hwechtla-tl:
Säveltämisen prosessista
(nettipäiväkirja 07.07.2026)
Mä en usko että luovuudessa on mitään mystistä. Sen prosessia on vain
vaikee sanoittaa. Monet luomisen asiat myös tapahtuu, ennen kuin niitä
ehtii edes kunnolla huomata, joten ihmiset ei itsekään tiedä, mistä ne
johtuu.
Mä ajattelin, että voisin kertoa jonkin verran, miten mun
sävellysprosessit menee. Se on siitä herkullinen aihe, että ne menee
tosi monella eri tavalla.
- Usein mulla on tietty aihe, josta haluan tehdä sanoituksen. Mun
runot esimerkiksi on käytännössä valmiita biisejä, joista puuttuu
sävel. Jos teen niihin sävelen, teen sen esimerkiksi hyräilemällä
jotain musta asiaan sopivaa (hyräily on luova prosessi, jossa
käytetään kokeiluvälineenä omia äänihuulia). Jos sävel on hyvä,
kirjoitan sen muistiin -- se vaatii taitoa, mutta ei ole luovaa.
- Joskus teen sävelen sijaan niin, että valitsen soinnut, joista
"arvaan" (harmonian teorian perusteella tai muuten) että pidän
niistä. Laitan tietokoneen soittamaan niitä tai soitan itse, jos
harmoninen rytmi ei ole liian vaikea. Kun "totun" sointukaavaan,
pystyn myös tekemään siihen melodiat hyräilemällä.
- Usein sävellyksen idea (jos se ei ole tekstissä) tulee jostain
toisesta sävellyksestä. En välttämättä halua erityisesti kommentoida
sitä, mutta siinä voi olla jokin idea, jonka haluan osata toistaa,
tai jota haluan vastustaa. Ylipäänsä, aina kun tajuaa musiikissa
jonkin logiikan, nousee kysymys: mitä, jos en noudata tätä? Logiikka
on siis luovuuden lähde, luovuutta sen rikkominen.
- Joskus voin ihan huvikseni teoretisoida jotain, mikä "ehkä"
kuulostaa mielenkiintoiselta. Voin olla vaikka utelias sen suhteen,
voiko lokrisen asteikon saada mitenkään kuulostamaan järkevältä
("tonaaliselta") jos siihen lisää lopukkeita (kadensseja) varten
dominantin aina väliaikaisesti. Tai haluan kokeilla soinnutusa
kaksilla päällekkäisillä soinnuilla, jotka vaihtuvat vuorotellen.
Tai olen kiinnostunut jostain harmonisesti epätyypillisestä
sointuyhdistelmästä, kuten Stravinski selvästi on ollut kuuluisassa
Matrjo¨ka-soinnussaan, jossa on päällekkäin ensimmäinen ja
ylinouseva neljäs aste.
- Usein sävellys on iteratiivinen prosessi, jossa joskus teen
jotain päästäni (eli sävelkorvan perusteella), joskus
kopioimalla, joskus vastustamalla, joskus teoretisoimalla,
joskus kokeilemalla ja joskus korjaamalla. Myös ärtymys
omiin biiseihin ja niiden heikkouksiin ajaa usein tekemään uusia ja
eri tavalla mielenkiintoisia kokeiluja.
kommentoi
(viimeksi muutettu 07.07.2026 15:05)
