Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(Rakkaat ihmiset! Kun tiedätte jonkin hiukan eroavan version jostain lastenlorusta, lisätkää se tänne uutena versiona, älkää "korjatko" täällä olevia versioita. Lastenloruista on todella monia versioita, koska pieniä muunnelmia on helppoa tehdä. Edellyttäisi vähintään monimutkaista folkloristista tutkimusta selvittää, mikä niistä on alkuperäisin, eikä sekään ole sen "oikeampi" versio kuin muut. Antakaa siis kaikkien kukkien kukkia.)
Näitä on vanhoilla sivuillani (hippa, lasten leikkejä) jonkin verran. Muistin juuri yhden lisää, tätä käytetään hyppynarulla hypittäessä:
Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle nosta tassusi, pyöri ympäri niiaa, kumarra potkaise, kiljaise nallekarhu, nallekarhu, mene pois
(pidempi versio)
Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle
Nosta tassusi, pyöri ympäri
niiaa, kumarra,
potkaise, kiljaise, karjaise
paina nappia "piip",
tanssi rokkia,
syö hunajaa,
harjaa hampaasi,
käy nukkumaan,
nallekarhu, nallekarhu, älä mene pois,
mene pois!
tai
... tanssi rokkia
juo kaljaa
mene humalaan
joudu sairaalaan
älä mene pois
mene pois
Tämän varmaan kaikki tietävät (E. Suonion runo), mutta pannaan esille kumminkin:
Hopoti hopoti hopoti hoi, varsa hypäten hirnuu kopoti kopoti kopoti koi, voita Valpuri kirnuu voin minä voitelen leivälle(n), leivän vien minä varsalle(n) sitten ei varsani pelkää - oi, jospa pääsis sen selkään (tai: Heijaa, nyt pääsen sen selkään) (tai: Hei, jopa pääsin sen selkään!) Hopoti hopoti hopoti hoi, juokse(/joutuhun) varsani, juokse kopoti kopoti kopoti koi, vie minut mummoni luokse ylen vuorten me laukataan(/harpataan), läpi(/poikki) merien kahlataan mummo kakkuja paistaa - tekisi mieleni maistaa
Samoin:
Körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin, ruskealla ruunalla, valkealla varsalla, kirjavalla kissalla, kolipäällä koiralla, lauhkipäällä lampaalla, päkäpäällä pässillä, hupsis, kupsis, huiiiii
Tämäkin on minun nuoruudestani:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin varsa, se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema(ks)
Tai lisäsäkeellä:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin varsa, mitä varten sotamies on parempi kuin herra, se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema(ks)
Tai vaihtoehtoisella lopetuksella:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea lunta, ken tulee viimeiseksi, ompi kiikissä
Äitini nuoruudesta:
Muista aina (/ silloin) minua kun kirppu puree sinua Jos se puree kovasti niin sinusta tulee rovasti
Minun nuoruudestani:
auto ajoi kilparataa mittari näytti viittäsataa yksi pyörä putosi pois puh pah pelistä pois
(nykyään autot taitavat mennä enää kahtasataa :))
Äitini nuoruudesta:
Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli
Ja vielä lisää:
Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän: Nyt minä lähden tästä talosta pois!
Nouttoo veetään, kaloja suahaan. Kissalle kiiskit, koiralle kuoreet muorille muikut. Hyvät kalat syyvään huonot kalat myyvään. Kups, kalat konttiin!
Tai vähän eri tavalla:
Nuottaa veetään, kaloja suahaan. Kissalle kiiskit, koiralle kuoreet muorille muikut. Isot kalat syyvään pienet kalat myyvään. Kups, kalat konttiin!
Sitten nämä pitkät sykliset:
Oli ennen onnimanni onnimannista matikka matikasta maitopyörä maitopyörästä pytikkä pytikästä pöytäristi pöytärististä ripukka ripukasta rintasolki rintasoljesta sopukka sopukasta Suomen kirkko Suomen kirkosta kipinä kipinästä kirjanmerkki kirjanmerkistä meteli metelistä meiän herra meiän herrasta hevukka hevukasta heinäkelkka heinäkelkasta kekäle kekäleestä kenkäraja kenkärajasta ravukka ravukasta raianhaara raianhaarasta harakka harakasta hangonvarsi hangonvarresta vatikka vatikasta vallesmanni vallesmannista matikka ...
Mitä tehtäis? Sika pestäis. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Pohjantähti. Mikä pohja? Kengänpohja. Mikä kenkä? Nahkakenkä. Mikä nahka? Siannahka. Mikä sika? ...
Tässä on toinen lopetus:
... Mikä pohja? Kengänpohja. Mikä kenkä? Puolikenkä. Mikä puoli? Takapuoli. Mikä taka? Järven taka. Mikä järvi? Piijärvi. Mikä pii? Piä suus kii.
(Tässä vielä yksi versio..)
Mitä tehtäs? Sika pestäs. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan Isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Iitähti. Mikä ii? Pie suus kii.
(Ja vielä yksi versio..)
