Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Siis puhuttu / kirjoitettu kieli. "Kieli" on muuten ilmausten joukko.
Täällä on määrittelyitä joillekin sanoille, joita varpunen käyttää silloin tällöin ja joista [atehwa] aina joskus hämääntyy. (...)
Itäkeskuksen puhoksen toisessa kerroksessa (ja vähän ensimmäisessäkin) on hämmentävä keskittymä liikkeitä, jotka ovat jokseenkin toisesta maailmasta kuin lähistön muut kaupat. Helpointa on huomata niiden liikkeiden suuri määrä, joista saa halal-lihaa, mutta samassa sikermässä on myös suitsukkeentuoksuisia vaate- ja rihkamaliikkeitä, matkatoimisto "Finn hajj & umra", kuulema "Suomesta Mekkaan ja takaisin", pari kahvilaa ja niin edelleen. (...)
Nykymerkityksessään metatieto (tai metadata) tarkoittaa lähinnä "hyödyllistä lisätietoa" (jostain aiheesta). Tyypillisiä metatietoja ovat: (...)
Chatterbot on ohjelma, joka keskustelee käyttäjän kanssa. Tyypillisesti se sisältää jonkinlaista tekoälyä. Erotukseksi vakavasti otettavasta kieliteknologiasta, joka pyrkii tosissaan ymmärtämään käyttäjän kommentit (conversational AI, [GOFAI]-teknologiaa), niitä kutsutaan "tekohöpötykseksi": niiden tarkoitus on vain antaa ''vaikutelma'' käyttäjän kanssa keskustelemisesta. (...)
Selitä tässä, mitä ATK tarkoittaa. (...)
Luonnolliset kielet ovat yleensä sellaisia, että niissä ajatukset jakautuvat kahteen osaan: kontekstin määrittämiseen ja uuden tiedon antamiseen. Ensimmäistä kutsutaan ajatuksen (tai virkkeen) teemaksi ja jälkemmäistä reemaksi. Yleensä teema tulee ilmauksessa ennen reemaa, koska on helpompi seurata puhetta (tekstiä), jossa ensin kerrotaan, mistä puhutaan, ja vasta sitten sanotaan siitä jotain. (...)
!!!Mikä on maailmankuvausprotokolla? (...)
Tämä ei ole virallinen logiikan oppiteksti. Kerron logiikasta sen, mitä siitä minun mielestäni on hyvä tietää. Niissä kohdissa, joissa kyse ei ole mielipiteestä, yritän toki kirjoittaa totta. (...)
(Tämä sivu ei ole järkevässä järjestyksessä. Kirjoitan sen ehkä uusiksi jossain vaiheessa.) (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Itse luonnehtisin pornoa suunnilleen näin: "Porno on sellaista taidetta, jolla pyritään taiteenkuluttajien kiihottumiseen, ja jossa taiteenkuluttajien ei ole tarkoitus välittää totuudenmukaisuudesta tai ihmisten haavoittumisesta." Suomenkielisen wikipedian mukaan "[...|] porno on seksuaaliseen kiihotukseen tarkoitettua kuvallista tai kirjallista aineistoa." (...)
Tämä ohjelma on elokuvaprojektia varten ([elokuva: Juppihippijuntta]). Sille annetaan ajankohta (oletus: tämä hetki) ja se palauttaa ajankohdan nimen suomen äännerakenteeseen sopivana sanana. (...)
IRC-kanavalla #aspekti on pitkä sanoillaleikkimisperinne, josta tilannekuvan antaa tämä yhteenveto: http://hardwick.fi/aspektivitsit.html (...)
Tämä artikkelin muoto on oma [strukturoitu teksti]ni. Tämän wikin merkintäkieli ([tekstimuotoilut]) on heikompi, joten monet merkinnät eivät näytä kummoisilta. (...)
