(nettipäiväkirja 29.06.2026) Mulla on nykyään hassun kahtalainen suhtautuminen seurusteluun. Toisaalta oon ihan toivoton romantikko (katso vaikka glitter-tukka) ja unelmoin kaikentäyttävästä, lähes symbioottisesta suhteesta, jossa kaikki on yhteistä ajatuksia myöten. Toisaalta oon hyvinkin käytännöllinen ja jopa tiukka siinä, että mun seurustelukumppanit on vapaita tekemään just niin kuin huvittaa ja vaikka lopettamaan säätämisen mun kanssa selityksittä ja vastuitta. En oo (käsittääkseni) tällä hetkellä kenenkään primäärikumppani, joten mulle on helppoa ajatella, että mun kumppanit näkee mua jos ja kun ne ehtii ja haluaa.
Jossain mielessä kyse on siitä, että mun mielessä on paikka ihmiselle / ihmisille, joiden kanssa voin heittäytyä ja sitoutua rajattomasti, mutta tällä hetkellä se paikka ei oo kiinnittynyt kehenkään (vähän niin kuin myytti-runossa). Mulla on pari ihastusta, yksi aika tulinenkin, mutta oon arka tekemään niiden suhteen mitään: oon ennen kaikkea huolissani siitä, että vahingoitan niitä jollain tavalla, koska oon aika hankala seurustelukumppani ja ne mun ihastukset vaikuttaa kokemattomilta. Joten jatkan ihastusten kanssa olemista ja juttelemista ja samaan aikaan seurustelen omalla, mitään vaatimattomalla tavallani niiden kanssa, joiden kanssa uskallan.
Voi olla että ne mun unelmat romanttisesta rakkaudesta on ihan haihattelua, mutta ei näin oo paha olla. On ihanaa, että on niitä ihmisiä, joita pitää hyvänä ja joiden kanssa nukkua, ja on myös ihanaa, että on niitä, joista saa unelmoida ja joiden hymy tuo iloa elämään. Mulla saattaa olla jonkinlainen ongelma, jos ne ihastussuhteet joskus toteutuu, koska sitten pitää mahdollisesti sommitella montakin suhdesopimusta uusiksi.
Yksi loistava piirre vielä tänhetkisessä tilanteessa on se, että kun mulla alkaa olla ikävä pieniä lapsia mun elämässä (eikä lapsenlapsia oo vielä tullut), niin on mahtavaa, että saan kumppanien kautta bonuslapsia, joita voi leikittää, joille voi kertoa juttuja ja joiden kanssa voi mennä retkille ja matkoille <3
Hyvää elämää, kuinkahan kauan tää voi jatkua?