Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Aluksi: tämä sivu on sabotoitu viitisen kertaa tähän mennessä. Jos et pidä sivun sisällöstä, ole ystävällinen ja jätä tänne jokin kommentti siitä, mitä haluaisit nähdä tämän sijaan.
Voit tietysti myös itse panna tänne parempaa sisältöä, jos mielikuvitus riittää.
Katso myös japanin epämuodollinen kielioppi.
Japanin kieli on virkistävän erilainen, jos on tottunut indoeurooppalaisiin kieliin. Sen kieliopilla ja erikoisuuksilla saa hämmästytetyksi ihmisiä helposti.
Erityisen mielenkiintoista on, että melkein koskaan japanin ja suomen (tai suurimman osan muita Euroopan kieliä) käsitteet eivät osu yksiin. Ne osoittavat tottakai päällekkäisiä asioita, mutta niillä on hämmentävä taipumus sisällyttää paljon sellaista, mitä toisen kielen käsite ei sisällytä, tai jättää pois, tai molempia. Tätä ilmiötä voi toki havaita indoeurooppalaistenkin kielten välillä, mutta se ei ole ollenkaan niin yleistä.
Jos esimerkiksi katsoo englannin kielen sanakirjasta sanan ja jos siellä on sille merkityksiä, voi olla suhteellisen varma, että ymmärtää suunnilleen, mitä kyseinen sana sitten tarkoittaa. Mutta japanin suhteen näin on vain harvoin. Yleensä sanasta pitää saada iso liuta esimerkkejä tilanteista, joissa sitä voi käyttää, ennen kuin sen merkitys alkaa selvitä.
Tämä pätee myös rakenteisiin ja kielioppisääntöihin. Muistan erään kerran, kun minun piti kysyä "voisitko tehdä sitä ja tätä" (olisikohan ollut "tarkistaa tämän aineen" tms) ja mieleen tuli neljä erilaista "voimista" (mahdatko tehdä, osaatko tehdä, onko mahdollista että teet, onko syytä olettaa että teet), joista yksikään ei ollut se, mitä tilanteessa tarvittiin: "antaisitko sen että teet". ("voimisia" on vieläkin enemmän, esim. "kelpaisiko että teet"...) Kuriositeetin vuoksi, nämä kuusi rakennetta ovat japaniksi (järjestyksessä) "suru deshoo ka", "dekimasu ka", "suru koto ga dekimasu ka", "suru hazu desu ka", "shite kuremasen ka" ja "shite wa doo desu ka".
Ai niin, sitten on vielä "saatko tehdä", "shite mo ii desu ka."
kategoria: kieli kategoria: harrasteet
aika sekavat oli sivut. ei löytynyt mitään tietoo... =(
atehwa: jep, mutta on vaikea tietää, mitä tietoa tänne olisi hyödyllistä panna. Ihmiset tyypillisesti tulevat tänne hakusanalla "japani", josta on tosi vaikea päätellä, mitä he haluavat tietää. Jotain tällaistako:
Vai tällaista:
Vai jotain muuta?
mw: Protestoin sanan ideogrammi käyttöä, sikäli, että se viittaa -- tai ainakin se käsitettiin näin länsimaissa, kun termi 1800-luvulla keksittiin -- ideaan, ajatukseen, ohi kielellisen tason. Logogrammi on sikäli tarkempi ilmaus, että kyseessä on kuitenkin vain kielellisen informaation koodaamista kirjoitusjärjestelmän avulla.
atehwa: Erittäin mielenkiintoinen pointti, jota en kuitenkaan ihan tajua. Siis kiinassahan näillä merkeillä on tarkka sanavastaavuus, jolloin on järkevää puhua logogrammeista. Sen sijaan japanissa yhden merkin alle on kerätty joskus useitakin samaan aihepiiriin liittyviä sanoja, jolloin on hyvinkin syytä puhua ideogrammeista. Mielestäni kiinalaiset merkit sitä paitsi selkeästi nimenomaan ideoiden merkkejä: niiden merkitsevyys ei ole kiinni niiden yhteydestä johonkin tiettyyn kieleen -- eri kiinan kielten puhujat esimerkiksi eivät ymmärrä toistensa puhetta, mutta ymmärtävät toistensa kirjoitusta.
En ymmärrä sitäkään, miten tunnut olettavan, että "ajatukset" eivät ole kielellisiä. Mutta ehkä haluat selittää tarkemmin?
mw: Siitä, etteivät ajatukset välttämättä ole kielellisiä, suosittelen todistusaineistoksi kielelliseltä kehitykseltään häiriintyneitä lapsia koskevaa tutkimusta, erit. ns. Genie -tapaus ( -- Genie pystyi puutteellisellakin kielikyvyllään "kielentämään" ajatuksiaan ja muistojaan ajalta ennen kuin oli kykenevä kommunikoimaan kielellisesti).
atehwa: En ollenkaan kiellä, etteikö olisi olemassa ei-kielellisiä ajatuksia -- varmasti on! Mutta se ei tarkoita, että ajattelu ja kieli olisivat kumminkaan erillisiä ilmiöitä. Pikemminkin minusta on syytä olettaa, että kielellinen ajattelu on yksi ajattelun tapa. Tähän viittaa sekin, että ihmisen käyttämä kieli vaikuttaa syvällisesti siihen, miten ihminen ajattelee, ja se, että ihmiset ovat enimmäkseen tietoisia siitä, minkä "kielisiä" heidän ajatuksensa ovat.
Jos kieli ei ole ajattelua, miten se sitten ilmenee? Puhe- ja kirjoitusakteina? Mutta onhan näillä puhe- ja kirjoitusakteilla jokin ajatuksellinen sisältö, muutenhan ne eivät merkitsisi mitään?
mw: Se, etteivät kiinalaiset ymmärrä toistensa puhetta, mutta ymmärtävät yhteistä kirjoitusta, johtuu nähdäkseni kielellisistä eroista. Kiinan eri puhutut kielet eroavat toisistaan merkittävästi (enemmän kuin esim. ruotsi, norja, tanska tai monet muut poliittisista syistä eri kielinä pidetyt voimakkaat murteet), mutta kirjoitettu kieli on hyvin standardisoitua vahvan keskusvallan takia (so. vahva diglossia kirjoitetun ja puhekielen välillä). Kirjoitettua kieltä ei myöskään puhuta ääneen, koska sitä ei puhuttuna kukaan ymmärtäisi.
atehwa: No, minusta tämä osoittaa, että kiinan merkit ovat nimenomaan ideogrammeja eivätkä sanamerkkejä, koska niitä lukevien ihmisten ei tarvitse ensin kääntää niitä "sanoiksi" (nämä ilmauksethan eivät olisi edes ymmärrettäviä, kuten sanot) vaan voivat suoraan ymmärtää niiden merkityksen.