä pienen eron, mutta minunkin sukupolveni on altistunut sille noin 15-vuotiaasta lähtien.