Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kaikenlaista, mitä on kokeillut tai mihin törmännyt.
Biljardin tapainen peli, jota pelataan neliskulmaisella laudalla. Pallojen tilalla on lättäniä pyörylöitä, joiden keskellä on reikä. Kaikilla on omat pikkupyörylät, jotka on tarkoitus saada kulmissa oleviin aukkoihin tökkäämällä niitä omalla isolla pyörylällä, "limpulla". (...)
Mieti kahvinkeitintä. Se on laite: siinä on sisällä jotain, mikä saa sen keittämään kahvia, ja sitä ''operoidaan'' jollain tavalla, eli siinä on jokin tapa, jolla sitä käytetään (saadaan se tekemään, mitä halutaan). Tämä kahvinkeittimen tarjoama käyttötapa on sen käyttöliittymä. Esimerkiksi vesisäiliö, sen kansi, vastuksen virtakytkin, suodatinpussin suppilo ja sen avausmekanismi ovat kaikki osa kahvinkeittimen käyttöliittymää. (...)
Tällä sivulla puhutaan sukelluksesta ilman laitteita eli vapaasukelluksesta. (...)
http://www.koryheath.com/zendo/ (...)
(nettipäiväkirja 29.06.2012) Tänään tutustuin pitkästä aikaa neppisautoiluun. Kyseessä on teräksenkova kilpailulaji, jossa kilpailijat mittelevät taitojaan noin sormen mittaisilla autoilla, yleensä hiekkaisella kilparadalla. Lajissa pärjää se kilpailija, joka kykenee neppaamaan autonsa pisimmälle tekemällä "källejä", kaatumatta. Taktikointiakin pelissä on rutkasti, ja vääntämällä säännöistä ja fuskaamalla lievästi voi saada merkittävääkin etua. (...)
Noin 4000 vuotta vanha peli, peräisin Kiinasta ja säilynyt tukevasti [Japani]ssa. Vanhin peli, jota yhä pelataan käytännössä muuttumattomilla säännöillä. Shakkiin verrattuna gon säännöt ovat toiseen tapaan "itsestäänselvät"; niissä ei ole mielivaltaisuuksia ja niihin olisi vaikea tehdä muutoksia niin, että peli säilyy yhä mielekkäänä. (...)
Carcassonne-[peli]ssä on paljon satunnaisuutta, mutta erot hyvien ja huonojen pelaajien välillä ovat huimia. Kokemattomat pelaajat eivät osaa käyttää laattoja monipuolisesti, eivät huomaa vaaroja, eivätkä laske eri siirtovaihtoehtojen kannattavuutta oikein. Lisäksi monet pelaajat aliarvioivat, kuinka hyödyllistä yhteistyö on. (...)
Tämä on [unipäiväkirja]n arkisto. (...)
Yritän tässä listata tämän nettipäiväkirjan sisältöä aihepiireittäin. (...)
Robottipeli on lahja, jonka annoin jouluna 2005 tai 2006 tutuille. Tein myös peliin laudan ja esteet, mutta periaatteessa mikä tahansa ruutulauta, jonka reunoilla on silmät ja jonka ruuduista osa on esteitä, käy pelaamiseen. Lisäsin säännöt tänne, jotta ne olisivat helpommin saatavilla eikä peli unohtuisi niin täysin. Robottipeli on itse asiassa minusta aika hauska, mutta aloitusetu on aikamoinen ja monille ihmisille tuntuu olevan tosi vaikeaa ''suunnitella'' toimintaa tässä pelissä. (...)
Kaikenlaista, mitä on kokeillut tai mihin törmännyt. (...)
Selitä tässä, mitä kirkasuni tarkoittaa. (...)
Marmorikuula- tai lasikuulapeli, läheistä sukua myös vanhemmalle nappikuopalle (tietääkö joku tämän säännöt?). Selkeästi edeltäjä niille kortti"rooli"peleille, joissa kortit vaihtavat omistajaa voittojen ja tappioiden mukaan. (...)