Olen viime aikoina parikin kertaa joutunut selittämään, mitä nämä sanat mielestäni tarkoittavat. ''Geek'', jolle en tiedä sopivaa suomennostakaan, on useimmille tuntematon sana. Nörtti ja geek ovat kuitenkin eri asioita, vaikka osuvat usein samaan ihmiseen. Lisäksi on "tietokonefriikki", joka tarkoittaa ihmistä, joka pitää tietokoneista tai niiden käytöstä. Sekä nörtti että geek voi olla, vaikkei olisi tietokonefriikki. (...)
En taaskaan oikein tiedä, mistä suunnasta aloittaisin. Sanojen tai käsitteiden merkityksestä maailman hahmottamiselle taitetaan peistä. Oletetaan, että on olemassa ulkoinen maailma, joka on jonkinlainen ja jossain tilassa riippumatta siitä, kuinka paljon sitä havainnoidaan. Tällaisen ulkoisen maailman perusteella jotkut ajattelevat, että sanojen merkitys maailmaan on vähäinen. Toisaalta ihmisellä on kokemusmaailma, josta on viime kolmensadan vuoden aikana enenevässä määrin huomattu, että siihen vaikuttaa se, miten ihminen jäsentää ulkoista maailmaa. Viime vuosisadalla tultiin pisteeseen, jossa jotkut olivat valmiit väittämään, että ihmisen kokemusmaailma on ''kokonaan'' ihmisen jäsennyksen määrittelemä. (...)
Minulle on hyvin keskeistä, että kieltä (ja kielen myötä ajatuksia) voi käyttää tarkasti tai epätarkasti. Tarkka käyttö tarkoittaa periaatteessa sitä, että ilmaus tai ajatus tarkoittaa / osoittaa maailmasta jotain tiettyä. On kuitenkin vaikeaa antaa tarkkaa määritelmää tarkkuudelle, koska kieli (ja ilmeisesti ajattelukin) on aina luonteeltaan jonkin verran epämääräistä. Tästä epämääräisyydestä huolimatta ilmaukset voi mielestäni jakaa tarkkoihin ja epätarkkoihin. (...)
Siis puhuttu / kirjoitettu kieli. "Kieli" on muuten ilmausten joukko. (...)
Hamara on teräaseen tai -työkalun terän tylppä takapuoli, perä. (...)
Äänne (foneemi) on abstraktio, jota ei esiinny konkreettisessa kielenkäytössä. Foonit eli foneemin ilmenemät puheessa eivät ole koskaan täsmälleen samanlaisia. Foneemin määrittelee täydellisesti sääntö, joka kertoo, mitkä foonit siihen kuuluvat. Foneemin tyypillisiä ääntymistapoja erilaisissa ympäristöissä (esimerkiksi tavun alussa / lopussa) sanotaan allofoneiksi. (...)
Nimien keksiminen on tosi hauskaa, se on yksi suosikkiharrastuksistani. Lapsemme saavat valitettavasti maksaa seuraukset vaimoni ja minun nimenkeksimisinnostuksesta, mutta eivät heidän nimensä nyt niin kauhean hirveitä ole... (...)
Selitä tässä, mitä Kielipeli tarkoittaa. (...)
(Puhuttuani näistä lauseista kielitieteilijöiden kanssa, tulin tulokseen, että kannattaa aloittaa sittenkin mielekkäistä lauseista. Varsinaisen pidetyn tunnin suunnitelma tullee näkyviin, kun julkaisen kasvatustieteen [portfolio]ni...) (...)
On tehty monia yrityksiä muodostaa jonkinlainen yleiskieli, jolla voi ilmaista kaiken ja joka jossain mielessä sisältää kaikki muut kielet. Minusta tällainen universaalikieli on jo olemassa. Se tosin ei ole semanttinen universaalikieli vaan syntaktinen. Idea on se, että jokainen symbolijärjestelmä on palautettavissa tämän universaalikielen osajoukoksi. (...)
