Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Näin vähän aikaa sitten (heräsin 15min sitten) unen, joka oli melko ärsyttävä. Tavallaan painajainen. Mutta sitä, onko uni painajainen, ei voi varsinaisesti päätellä sen tapahtumasisällöstä, vaan siihen liittyneistä tunteista. Eikä koko uni *tuntunut* kovin ahdistavalta.
Kerron lopusta alkuun:
Olin epäonnistunut saamaan lapsen lennosta kiinni. Se oli heitetty minua kohden, sillä kyseessä oli kirkollinen "esitys" (vähän niin kuin jouluevankeliumi), jossa alttarilta kävelevän Jeesuksen syliin heitetään hänen lapsensa. -- Tiedän, että tämä on älytöntä ... hassua, unen jälkiseurauksia, en tajunnut sitä vielä vähän aikaa sitten ...
Joka tapauksessa, se miksi juuri minä olin siinä tehtävässä, täysin valmentautumattomana, johtui siitä, että Jeesuksen esittäjän täytyi olla alasti, ja oikea esittäjä oli (kuulema) saanut viime hetkellä erektion eikä kehdannut mennä sillä lailla yleisön eteen. Itse taas satuin olemaan sillä hetkellä alaston, sillä minut oli juuri heitetty ulos kirkon kellarihuoneesta, missä oli ollut melko tiivis tunnelma, osan vaatteista olin heitellyt itse pois, osa oli revitty päältäni. Jeesuksena esiintyminen tuli "helppona" ratkaisuna alastomuuteeni.
Kirkon kellarissa ollut riehunta oli saanut alkunsa siitä, kun kirkon vastustajat olivat kokoontuneet sinne eräänlaisena vastalauseena kirkonisäntien löyhää argumentaatiota kohtaan. Kirkossa oli nimittäin käyty väittelyä ateistien ja saman kirkon pappien välillä. Väittely ei ollut käynnistynyt sattumalta, vaan se oli jonkin suuren yrityksen (Nokian?) järjestämä tilaisuus, samaan tyyliin, kuin suuret firmat järjestävät messuja tms. Ateistien edustajana oli ollut oma isäni -- muuten olisinkin pysynyt koko tilaisuudesta kaukana.
Kirkon "kellariin" (muistin juuri, että oikeasti sitä kutsutaan kryptaksi) lähteminen oli jotenkin luonnollista jatkoa sille, kun kaikki olivat alkaneet osallistua väittelyyn ja tunteet olivat alkaneet kuumeta. Aluksi kaikki oli kuitenkin mennyt asiallisesti ja oli pidättäydytty asiallisessa väittelytyylissä. Tässäkin vaiheessa minulta puuttui teepaita, sen oli repinyt jonkun ärsyttävän koiranomistajan koira kävellessämme parkkipaikalta kirkolle. Olin saanut juuri ennen matkan aloittamista tietää, että kirkko sijaitsi Halsualla (), ja että matka sinne kestäisi viisi ja puoli tuntia.
Matkanteko kesti unessakin melko kauan ja sen takia unen alkuvaihe oli tappavan tylsä.
Kommenttina en osaa sanoa paljon muuta, kuin että alastomuus sinänsä ei kauheasti hermostuttanut minua, jotenkin kirkossa tuntui olevan sellainen tunnelma, ettei kukaan kiinnittänyt siihen huomiota, mutta toivoin, ettei kukaan luulisi minun *tahallani* aiheuttavan pahennusta tai provokaatiota, varsinkaan kun olin siellä jossain määrin perheeni edustajana. Ja tämä on hyvin normaali suhtautumistapani mihin tahansa noloihin tilanteisiin, kun menen oikeassa elämässä perheeni kanssa jonnekin.