|
"LYHYT HISTORIAOSUUS:
Samojedinkoira on saanut nimensä Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa asuneiden samojediheimojen mukaan.
Heimojen asuttaman alueen eteläosissa valkoisia ja mustan- ja ruskeankirjavia koiria käytettiin
poronpaimennukseen, pohjoisempana olleet puhtaanvalkoiset, luonteeltaan lauhkeammat koirat olivat
metsästys- ja rekikoiria. Samojedien koirat elivät kiinteässä yhteydessä isäntäväkeensä, ne jopa
nukkuivat kodassa ja lämmittivät heitä. Englantilainen eläintieteilijä Ernest Kilburn Scott vietti
vuonna 1889 kolme kuukautta samojediheimojen parissa ja toi mukanaan Englantiin ruskean Sabarka-nimisen
urospennun. Hän tuotti myös Uralin länsipuolelta kermanvärisen nartun nimeltä Whitey Petchora ja Siperiasta
lumivalkoisen Musti-nimisen uroksen. Näistä muutamasta koirayksilöstä sekä tutkimusretkikuntien mukanaan
tuomista uusista koirista alkoi nykyinen samojedinkoira kehittyä. Ensimmäinen rotumääritelmä
vahvistettiin Englannissa 1909.!
"YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, tyylikäs, valkoinen arktinen pystykorva. Olemus ilmentää voimaa,
kestävyyttä, viehkeyttä, notkeutta, arvokkuutta ja itseluottamusta. Silmien muoto ja asento sekä hieman
ylöspäin vetäytyneet suupielet muodostavat rodulle tyypillisen ilmeen nk. "samojedinhymyn". Sukupuolten
väliset erot ovat selvät."
"KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ystävällinen, avoin, tarkkaavainen ja eloisa. Heikosti kehittynyt
riistavietti. Ei koskaan arka eikä aggressiivinen. Erittäin sosiaalinen. Ei sovellu vahtikoiraksi."
(Samojedinkoiran rotumääritelmä, Hyväksytty PKU 22.7.1997, FCI 17.11.1997,)
|
Samojedinkoira ~ perheenjäsen
Rodun edustajia vietiin Englantiin, missä siitä jalostettiin nykyisin tuntemamme samojedi
(Kuvat keskustelupalstoilta/sähköpostilistoilta)
|
Omia kokemuksia ja ajatuksia rodusta
On vaikeaa löytää toista rotua kuin samojedi; hymyilevä ilme, kaunis valkoinen turkki ja ystävällinen luonne yhdistettynä
melko koulutettavaan koiraan. Monet vastaantulijat ovat ihmetelleet, kuinka koiramme ovat niin valkoisia ja miten ne kestävätkään
puhtaina. Yllättävää kyllä se on melko helppoa. Kohdalleni on varmaankin osunut ne turkinhoidoltaan helpoimmat yksilöt...
Samojedin luonne on mielenkiintoinen; toisinaan se voi olla hyvin itsepäinen, toisinaan hyvin vastaanottavainen.
Samojedin kanssa voi harrastaa mitä vain; tottelevaisuutta, valjakkoajoa, agilityä, ihmisten pelastusta ja olla
aivan normaaleja lemmikkejä. Rajana on vain omistajan mielikuvitus. Itse olen treenannut tottelevaisuutta ja agilityä ja uskoisin
Ronjassa olevan valjakkokoira-ainesta.
Koska samojedi on melko kookas rotu, se ei sovi pelkästään lasten hoidettavaksi. Ne tarvitsevat myös aikuisen vahtimaan perustarpeista
ja hoidosta. Mutta samojedit rakastavat lasten kanssa oloa ja leikkimistä, jopa monet sellaisetkin, jotka eivät ole koskaan nähneetkään lapsia.
Samojedit ovat mielestäni hyviä koiria myös lapsiperheille.
|