Luonnollisen kielen käsittelyä on perinteisesti hallinnut kaksi koulukuntaa, "söpöläiset" (neats) ja "röpöläiset" (scruffies). Samat puolueet on löydettävissä muiltakin asiaan liittyviltä tieteenaloilta, kuten [tekoäly]stä ylipäänsä, kognitiotieteestä ja niin edelleen. (...)
kovin: (...)
Aluksi: tämä sivu on sabotoitu viitisen kertaa tähän mennessä. Jos et pidä sivun sisällöstä, ole ystävällinen ja jätä tänne jokin kommentti siitä, mitä haluaisit nähdä tämän sijaan. (...)
Varokaa vain! "Kun" saan tämän valmiiksi, tästä tulee kirja nimeltä: (...)
Kiinassa on olemassa runoustyyppi, jossa jokainen säe on yhdeksän tavua pitkä. Tämä funkkaa kohtalaisen hyvin, koska kiinan tavut pystyy sanomaan tasapituisina ilman, että se kuulostaa epäluontevalta. Jotkut väittävät, että japanilaisten haiku- ja [tanka]runojen perusyksikkö on myös tavu, mutta tämä ei aivan pidä paikkaansa (riippuen tavun määrittelystä): japanin kieli on jaettavissa tasapituisiin ''mooriin'', jotka eivät vastaa ainakaan suomalaisen käsitystä tavusta. Esimerkiksi ilmauksessa "ai shinakatta" on seitsemän mooraa: "a-i shi-na-ka-t-ta". (...)
Muutamia vuosia sitten, kun olin erityisen viehtynyt (esteettisessä mielessä) transformaatioihin ja hiuksenhienoon rajaan luonnollisen ja muodollisen kielen välillä, löysin yhdistävän tekijän, joka kokosi monta kiinnostukseni aihetta yhdeksi yhteiseksi kiinnostuksen aiheeksi. Tämä oli ajatus, että kielen ilmauksilla on monta erilaista merkitystä; esimerkiksi ohjelman "merkitys" perinteisessä mielessä on sen toiminta ajettuna, mutta ohjelmaa voi käsitellä monellakin muulla tavalla. Tyyppi-inferenssi esimerkiksi on eräänlainen ohjelmaluokitus triviaalisti toimimattomiin ja mahdollisesti toimiviin ohjelmiin; ja ohjelmoijalle pitkän ohjelman merkitys ei välttämättä ole tietyn funktion määrittely vaan tietyn ohjelmointitekniikan esittely. Toisin sanoen innostukseni niin ohjelmointikieliin, kuvauskieliin kuin luonnollisten kielten jäsentämiseen olivat kaikki ilmentymiä yhdestä kiinnostuksen kohteesta: kielellisten ilmausten tulkitsemisesta eri tavalla. Saman ajatuksen kehittelystä on kyse myös, kun olen myöhemmin esimerkiksi hahmotellut [scheme-käyttis]tä varten systeemiä, joka yrittää ohjelman jumittaessa ''arvata'', mitä se on tekemässä. (...)
Tämä kielioppi ei ole mikään virallinen totuus, vaan kokoelma omia ajatuksiani ja vaikutelmiani siitä, miten japanin kieli toimii. Luulen, että tämä on hyvinkin mielenkiintoista kielistä kiinnostuneille ihmisille tai jonkin verran japania osaaville, mutta muista en tiedä. (...)
Ihmisten sukupuolielimet ovat vanhastaan vaihtaneet nimeä sitä mukaa, kun ihmisen status yhteiskunnassa ja elämänvaihe muuttuvat. Tästä on edelleen jäljellä se, että lasten sukupuolielimillä on eri nimet kuin aikuisten, mutta osittain tämä johtuu myös siitä, että nykyään on hirveät määrät kaunisteltuja lasten sanoja. (...)
Kyseessä on ylipäänsä täydellisen turha sana, mutta tässä on kuitenkin lyhyt ja ytimekäs selitys siitä, mitä ''retromies'' tarkoittaa: (...)
