Peli, jonka pelaajilla on päämääränä saada sellaista (mahdollisesti seksi-) seuraa, josta he pitävät, ja jota tehdään paikoissa, joissa suurin osa ihmisistä on hakemassa seuraa. Iskelmispeli on toki peli, mutta sen pisteytys on keinotekoinen. Ihmiset antavat itselleen (ja toisilleen) iskemispelissä pisteitä itse päättämiensä, yhdessä sovittujen ja alitajuisesti opittujen kriteerien mukaan, mutta nämä päätökset, sopimukset ja kulttuurilliset konventiot eivät takaa, että ihmiselle on pohjimmiltaan arvoa juuri niillä asioilla, joita nämä kriteerit arvottavat. Oma seksuaalinen halukkuus on häilyvä asia: on vaikeaa oppia, mitä todella kaipaa, mitä tunteellisesti haluaa (järki ja tunteet). Ja koska tunteet vaikuttavat siihen, mitä viestii muille, seksuaalinen itsepetos johtaa helposti siihen, että oma käytös on väärä viesti siitä, mitä haluaa toiselta.
(Haluaisin olla parempi iskemispelissä, mutta se on minusta hirmuisen rasittavaa. Ja se, ettei jaksa, on sama, kuin ettei kunnolla osaa. Sillä kunnon osaaminen tarkoittaa helposti osaamista.) (meta: onko tämä oikeastaan se varsinainen ongelma?)
Tässä on muuten taas yksi aihe, jossa ihmisten puheet ovat todellisuutta isommat. Iskemispelistä on pirun vaikea saada todellista tietoa, mutta mitä isommaksi olen tullut, sitä enemmän minusta on alkanut vaikuttaa siltä, että iskeminen ja tutustuminen ylipäänsä eivät olennaisesti eroa toisistaan. Ainoa, mikä tekee tutustumisesta iskemistä, on ihmisen kyky päättää, että haluaa läheisyyttä / seksiä, ja kyky ilmaista se sopivassa vaiheessa (mahdollisesti alusta alkaen).
Mielenkiintoinen artikkeli miesten ja naisten eroista (suoraviivaisissa) iskemistilanteissa: http://yesmeansyesblog.wordpress.com/2011/03/03/gender-differences-and-casual-sex-the-new-research/
Iskemispelissä on kaksi tasoa: lupaus ja läheisyys.
kategoria: sosiaalisuus kategoria: seksuaalisuus