Ensinnä: en ole mikään malliesimerkki median ulkopuolelle jäävästä. Luen ilmaisjakelulehtiä jos sattuu olemaan sopiva väli, otan netistä selvää yhdestä sun toisesta asiasta ja niin edelleen. Mutta en tilaa yhtäkään päivälehteä, en yleensä ehdi lukemaan mitään uutisia, minulla ei ole televisiota enkä ole säännöllisesti kiinnostunut edes sellaisista (periaatteessa mielenkiintoisista) lehdistä kuin Vihreä lanka, Voima ja Taloussanomat.
Karkeasti ottaen media tarjoaa kaksi palvelua: ensinnäkin se välittää tietoa ja toisekseen se ehdottaa ihmisille asioita, joita nämä ehkä haluavat tietää. Minun mielestäni ensimmäinen näistä on ehdottoman tärkeä perusedellytys mm. kansalaisyhteiskunnalle, sivistykselle ja oppimiselle, toinen taas on hiukan omituinen vallankäyttötapa, jota minäkin harrastan kirjoittaessani nettipäiväkirjaani. (Tosin nettipäiväkirjani rakenne on sellainen, että se tukee tämän "kanavalähestymistavan" kiertämistä, suoraa astumista itseä kiinnostavaan aiheeseen. Suurin osa ihmisistä (noin 98 sadasta) tuleekin tänne hakukoneella.)
Minulta kysytään usein, enkö halua olla perillä "asioista". Käsittääkseni on kaksi mahdollista syytä, miksi minun pitäisi tietää asia X. Ensimmäinen on se, jos X vaikuttaa suoraan elämääni. Näistä saan tietää tuttavitse ja virallisesta tiedotuksesta, jos asia on kaikkeen arkeen liittyvä; kohdennetulla tiedotuksella (esim. ruokalan ruokalista tai matkakohdemaan vallankaappaus), jos asia on johonkin osa-alueeseen liittyvä.
Toinen mahdollinen syy on se, jos tietoisuus X:stä vaikuttaa ihmisten sosiaaliseen todellisuuteen siten, että se vaikuttaa minuunkin. Tällöin on itse asiassa paremmassa asemassa, jos seuraa sosiaalisen todellisuuden muutoksia sivusta: toisten ihmisten uutisiin reagointi on sinun uutisesi. Eikä ole olemassa mitään kulttuuria, josta jää suljetuksi ulos, jos ei seuraa tiettyjä tiedonvälityskanavia: näistä asioista onkin mielenkiintoisempaa keskustella kyselemällä kuin toistelemalla inside-juttuja.
Suurimman ongelman muodostavat aiheet, joista olisi ehkä hyvä tietää mutta jotka eivät kiinnitä ihmisten huomiota: kaavoitusmuutokset, lakialoitteet, firmojen toimintatavat, aatekehitys. Mutta näiden asioiden suhteen olen ollut erittäin pettynyt valtamediaan: on sattumankauppaa, mikä oikeasti tärkeä asia nousee julkisuuteen asti. Koska valikointiin liittyy vielä vallankäyttömahdollisuuksia ja siitä seuraavia ongelmia, on uutisten seuraaminen käsittääkseni joka suhteessa huonompi keino saada tietää "olennaiset" asiat kuin puskaradio.
Jotkut väittävät, että puskaradion toimivuus uutisissa perustuu siihen, että suurin osa ihmisistä kuitenkin seuraa valtamedioita. Ehkäpä, mutta on valtava määrä aatteellisia ihmisiä, joilla on omat tiedonvälitysverkostonsa asioihin, jotka ovat heistä tärkeitä. (Esimerkiksi kaikilla hyväntekeväisyysjärjestöillä näyttää olevan omat lehtensä jne.) Uskon, että aito keskitetyn median puute tekisi ihmisille helpommaksi seurata niitä asioita, joihin he erikoistuvat.
kategoria: sosiaalisuus kategoria: elämäntavat