(toiminnot)

hwechtla-tl: Tarkka metriikka

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Kiinassa on olemassa runoustyyppi, jossa jokainen säe on yhdeksän tavua pitkä. Tämä funkkaa kohtalaisen hyvin, koska kiinan tavut pystyy sanomaan tasapituisina ilman, että se kuulostaa epäluontevalta. Jotkut väittävät, että japanilaisten haiku- ja tankarunojen perusyksikkö on myös tavu, mutta tämä ei aivan pidä paikkaansa (riippuen tavun määrittelystä): japanin kieli on jaettavissa tasapituisiin mooriin, jotka eivät vastaa ainakaan suomalaisen käsitystä tavusta. Esimerkiksi ilmauksessa "ai shinakatta" on seitsemän mooraa: "a-i shi-na-ka-t-ta".

Sekä kiina että japani ovat siis pätkittävissä yhden mittayksikön jonoiksi. Kielissä, joissa tämä ei onnistu, on monimutkaisempia metriikoita: esimerkiksi kreikkalaisissa runomitoissa määritellään, missä kohdassa tulee olla pitkä, missä lyhyt tavu. Tällainen runomitta sopii kohtalaisen hyvin suomeen. Pienellä vääntämisellä tavun kuin tavun saa äännetyksi luontevasti joko pitkänä tai lyhyenä. Rajatapauksista, kuten tavusta "an", voi tehdä kumman tahansa.

Mutta olisi kuitenkin houkuttelevaa tehdä suomen kielelle tarkka metriikka. Puheen tavukestot eivät koskaan vastaa tarkkaa kaavaa, koska lauseen ryhmittely, äänenpainot, ja puhetyyli vaikuttavat rytmitykseen. Silti suhteellisen yleispätevän järjestelmän saisi mielestäni aikaan luokittelemalla tavut neljään tavupituuteen niiden konsonantti-vokaalirakenteen suhteen. Luokat ovat:

  1. V / CV (esim. a, sa)
  2. VC / CVC (esim. an, mun)
  3. VV / CVV / VCC / CVCC (esim. ei, joo, ups, tump)
  4. VVC / CVVC (esim. uuh, vain)

Perinteisessä lyhyt-pitkä-jaottelussa lyhyisiin tavuihin kuuluvat 1. luokka ja joitain erikoistapauksia 2. luokasta, pitkiin loput 2. luokasta sekä 3. ja 4. luokka. E(1)si(1)merk(3)ki(1)nä(1) pi(1)tuus(4)ja(1)os(2)ta(1) ol(2)koon(4) tä(1)mä(1) lau(3)se(2).

En ole vielä kehittänyt runojalkoja tälle tarkalle metriikalle, mutta melkein jokainen tenhoava runo on tehty jonkinlaiseen metriikkaan, joten olemassaolevia runoja analysoimalla voisi varmaan löytää hyvät runojalat. Vaihtoehtoisesti perinteiset kreikkalaiset runojalat (jambi, trokee jne.) voisi tarkistaa tähän tarkempaa metriikkaan ja tuottaa jonkinlaisen tarkan heksametrin tai pentametrin.

Pienen komplikaation tavupituuksiin tuottaa se, että tietyt äänteet (eritoten r) näyttävät tarvitsevan suuremman pituuden kuin toiset. Varsinkin CVr-muotoiset tavut tuntuisivat usein kuuluvan pikemminkin 3. kuin 2. luokkaan.

kategoria: kieli


Elakim: Sivuhuomautuksena sen verran, että kukaan ei tietenkään ole enää aikoihin uskonut, että japaninkaan kielessä moorat olisivat konkreettisesti tarkalleen samanpituisia. Katso esim. Yôko Mori, Lengthening of Japanese monomoraic nouns, Journal of Phonetics, Volume 30, Issue 4, October 2002, sivut 689-708

atehwa: Hyvä pointti, sama pätee varmasti kiinaan... toisaalta ero on silti olemassa, en usko että suomelle pystyisi keksimään sellaista tasajaotusta, joka edes kuulostaisi luontevalta lausuttuna.


kommentoi (viimeksi muutettu 23.07.2007 22:16)