Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Kiitos, että valitsit Carcassonne-lisäosan Metsät ja menninkäiset. Tämä on toiseksi viimeinen lisäosa, joka on tarkoitettu pelattavaksi yhdessä Carcassonne-peruspelin kanssa. Lisäosa tarjoaa hauskoja mahdollisuuksia pisteiden menettämiseen, tai joskus jopa niiden saamiseen -- jos valitsee puolensa oikein.
Carcassonnen kaupunkivaltiot olivat kehittyneet jo pitkälle: teitä ja muureja seurasivat kirkot, kauppiaat, kreivit, kuninkaat ja näiden asiantoimittajat. Mutta niin kuin sade tulee, kun kukat ovat heleimmillään, niin pyyhkäisee sota tai onnettomuus maan yli, kun puut notkuvat kesän satoa, vilja on tuleentunutta ja tytöt kauniita. Carcassonnen tuhoksi koitui luonto, joka suivaantui ihmisten sumeilemattomasta resurssien tuhlaamisesta, jätteentuotosta ja ainaisesta leviämisestä.
Luonnon tuomion toimeenpanijoita olivat pienet keijukaiset, jotka kylvivät kolmen pikkuvaltion rajalle, kauppateiden risteykseen ikimetsän siemenen. Ensin ei kukaan kiinnittänyt mitään huomiota uuteen, synkkään metsään, mutta kohta alkoi kievareissa ja kaupungeissa kiertää huhuja kummista kulkijoista, joita oli yöaikaan nähty vilahtelevan puiden alla. Metsä levisi leviämistään, ja kohta alettiin kertoa, että hyvätapaiset ja ammateissaan kunnioitetut maamiehet ja emännät olivat alkaneet kulkea metsänolentojen menoissa, missä kuulemma mahlasta tehty viini virtasi ja ahkerakin luostareissa kävijä saattoi sortua hillittömyyksiin.
Jäljellä olevat puhdasmieliset alkoivat järjestää vastarintaa, mutta metsänväen monet hienot tavarat, houkuttelevat tavat ja kauniit nuorukaiset olivat tehneet tehtävänsä: suurin osa carcassonnelaisista ei halunnut eroon uusista naapureistaan. Jäljellä on vain poliittinen kysymys: kummalle puolelle kannattaa kuulua?
Metsät ja menninkäiset -lisäosa sisältää:
Pelissä noudatetaan Carcassonne-pelin sääntöjä seuraavin lisäyksin ja muutoksin.
Kun pelissä pelataan ensimmäinen risteyksen sisältävä laatta (kolmen tai neljän suunnan risteys jossa mahdollisesti myös kaupunki), siihen asetetaan puu merkiksi metsästä. Tämä on ikimetsän alku. Laatat, joilla on puu, ovat ikimetsässä, ja puuttomat laatat ovat metsän ulkopuolella.
Aina, kun pelissä pelataan laatta, jossa on vain tietä ja/tai luostari (ei siis kaupungin osia), ikimetsä leviää. Tämä tapahtuu, kun laatta on asetettu laudalle, ennen seuraajan asettamista ja valmistuneiden alueiden pisteytystä. Se pelaaja, joka on vuorossa, valitsee jonkin laatan, jolla on puu. Jokaiselle kyseisen laatan viereiselle laatalle lisätään puu. Tällä tavoin ikimetsä leviää. Pelaajan pitää kuitenkin valita sellainen laatta, että pelilaudalle lisätään ainakin yksi puu, toisin sanoen sellainen, jonka jollakin puolella on laatta, jossa ei vielä ole puuta (ennen ikimetsän leviämistä).
Tiet eivät vaikuta ikimetsän leviämiseen. Kaupunkien muurit sen sijaan estävät ikimetsää leviämästä. Kaupungin muuri jakaa laatan kahtia, eli ikimetsän kannalta muurin kahta puolta kohdellaan eri laattoina. Ikimetsä ei voi levitä muurin lävitse, paitsi kohdasta, jossa on portti; kaupunkeihin vievien teiden kohdalla on portti. Silloin, kun ikimetsä leviää laatalle, jossa on portti, se leviää saman tien portin molemmille puolille.