Mitä tehtäs? Sika pestäs. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan Isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Pohjantähti. Mikä pohja? Uunin pohja. Mikä uuni? Leipäuuni. Mikä leipä? Reikäleipä. Mikä reikä? Ja tästä eteenpäin en muista.
Nimiloru, jota voi soveltaa haluamiinsa nimiin:
Antti aus, apataus, aavellikko, assiskukko, assia aus.
Pasi paus, papataus, paavellikko, passiskukko, passia paus.
Iina ius, ipatius, iivellikko issiskukko, issia ius.
Kerttu keus, kepateus,keevellikko kessiskukko, kessia keus.
Oili ous, opatous, oovellikko, ossiskukko, ossia ous.
Siiri sius, sipatius, siivellikko, sissiskukko, sissia sius.
Mari maus, mapataus, maavellikko, massiskukko, massia maus.
Leena leus, lepateus, leevellikko, lessiskukko, lessia leus.
Kajaanin Keskuskoulu 1966:
Rumpu rumpu rullaa,
reko reko rellaa,
seisahduppas sekarloo.
Nivastoin käy,
nivastoin käy.
Annars tippars kallista röörää,
esikunta, aliskunta, röskytä rös.
ilvis: Tässä sallalainen saunaloru lapsille Lapista:
Satu meni saunaan, pisti laukun naulaan
kysyi talon ämmiltä: onkos saunassa lämmintä?
Ei ole puita!
No, onhan tuolla kalliolla vanhan ämmin luita!
kräpä: Ihanaa, kun löytyy lorujen eri versioita. Juuri näitä ajallisia ja paikallisia eroja on hauska seurata. Tietysti olisi oikein ja kohtuullista, että sellaiset lorut ja runot, jotka ihan oikeasti ovat jonkun kirjoittamia (ei siis kansanrunoja ja hokemia, jotka ovat eläneet ja muokkautuneet vuosien varrella), saisivat sen muodon ja kirjoittaja kunnian, joka hänelle kuuluu.
Hopoti, hopoti, hopotihoi! runo on E. Suonion kirjoittama ja löytyy niillä ihan oikeilla sanoilla vaikkapa lasten runokirjasta "Pikku pegasos".
atehwa: Lisäsin attribuution, yhdistin muutenkin taas nuo versiot.
-85: Hei! Olen oppinut tällaisen version Mitä tehtäis? -lorusta aapisestani vuonna 1992:
Mitä tehtäis? Sika pestäis.
Mikä sika? Maasika.
Mikä maa? Isänmaa.
Mikä isä? Taivaan isä.
Mikä taivas? Enkelitaivas.
Mikä enkeli? Musta enkeli.
Mikä musta? Pikimusta.
Mikä piki? Suutarin piki.
Mikä suutari? Kenkäsuutari.
Mikä kenkä? Puolikenkä.
Mikä puoli? Takapuoli.
Adalbert:
Kuuta kuuta yötä
kello löi jo kaksitoista
keisari seisoo palatsissaan.
Musta kuin yö, valkoinen kuin lumi
Senpä tähden sotamiehen nimi ompi kuolema
joka tulee viimeeksi ottaa kii!
Reino KS: Korjaisin yhden virheen: "Hopoti hopoti" ei ole Evert Suonion (1871-1934) kirjoittama, vaan häntä paljon vanhemman Julius Krohnin (1835-1888), joka käytti kirjailijanimeä Suonio.
r11kk4:
mitä tehtäis? sika pestäis
mikä sika? maa sika
mikä maa? isän maa
mikä isä? taivaan isä
mikä taivas? tähtitaivas
mikä tähti? pohjantähti
mikä pohja? kengän pohja
mikä kenkä? puoli kenkä
mikä puoli? takapuoli
mikä taka? uunin taka
mikä uuni? leipäuuni
mikä leipä? reikäleipä
mikä reikä? pyllynreikä............
atehwa: seuraavassa on liuta loruja, jotka ovat "tuhmia". Periaatteessa voisin siirtää ne epämääräisten törkeyksien sivulle, mutta koska itse asiassa monet lastenlorut ovat tuhmia, nämäkin oikeastaan kuuluvat tämän sivun aiheeseen. Jääkööt siis tänne, vaikken olekaan kuullut tämmöisiä loruja koskaan. Ehkä lisään itse muutaman tuhman, jotka olen joskus kuullut eri puolilla.
Tomaattiterska:
Ykisin tokisin toukan loukan,
vitisin vatisin varman koukan,
oravia käpäliä keilaa meilaa,
hukkas pukkas POIS!
Horo:
Kait mua seppäskin setii,
setii seppä seisallansa.
Pajassa paljetta vasten, oli munat suuret, muoskamiehet,
suuremmat kuin suolakivet, raskaammat kuin rautakivet,
niillä pieksi persettäni, kieltä kellolle veteli!
atehwa:
Sinä petturi petit
sinä rakkaani jätit
sinä muistojen pätkä
sinä paska jätkä.
Kesästä tykkään, talvesta en;
talvi on kylmä, tiedäthän sen.
Frendeistä tykkään, lissuista en;
lissut on rumia, tiedäthän sen.
Muille annan, sinulle en:
sulla on pieni, tiedäthän sen.