Toiselta nimeltään alias, nettialias, netissä esiintyvän persoonallisuuden / persoonallisuuksien nimi. Sivunimi, salanimi, usein myös helppo keino eriyttää yksi ihminen useaksi [rooli]ksi. (Ilmenee myös arkikielessä: ihmistä kutsutaan koko nimellä, nimellä, lempinimellä, tittelillä, sukupuolen, iän tai perheaseman mukaan tilanteesta riippuen.) (...)
Prostituoitu, huora, kurtisaani, portto, ilotyttö... (...)
Possessiivisuffiksien (omistusliitteiden) käyttö vakiintuneissa ilmauksissa aiheuttaa päänvaivaa. Useimmat tällaisten ilmausten saneet käyttävät kolmannen persoonan liitettä (tavalla-an, enimmäkse-en, puolesta-an, kahdesta-an, solkena-an, kaikkia-an jne.) ja näitä tapauksia on niin paljon, että joissain tapauksissa voisi katsoa 3. persoonan liitteen kuuluvan adverbiksi jähmettyneeseen ilmaukseen. Hämäriä rajatapauksia on vaikka kuinka paljon, ja eri ihmisten kielikorva näyttää antavan kovasti erilaisen tuomion siitä, kumpi alla olevista vaihtoehdoista on parempi: (...)
En viitsi selittää sääntöjä. Sitä paitsi kukaan ei tunnu olevan yhtä mieltä siitä, mitkä kaikki sanat hyväksytään. (...)
"meta" tarkoittaa ylä-, ulko- tai tuolla puolella, tai jotain sinne päin, en nimittäin osaa kreikkaa kunnolla. (Elakim: Se tarkoittaa 'takana', aika tarkkaan samaa kuin latinan 'trans'.) Nykykielenkäytössä siitä on tullut yleisetuliite, joka tarkoittaa jotain reflektiivistä, itseensä kohdistuvaa. Joskus meta-X tarkoittaa myös mitä tahansa X:än kohdistuvaa, X:ä tarkkailevaa. Esimerkiksi metakeskustelu on keskustelua, jonka aiheena on keskustelu, metasarjakuva on sarjakuvaa sarjakuvasta ja niin edelleen. (Elakim: 'meta'-sanan käyttö yleisetuliitteenä on yleistynyt sen käytöstä etuliitteenä sanassa 'metafysiikka', ja sanaan 'metafysiikka' se on päätynyt siitä, että Aristoteles käsitteli nykyään metafysiikaksi kutsuttuja asioita kirjoitustensa siinä osassa, joka tulee fysiikan jälkeen, fysiikan takana, 'meta ta physike'.) (...)
Selitä tässä, mitä panna tarkoittaa. (...)
Suomen kielessä käytettiin menneinä vuosikymmeninä hauskoja mukaelmia ulkomaankielien sanoista. Mukaelmilla tavoiteltiin hienoa kahvisalonkeihin sopivaa kielenkäyttöä. (...)
Selitä tässä, mitä tolkku tarkoittaa. (...)
Suomessa on paljon ihanaa sanastoa erilaisten avioliiton kautta syntyneiden sukulaisuussuhteiden kuvaamiseen. Nämä sanat ovat käteviä enkä soisi niiden unohtuvan. Nykyaikana niiden merkitystä saattaisi olla syytä laajentaa elämänkumppanuksienkin kautta tulleisiin suhteisiin (eikä vain avioliittojen). (...)
'Rinnastus'. Asioiden samankaltaisuus tai sen havaitseminen ja toiminnan/muiden ominaisuuksien mahdollinen ennakointi sen perusteella, mitä tietää samankaltaisista asioista. (...)
'''Milloin ilmaus on yksilö?''' (...)
Selitä tässä, mitä osa-aikaisuus ja määräaikaisuus tarkoittavat. (...)
[elakim]: Kausatiivista: kait olet kuullut seuraavan. (...)
Tämä ohjelma perustuu ajatukseen, että tulevien kirjaimien (foneemien, ...) ennustaminen antaa olennaista tietoa kielen morfologisesta rakenteesta. (...)