Ikimetsän sisään jäävät maanviljelijät muuttuvat maahisiksi, ja ikimetsän sisään jäävät ritarit muuttuvat haltioiksi. Ikimetsän sisällä olevia kaupunkien osia sanotaan haltiakaupungeiksi. Mikäli kaupunki on kokonaan ikimetsän vallassa, sitä sanotaan täydeksi haltiakaupungiksi.
Ikimetsä ei vaikuta teiden pisteytykseen eikä tiellä oleviin seuraajiin. Maantierosvot pysyvät maantierosvoina, ne saavat vain parempia piilopaikkoja metsän levitessä heidän tielleen.
Ikimetsä ei vaikuta seuraajien asetteluun, vain pisteytykseen. Esimerkiksi samalle teiden ja kaupunkien rajaamalle alueelle ei voi panna uutta seuraajaa, jos siellä on jo jonkun seuraaja, vaikka toinen seuraajista olisi maanviljelijä ja toinen maahinen.
Kun kaupunki valmistuu, jokainen siinä oleva yhtenäinen haltiakaupunkialue ja jokainen yhtenäinen ei-haltiakaupunkialue pisteytetään erikseen. Kustakin alueesta katsotaan, kenen seuraajat ovat siinä enemmistönä, ja enemmistöpelaaja (tai -pelaajat) saa pisteet sen alueen laatoista. Haltiakaupunkialueista enemmistöpelaaja (tai -pelaajat) saa vielä yhden ylimääräisen pisteen laattaa kohden.
Menninkäiset pisteytetään vasta pelin lopussa, kuten maanviljelijätkin. Menninkäiset toimittavat riistaa haltiakaupunkeihin yhtenäisiä teiden, peltojen ja kaupunkien rajaamia metsäalueita pitkin. Jokaisesta haltiakaupungista saa pisteitä se pelaaja (tai pelaajat), jolla on eniten menninkäisiä toimittamassa riistaa kyseiseen haltiakaupunkiin. Haltiakaupungista saa tällöin pisteitä niin monta, kuin sen sisällä on haltiakaupunkilaattoja. Haltiakaupungin ei tarvitse olla valmis antaakseen pisteitä menninkäisille.
Maanviljelijät toimittavat totuttuun tapaan viljaa kaupunkeihin, jotka ovat heidän peltoalueensa rajalla. Pelto kuitenkin loppuu myös metsään, eli peltoalueen rajaavat sitä ympäröivät tiet, metsät ja kaupungit. Lisäksi täydet haltiakaupungit eivät kaipaa viljaa, joten niistä ei jaeta pisteitä kenellekään pelaajalle, jolla olisi maanviljelijöitä toimittamassa viljaa kaupunkiin.
Meillä on valmis kaupunki, joka on jäänyt täysin metsän keskelle. Kaupunkiin ei kuitenkaan vie porttia, joten metsä ei voi levitä sinne. Voiko kukaan saada kaupungista pisteitä pelin lopussa?
Ei voi. Jos metsä ympäröi kaupungin, sen luokse ei voi johtaa peltoaluetta, joten maanviljelijät eivät voi toimittaa sinne ruokaa. Kaupunki ei halua riistaa, joten menninkäisetkään eivät saa siitä pisteitä.
Pellolla ollut maanviljelijäni jäi metsän sisään ja muuttui maahiseksi. Saanko asettaa nyt pellolle uudella laatalla uuden maanviljelijän?
Et saa. Metsät eivät vaikuta seuraajien asetteluun, vain pisteytykseen. Vaikka metsä katkaisee peltoalueen pisteytyksen kannalta, seuraajia ei saa asettaa yhtenäiselle pelto-metsäalueelle, jos siellä on jo jonkun seuraaja. Voit tietenkin tuoda pellolle uuden seuraajan perinteiseen tapaan eli asettamalla sen eri pellolle ja yhdistämällä pellot jälkeen päin.