Aluksi: tämä sivu on sabotoitu viitisen kertaa tähän mennessä. Jos et pidä sivun sisällöstä, ole ystävällinen ja jätä tänne jokin kommentti siitä, mitä haluaisit nähdä tämän sijaan. (...)
Paperistrategiapeli on yksinkertainen strategiapeli, jota voi pelata paperilla ja kynällä. Nimi johtuu siitä, ettei mitään kunnon nimeä ole viitsitty keksiä. Karttojen tyypillisen ulkonäön perusteella sitä voisi kutsua vaikkapa kukkais- tai ameebastrategiaksi. (...)
!!! Hautajaiset (...)
Näen hyvin harvoin unia (tai siis muistan harvoin näkemiäni unia). Yritän muistaa kirjoittaa niitä tänne, kun näen ja kehtaan... vanhempia unia on sivulla [unet ennen vuotta 2006]. (...)
Schemellä kirjoitettu kasa proseduureja, jotka sopivat äänisignaalien käsittelyyn. Lähtökohta on se, ettei ole olemassa erinopeuisia signaalivirtoja: kaikki signaalit käyttävät samaa perussampletaajuutta. Oikeastaan synteesispesifisiä tietotyyppejä on vain kaksi tähän mennessä: amplitudi- ja frekvenssivirta. Amplitudivirran arvot ovat välillä [-1, 1|] ja frekvenssivirran välillä ]0, oo[. Näitäkin rajoja saa rikkoa, mutta siitä voi olla mielenkiintoisia tuloksia. Ja tietysti useimpiin käyttöihin virtojen nyquist-taajuuden ylittävät frekvenssit ovat aika turhia. (...)
Minulla oli onni asua Rastilan uimarannan lähellä, jossa käy aktiivisesti niin maahanmuuttajia, matkailijoita (camping-alue vieressä), lapsia ja aikuisia, esiteinejä, teinejä kuin jälkiteinejäkin. Tähän ei yllä edes hietaranta, josta esim. itsenäiset esiteinit puuttuvat ja jossa ihmiset eivät nykyään käyttäydy aina kunnolla (lähinnä pullojen rikkominen on ärsyttävää). (...)
Tällaisen hauskan tavan interpoloida näytteitä keksin, kun funtsasin sämpläyksen signaaliin tuomia ylätaajuuksia ja miten "laatikkoefekti" estetään laskettaessa integraaleja... (Tämä toimii parhaiten, jos näytteenottoväli on vakio.) (...)
Diplomacyn kaltaisiksi lasken kaikki pelit, joissa pelaajat tavoittelevat samaa päämäärää, ja voivat kunakin hetkenä toimillaan häiritä tai olla häiritsemättä toisiaan, mutta eivät voi kaikki saavuttaa asetettua päämäärää -- eli joutuvat pitkällä tähtäimellä joka tapauksessa häiritsemään toisiaan. Diplomacyn kaltaisissa peleissä häviää aina pelaaja, jota häiritsevät useimmat vastustajat. Niinpä niissä olennaisin sisältö on suostutella kullakin hetkellä olennaiset vastustajat olemaan häiriköimättä juuri sinua. (...)
Ämpsy on hyvin yksinkertainen uhkapeli. (Uhkapeliä lapsille!) Sitä pelataan pakalla, jossa on 28 korttia: 5 lohikäärmettä, 6 veistä, 6 säkkiä, 6 kiveä ja 5 nessiä. Ostin pakkaa varten (aika kalliita) käyntikorttiaihioita, joihin piirsin kuva-aiheet tussilla ja väritin puuväreillä. Nessin kuva-aihe on (pöljän näköinen) naama. (...)
Useita esineitä pystyy soittamaan, kun osaa kaksi soittotekniikkaa: vaskipuhallintekniikan ja huilutekniikan. Vaskipuhallintekniikassa painetaan huulet jonkin esineen jotain aukkoa vasten ja päristetään niitä vähän niin kuin tekisi pieruääniä. Jos huulia pitää tarpeeksi "tiukkoina" ja puhalluksen määrä on sopiva, saa tasaisen ja kuuluvan äänen. Kastelukannut ovat erityisen hyviä, sillä niiden säiliöosa muodostaa erinomaisen kaikukopan. Myös kasteluletkut tuottavat hyviä tuloksia. (...)
