Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(Tämän dokumentin tausta: ks. nettipäiväkirja 25.09.2024.)
7. TALOUS JA YHTEISKUNTA
Vihreä talouspolitiikka pyrkii tasapainoiseen ja monimuotoiseen talouteen, jossa on niin voittoa tavoittelevia, aatteellisia, työntekijäomisteisia kuin poliittisestikin ohjattuja toimijoita. Monimuotoinen talous pystyy mukautumaan nopeasti(1,2) uusiin tilanteisiin ja se kestää paremmin häiriöitä(3,4,5) kuin talous, joka perustuu suhteettoman paljon yhdelle mallille. Markkinatalous tarjoaa puitteet monenkeskiselle taloudelle ja on tällä hetkellä ainoa tunnettu toimiva talousjärjestelmä. Toimivan markkinan varmistamiseksi markkinamekanismien heikkoudet eli markkinavirheet, kuten ulkoisvaikutukset ja tuloerot, korjataan. Tavoitteena on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasaveroiset mahdollisuudet toimijoiden välillä. Korjauskeinoja ovat esimerkiksi ohjaava verotus, sääntely kuten monopolilainsäädäntö, tulonsiirrot toimijoiden välillä sekä kohtuullinen inflaatio. Myös hyvin ohjattu ja toimiva julkinen sektori parantaa markkinoiden toimintaa(6,7,8).
Hyvin toimivat talous ja demokratia, vahvat ihmisoikeudet ja tasa-arvoinen yhteiskunta muodostavat kokonaisuuden, joka tukee ympäristöä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia sekä yhteiskunnan kykyä tuottaa uutta. Toimivassa taloudessa ihmiset voivat hyvin, teknologia kehittyy ja ihmisillä on elinkeinovapaus. Toimivassa demokratiassa valta ei kasaudu harvoille toimijoille(1), heikoimpien oikeudet taataan ja markkinatalous on siten ohjattua, että se mikä on oikein, on myös kannattavaa. Tasa-arvoinen yhteiskunta tuottaa osaavaa työvoimaa, nostaa ihmisten onnellisuutta ja tukee talouskasvua. Korkea koulutustaso, minimipalkka ja kansalaispalkka ohjaavat taloutta tuottamaan uusia ja järkevämpiä toimintatapoja aina vain suuremman myynnin sijaan(2).
Talouskasvu lisää hyvinvointia ja on tavoiteltavaa. Maailmassa on viime vuosikymmeninä noussut yli miljardi ihmistä absoluuttisesta köyhyydestä toimintakykyiseen keskiluokkaan. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman talouskasvua ja teknologian kehitystä, ja tämän kehityksen tulisi jatkua, jotta on mahdollista nostaa loputkin maailman köyhimmistä ihmisistä pois absoluuttisesta köyhyydestä. Nykyisessä hiili-intensiivisessä taloudessa paikalleen jämähtäminen olisi sekä ekologinen katastrofi että inhimillinen katastrofi niille ihmisille, joilla ei vielä ole edes puhdasta juomavettä tai sähkövalaistusta. Talouskasvu tulee kuitenkin saada jatkossa aikaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Rajallisten resurssien käyttöä on tehostettava sekä energiahävikkiä ja materiaalihukkaa on pienennettävä. On kehitettävä uutta teknologiaa, joka ei rasita ympäristöä eikä tuota kasvihuonekaasuja.
Talouskasvun hedelmät on jaettava reilusti ihmisten kesken. Yhtäläiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon on taattava kaikille. Automatisaation ja digitalisaation ennustetaan aiheuttavan tulevaisuudessa rakenteellisen työttömyyden kasvun, jolloin on huolehdittava siitä, että kaikilla on mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua muilla tavoilla yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. On myös tärkeää varmistaa, ettei varallisuus kerry vain harvoille ja valituille, vaan siitä on hyötyä koko ihmiskunnalle. Tasainen tulonjako tehostaa myös markkinoiden toimintaa(1). Perustulo tarjoaa nykyistä sosiaaliturvaa paremman ja inhimillisemmän tavan varmistaa jokaisen ihmisen perustoimeentulo ja pienentää riskiä liiketoiminnan käynnistämisessä.
(Kokonaan puuttuu: asumistukien vaikutus ja rakennuspolitiikka)