Voinko jotenkin asettaa seuraajia suoraan menninkäisiksi tai haltioiksi?
Kyllä, jos saat tie- tai luostarilaatan, asetat sen, levität saman tien metsän sinne, ja asetat seuraajan metsään. Tämä edellyttää, että samalla metsä-peltoalueella ei ole vielä muita seuraajia. Sen sijaan haltioita ei ole mahdollista asettaa suoraan, sillä metsä ei leviä laatoilla, jotka sisältävät kaupunkia. (On kuitenkin mahdollista asettaa seuraajia suoraan menninkäisiksi tai haltioiksi erityissäännöillä, kuten Lohikäärme ja linnanneito -lisäosan loitsusäännöllä, mikäli muiden sääntöjen vaatimuksia noudatetaan.)
Meillä on muodostunut täysi haltiakaupunki, johon minulta toimittaa riistaa kaksi menninkäistä ja kaveriltani samoin kaksi menninkäistä. Lisäksi minulla on yksi maanviljelijä toimittamassa ruokaa kaupunkiin. Onko tästä maanviljelijästä mitään hyötyä?
Ei ole kyseisen kaupungin kannalta. Menninkäiset ja maanviljelijät eivät vaikuta toisiinsa, eikä maanviljelijää oteta huomioon laskettaessa riistantuottajien enemmistöä. Maanviljelijä ei saa tavallisia kaupunkipisteitäkään, koska kyseessä on täysi haltiakaupunki. Molemmilla pelaajilla on enemmistö toimittamassa riistaa haltiakaupunkiin, joten molemmat saavat siitä menninkäispisteet (yhden pisteen / kaupunkilaatta).
Minulla on kirkko ja seuraaja haltiakaupunkialueella. Kaupungin ei-haltia-alueella on kanssapelaajani seuraaja. Kuinka paljon pisteitä kaupunki tuottaa kullekin pelaajalle?
Kaupungin valmistuessa kirkon sisältävä yhtenäinen haltiakaupunkialue tuottaa sinulle 4 pistettä laattaa kohden ja 3 pistettä kilpeä kohden. Yhtenäinen ei-haltia-alue tuottaa kanssapelaajallesi 2 pistettä laattaa kohden ja 2 pistettä kilpeä kohden. Mikäli kaupunki ei valmistu, se ei tuota sinulle yhtään pistettä (kirkon vuoksi); kanssapelaajallesi se tuottaa 1 pisteen laattaa kohden ja 1 pisteen kilpeä kohden. Haltia-alue ja ei-haltia-alue pisteytetään siis erikseen, ikään kuin ne olisivat kaksi eri kaupunkia. Lisäksi, jos kaupungissa on yhtenäisiä alueita, joilla kenelläkään ei ole seuraajia, kukaan ei saa niistä pisteitä.
Jos haltiakaupunkini jää valmistumatta, minkä verran haltiani siellä saa pisteitä?
1 pisteen laattaa kohden ja 1 pisteen kilpeä kohden sillä yhtenäisellä haltiakaupunkialueella, jolla haltia sijaitsee. Haltiapisteitä ei jaeta valmistumattomista kaupungeista.
Mitä tapahtuu, jos tie- tai luostaripaloja tulee ennen, kuin laudalla on puita (eli risteystä ei ole vielä tullut)?
Ei mitään erityistä. Laatta pelataan, eikä metsä leviä, koska sitä ei vielä ole.
Mikä lasketaan risteykseksi? Saako valita, mihin kohtaan laattaa ensimmäinen puu laitetaan?
Laatta, jolla on kohta, johon saapuu ja päättyy kolme tai useampia teitä. Jos kyseessä on pelin ensimmäinen risteys, siihen tulee puu risteyksen kohdalle (ei siis mahdolliseen kaupunkiin).
Pelin iloa, ja silleen!
Pikalinkit: