Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kauan sitten unohdettu kirjaidea, joka olisi tarkoitus elvyttää. Koska kirjan tyylilliset seikat eivät ole tarkoin määritellyt, on hyväksyttävää kirjoittaa se ryhmätyönä. Tähän ryhmätyöhön saavat ottaa osaa kaikki. Kirjaa kirjoitetaan luku kerrallaan, ja jokaisen luvun pitää periaatteessa osua johonkin kohtaan juonta. Jos haluaa lisätä juoneen jotain tai muuttaa sitä, ehdotus pitää postittaa sivujen ylläpitäjälle, joka harkitsee ehdotuksen toteuttamista.
Lukuja ei tarvitse kirjoittaa järjestyksessä, eikä niiden määrää tai tarkkaa sisältöä määrätä ennalta. Uudet luvut tulee lähettää ylläpitäjälle, joka yrittää sovittaa ne juoneen.
Gty:ssä on yhteiskunta. Yhteiskunnalla on jäseniä. Jäsenillä on hommaa - monia hommia. Yhteiskunnalla on myös hallitus. Hallituksella on pleissipolitiikka. Pleissipolitiikka on niin tavattoman monimutkaista, että tuskin kukaan tietää siitä kaikkea. Usein, kun ihmetellään, miksi jokin asia on niin tai näin, päädytään lopuksi tulokseen, että se johtuu pleissipolitiikasta. Miten yhteiskunta sai alkunsa? Pleissipolitiikkaa. Miksi joku medlaa gaengelaisia, kun toiset vain fiilaavat niitä? Pleissipolitiikkaa sekin.
Mutta ei pleissipolitiikka niin tärkeää ole. Kaupungit ovat elämää varten, valtio on kansalaisiaan varten, ja jos kukaan ei tunnukaan tietävän mitään minkään yhteydestä mihinkään, asiat toimivat hyvin - ainakin joidenkuiden mielestä; ja loppuihmistenkään ei tarvitse kuulua yhteiskuntaan.
Kirjan nimi on "Gaengefiilari ja tuuli, yö", ja sen päähenkilö on gaengefiilari, eli päähenkilön työ on fiilata gaengeja. Kirjassa tuulee usein ja samoin suuri osa tapahtumista sijoittuu yöaikaan; tämä selittäköön loppuosan nimestä.
Gty sijoittuu muutamien tärkeiden termien ympärille, jotka samalla määrittävät tässä pseudoyhteiskunnassa tärkeitä asioita. Ihmiset jakautuvat ensinnäkin yhteiskunnan sisä- ja ulkopuolisiin. Yhteiskunnan sisäpuolisia ihmisiä kutsutaan "ihmisiksi" ja ulkopuolisia "varreiksi". Varreilla on oma luokituksensa, joka määrittyy tarkemmin niissä luvuissa, jotka heistä kertovat.
Yhteiskunnassa edelleen ehkä selkein jako on yhteiskuntaa puolustavien ja sitä vastustavien välillä. Rajat tosin eivät ole selviä. Varsinkin on epäselvää, mikä on luontainen ominaisuus, mikä harrastus, ja mikä ammatti. Hallitus ilmeisesti makselee palkkaa milloin kenellekin, joka on muka yhteiskunnalle "hyödyksi" - eli pleissipolitiikkaa. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on pleissipolitiikasta, luonneluokittumien sijoittumisesta huolehtiminen. Kaikkein helpoin pala hallitukselle ovat "mundikset", maanläheiset eli normaalit ihmiset.
"Gaengelaisiksi" kutsutaan yhteiskuntaan tyytymättömiä ihmisiä, jotka kokoontuvat ryhmiksi pelottelemaan / vahingoittamaan mundiksia. Heitä tarkkailemassa on "Gaengefiilareita", jotka kulkevat ympäriinsä havainnoimassa ja huolehtimassa gaengeista.
Lisäksi on olemassa monenlaisia anti-mundiksia: nennet, jotka toivovat kaikille mahdollisimman mukavaa ja mielenkiintoista elämää; mystikot, jotka nimensä mukaisesti panostavat mystiikkaan; ja asatrit, joiden tarkoituksena on yhteiskuntajärjestyksen purkaminen.
Gaengefiilarien lisäksi valtiolle ovat jonkin verran hyödyksi arvottajat, jotka päättävät, miten eri ryhmiin suhtaudutaan; kontrollerit, jotka hoitavat järjestyksenpidollisia tehtäviä; sekä megeetit, joiden tehtäviksi annetaan kaikki epävirallinen virallinen. Megeetit ovat yleisesti ottaen julkinen salaisuus, ja tämä on todennäköisesti hallituksen tarkoituskin. Pleissipolitiikkaa taas.
Gty alkaa siitä, kun päähenkilö on normaalissa elämänkierrossaan: fiilaa gaengeja ja yrittää nauttia vapaa-ajastaan. Juonessa on muutama tärkeä käännekohta:
Gty:ssa ei juuri käytetä nimiä, muutamia kauppiaita ja humanoidia lukuun ottamatta. Ihmisiin viitataan yhteiskuntaluokalla milloin mahdollista, mutta näitä on mahdollista ja oikeastaan toivottavaakin lyhentää. Gaengefiilariin voi viitata G:nä, hänen kollegoihinsa kollegoina.
Gty:n tyylille on olennaista, että tarkkoja määrityksiä ei anneta. Lukijoiden on aivan riittävän helppoa päätellä, mitä mikin on, auttamattomanakin. Tämä tiedosto ei ole osa lopullista tuotosta.
Lukujen nimet ovat muotoa: luku-<alkuraja>-<loppuraja>.html. Nämä rajat antavat jonkinlaisen vihjeen siitä, minkä vaiheiden välille kirjassa luku sijoittuu. Vaiheiden nimet taas tulee valita siten, että varhaisemmat vaiheet tulevat aakkosjärjestyksessä ennen myöhempiä. Näin luvut sijoittuvat itsestään suurinpiirteiseen kronologiseen järjestykseen.
Käännekohtien nimet ovat "alku", "humanoidi", "johdanto", "nenne", "paluu", "varret" ja "yö". Näistä käännekohdista itsestään kertovat luvut on tarkoitus kirjoittaa viimeiseksi.
Pikalinkit: