Jokaisella ohjelmointikielessä käsitellyllä tiedolla (tieto eli data) on jokin tyyppi. Esimerkiksi arvon 3 tyyppi on luku ja arvon "heipsis" tyyppi on merkkijono. Jokainen tyyppi on yksinkertainen tietorakenne ja määrittää, minkälaista tietoa kyseisentyyppiset arvot voivat sisältää. Esimerkiksi luku ei voi olla "fioo" eikä merkkijonoon voi upottaa listaa.
Ohjelmoijan näkökulmasta tyyppi määrittyy kahdella tavalla. Ensinnäkin tiedolla on eksplisiittinen tyyppi: ohjelmointikieli pitää kirjaa siitä, mitä tyyppiä mikin tieto on. Pythonilla eksplisiittisen tyypin saa selville mistä tahansa tiedosta funktiolla type(). Toisaalta semanttisessa mielessä tiedon tyypin määrittää se, mitä kyseisellä tiedolla voi tehdä: esimerkiksi lukuja voi laskea yhteen, vähentää ja niin edelleen, merkkijonoja muuntaa isoiksi tai pieniksi kirjaimiksi, jokaista kokoelmaa voi pätkiä ja niin edelleen.
Joissakin ohjelmointikielissä pystyy määrittämään uusia tyyppejä, mikä merkitsee, että uudentyyppisten tietojen eksplisiittinen tyyppi on erillinen kaikista muista tyypeistä.
(takaisin ohjelmoinnin käsitteet-sivulle)