Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Luonnolliset kielet ovat yleensä sellaisia, että niissä ajatukset jakautuvat kahteen osaan: kontekstin määrittämiseen ja uuden tiedon antamiseen. Ensimmäistä kutsutaan ajatuksen (tai virkkeen) teemaksi ja jälkemmäistä reemaksi. Yleensä teema tulee ilmauksessa ennen reemaa, koska on helpompi seurata puhetta (tekstiä), jossa ensin kerrotaan, mistä puhutaan, ja vasta sitten sanotaan siitä jotain.
Esimerkiksi virkkeessä "Viime aikojen veronalennukset ovat suututtaneet hyvinvointivaltion kannattajia" teema on "viime aikojen veronalennukset" ja reemaa on loput. Kieli sisältää usein keinoja kääntää sanajärjestystä siten, että teema saadaan virkkeen alkuun ja reema loppuun. Kaikki virkkeet eivät tosin selvästi jakaudu näihin kahteen osaan. Vähän vääntämällä voi kyllä esimerkiksi virkkeessä "On se aika epeli se naapurin poika" teemana päivittelyn, siis puhetavan, ja reemana sen, kehen se nyt sattuu kohdistumaan.
Myös relatiivilauseet jakautuvat selvästi temaattisiin ja remaattisiin (näille on jotkin erilliset kielioppitermit, joita en muista). Esimerkiksi "Silta, jota pitkin tulimme, suljetaan kuudelta" sisältää temaattisen relatiivilauseen, kun taas "Työmatkani varrella on talo, jonka olen ajatellut ostaa" sisältää remaattisen relatiivilauseen. Maailmankuvausprotokollan kaikki relatiivilauseet ovat temaattisia, joten jälkimmäinen kääntyisi muotoon
(own (r x) ((at a ? (pl ((at x ^sender
(pl ((prop a ^sender work (val ?))))
(via ?)))))
(isa a ? house))
^sender)
(katso upotettu vastaan linearisoitu määre.)
Japanin kielessä on erityinen partikkeli, wa, erottamassa teemaa ja reemaa toisistaan. Koska teema on kieliopillisesti erotettavissa, japanissa on paljon ilmauksia, joissa teemalla on samalla jokin kieliopillinen rooli.