Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Ensimmäistä kertaa tänä vuonna lehdissäkin vaivauduttiin vähän kertomaan, millä perusteella World Economic Forum (http://www.weforum.org/) on valinnut Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Yksikään näistä mittareista ei perustu Suomen varsinaiselle pärjäämiselle missään kilpailussa; ne ovat kaikki asioita, joiden katsotaan johtavan kilpailukyvyn paranemiseen jonkin kaupallisen teorian mukaan. Osa niistä ei ole kovin mairittelevia.
Tutkimustulokset yhdistellään erilaisista tilastotiedoista ja yritysjohtajille tehdyistä mielikuvakyselyistä. Asiapiirillisesti mittarit jakautuvat teknologiaindeksiin, julkisen sektorin indeksiin ja makroekonomiseen indeksiin.
Teknologiaan liittyvät asiat lasketaan hyvin eri tavalla mailla, joiden katsotaan olevan "ydininnovaattoreita". Ydininnovaattoriksi katsotaan sen perusteella, onko patentteja (kaikki patentit pitäisi kieltää.) enemmän kuin 15 kpl / miljoona asukasta. Suomi kuuluu tähän ryhmään, mikä tarkoittaa, että peräti neljäsosa suomen ranking-pisteistä perustuu "innovaatioindeksiin" ja toinen neljäsosa "tietotekniikkaindeksiin".
Innovaatioindeksi määrittyy 75-prosenttisesti kahden tilastotiedon perusteella, jotka ovat haettujen yhdysvaltalaisten patenttien määrä suhteessa asukaslukuun (sama tieto kuin ydininnovaattorijaossa) ja korkeakoulujen sisäänottoprosentti ikäluokasta. Loppuosan määrittävät mielikuvakysymykset ovat sellaisia kuin "ovatko maasi firmat aggressiivisia omaksumaan uutta teknologiaa?".
Tietotekniikkaindeksi määrittyy 66-prosenttisesti seuraavilla tilastotiedoilla: kännyköiden, internetyhteyksien, internetpalvelimien, puhelinyhteyksien ja tietokoneiden määrillä, kaikki suhteutettuna väkilukuun. Mielikuvakysymykset eivät ole tässä kategoriassa aivan toivottomia, mutta esim. esimerkkeinä tietotekniikkalainsäädännön "kehittyneisyydestä" käytetään sähköisen kaupankäynnin, digitaalisuojausten lainvoimaisuuden ja sähköisen kuluttajasuojan vahvuutta.
Julkisen sektorin indeksi (25% ydininnovaattoreiden kokonaisrankingista) perustuu kokonaan mielikuvakysymyksiin. Tässä Suomi on epäilemättä pärjännyt hyvin, vaikka mukana on sellaisia kiusallisiakin kysymyksiä kuin julkissektorin hankintojen kilpailutusten puolueettomuus. Joka tapauksessa vastaukset perustuvat johtajien mielikuville...
Makroekonomisen indeksin tekijöitä ovat sekä kysymyksissä että tilastotiedoissa pääasiassa pörssin ja pääomasijoittajien hyvinvointi sekä julkisen sektorin pienet kulut ja velat.
Yhteenvetona sanoisin, että tutkimus kertoo pääasiallisesti siitä, kuinka hyvin maa noudattaa uusliberalistista talousoppia (joka ei tietysti automaattisesti ole väärä oppi) ja kuinka ylpeitä yritysjohtajat ovat maastaan. Suomalaisissa lehdissä tutkimusta on tietysti tulkittu itselle mieluisammin; huolenaiheena lienee Suomi-kuva maailmalla...
(Muuten. Kiinnostava tieto saattaa olla, että teknologiaindeksissä vain Yhdysvallat menee Suomen ohi (lasketaanhan siinä yhdysvaltalaisia patentteja) mutta julkisen sektorin indeksissä Suomen ohi menee Singapore, Tanska, Islanti ja Uusi-Seelanti. Samoin kokonaistalousindeksissä Singapore, Norja ja Tanska ohittavat Suomen. Siitä vain ottamaan oppia Singaporen talousjärjestelmästä...)