Vanhantyylinen japanilainen runo, toisiksi lyhyin kaava. 5 säettä, 5+7+5+7+7 tavua (japanilaiset sanat jakaantuvat äänteellisesti tiukasti ns. mooriin, mikä takaa, että samalla tavumäärällä säkeistä tulee erittäin saman pituisia). Tankojen ilmaisu on lyhyttä ja usein hyvin vanhakantaista. Tässä on yksi minun tankani, mutta koska en osaa vanhakantaista sanastoa, se on nykykieltä: (...)
Savusaunan hyviä puolia tavalliseen verrattuna: (...)
Kiinasta lähtöisin oleva enimmäkseen onni-, mutta jonkin verran taktiikkapeli, samaan tapaan kuin länsimaiset korttipelit. Säännöistä on monia muunnelmia. Kiinalaiset ovat lähinnä pelkistäneet peliä, [japani]laiset lisänneet erikoiskäsiä ja asioita, joista saa kertoimia (ja keksineet niille nimiä), ja amerikkalaiset uusia yhdistelmiä, jokeritiiliä ja muuta tauhkaa. Tästä saa helposti kuvan kunkin kansan luonteesta. (...)
Aikuiset (varsinkin miehet) tarvitsevat paljon niin pieniä leluja kuin suuria leikkivälineitä. Jostain syystä leikkipuistoissa on usein vain lasten leikkivälineitä, toivottavasti ei johdu [tyylistä]... (...)
Muistan, että pienenä syvällisimmät keskustelut käytiin kiikkuen keinussa. Vauhtia potkittiin pikku hiljaa, joskus otettiin kovempia vauhteja, joskus kierrettiin keinun ketjut spiraalille ja joskus tahallaan törmättiin toisten keinuihin. Erilaiset tapahtumat tahdittivat keskustelua ja antoivat puheelle sävyä. Oli toki riehakkaitakin keinuleikkejä ja sellaista, mutta ne olivat eri asia - niitä käytiin päivän kuumuudessa, ei illan häilyvän lämmön aikana... (...)
Tämä on mukavaa hommaa. Se on aitoa, se on teknistä, erittäin fyysistä, haasteellista ja palkitsevaakin. Jos kirveitä on useampia, halkojenhakkuun ympärille saa kätevästi perustetuksi pienen juttuseuran. (...)
En viitsi selittää sääntöjä. Sitä paitsi kukaan ei tunnu olevan yhtä mieltä siitä, mitkä kaikki sanat hyväksytään. (...)
# laatat sekoitetaan laudalle. # kukin pelaaja valitsee nappulansa ja panee sen itseään lähinnä olevaan nurkkaan. # peli etenee vuoroissa. Jokainen pelaaja heittää vuorollaan noppaa. # noppa näyttää, minkä kuvan päälle pitää rakentaa. Pelaajan pitää siirtyä jonkin rakennettavan laatan viereiselle laatalle ja panna rakennettavan laatan päälle palikka (tai uusi palikka torniin, jos laatalla on jo palikoita). # pelaaja saa kuitenkin siirtyä enintään kaksi askelta kummassakin vaakasuunnassa ja enintään yhden askeleen ylöspäin (siis korkeamman palikkatornin päälle). # esimerkiksi laudan keskeltä pääsee vaakasuunnan puolesta mihin ruutuun tahansa ja yhden palikan korkuisen tornin päältä pystysuunnan kannalta palikkatorneille, jotka ovat 2, 1 tai 0 palikan korkuisia. # pelissä on tarkoitus päästä mahdollisimman korkealle. Pelin voittaa pelaaja, joka on korkeimmalla palikoiden loppuessa. (Hyvä palikkamäärä on esim. 17). # jos pelaaja ei liikkumisrajoitusten takia pysty rakentamaan (kaikki rakennettavien kuvien viereiset ruudut ovat joko liian etäällä tai liian ylhäällä), hän ei liiku ollenkaan. Muussa tapauksessa on aina pakko liikkua ja rakentaa. (...)