Äh puh Pentti,
työnnä vielä sentti,
älä työnnä kahta,
muuten repee nahka.
Uskadaaraa, Vertti pani Saaraa
... ja mitäs näitä vielä... :)
(Venla)
Yks kaks perse raks,
siitä syntyi tyttölaps.
Yks kaks, perse raks,
siitä syntyi poikalaps.
(Venla)
Rump rump rullaa,
kello löi jo kaksitoista,
keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, valkea kuin lunta,
kuka tulee viimeiseksi, se on kuolema.
näin Tampereella vuonna 1974:
Mitä tehtäis? Sika pestäis.
Mikä sika? Piikkisika.
Mikä piikki? Kengänpiikki.
Mikä kenkä? Puolikenkä.
Mikä puoli? Takapuoli.
Mikä taka? Saunan taka.
Mikä sauna? Savusauna.
pelle: Nimiloru, minkä minä olen n. 40 vuotta sitten oppinut kaverilta.
Sami saa sapa tii, sallin koukku saputtaja sapsis
Kalle kaa kapa tii, kallin koukku kaputtaja kapsis
Ville vii vipa tii, villin koukku viputtaja vipsis
Onni oo opa tii, ollin koukku oputtaja opsis
Iida ii ipa tii, illin koukku iputtaja ipsis
Juho juu jupa tii, jullin koukku juputtaja jupsis
Milla mii mipa tii, millin koukku miputtaja mipsis
jne jne
Mai neim is - appelsiini, mandariini, punajuuri, pikkelsiini, oletkos sinä niin kuin minä bikinit päällä, liukkaalla jäällä
ja myöhempi versio:
Mai neim is omena, appelsiini, mandariini, tamburiini, olet sinä mutten minä järvenjäällä bikinit päällä, hulahula, tsat tsat tsa hulahula, tsat tsat tsa
helliskukko: nimiloru
pasi paa papatius palliskukko papsis
leena lee lepatius lelliskukko lepsis
riina rii ripatius rilliskukko ripsis
Minnie: x kävelee kuin nainen liukkaalla jäällä tissiliivit päällä.
x:n kohdalla voi sanoa jonkun henkilön joka on jollakin luokka-asteella, esim "Emmi tokaluokkalainen kävelee kuin nainen liukkaalla jäällä tissiliivit päällä" tai "Viidesluokkalainen kävelee kuin nainen liukkaalla jäällä tissiliivit päällä".
Kalastusloru:
Vedetään nuottaa
Saadaan suuria kaloja
Suuret kalat suolataan
Pienet kalat piirakaksi
Kissoille kiisket
Koirille kuoreet
Puistele (/puistelen) vettä verkoista!
Isäni on Pohjanmaalta ja lauloi tällaista versiota. :)
Margarita:
Satu saa sapataa sapalisko salliskukko sapsahtaa.
Pirjo pii pipataa pipalisko pilliskukko pipsahtaa.
T:
mitä tehtäis - sika pestäis
mikä sika - maasika
mikä maa - isänmaa
mikä isä - taivaan isä
mikä taivas - sinitaivas
mikä sini - silmän sini
mikä silmä - takapuolen silmä
mikä taka - kuusen taka
mikä kuusi - joulukuusi
mikä joulu - pikkujoulu
mikä pikku - pers*tikku
jussiluoto: Sivullasi on runo, jonka muistan joskus kauan sitten kuulleeni. Se kuuluu:
Kevät tuli.
Lumi suli.
Puro sanoi:
puli puli.
Onko kukaan huomannut, että runossa on samanlainen loppusointujärjestelmä, kuin muinaispersialaisen runoilijan Omar Khayamin nelisäkeissä. Runossa on neljä säettä, jotka päättyvät samalla tavalla kolmatta säettä lukuun ottamatta.
Jussi Luoto juanlu@luukku.com
atehwa: En ole huomannut :) Tuohan siis muistuttaa myös jonkin verran limerikkiä, jossa riimikaava on A-A-B-B-A, mutta B-riimit ovat vain puolen säkeen mittaisia jolloin poljento pysyy tasaisena. Siis vaikkapa:
Esimerkistäni taitoa puuttuu
mutta tuskinpa siitä kukaan suuttuu
jos katselee vasten
loruja lasten
jo paremmaksi vaikutelma muuttuu.
Sepäse: mitä tehtäis - sika pestäis
mikä sika - maasika
mikä maa - isänmaa
mikä isä - taivaan isä
mikä taivas - tähtitaivas
mikä tähti - pohjantähti
mikä pohja - kengänpohja
mikä kenkä - puolikenkä
mikä puoli - takapuoli
mikä taka - järven taka
mikä järvi - lautajärvi
mikä lauta - No jumalauta
tän mä muistan lapsuudestani.
jussiluoto: Tältä sivulta löytyy runo, joka kuuluu:
Kevät tuli. Lumi suli. Puro sanoi: puli puli.
Kiinnitän huomiota, että runossa on samanlainen loppusointujärjestelmä, kuin muinaispersialaisen Omar Khaijamin nelisäkeissä. Runossa on neljä säettä. Ne loppuvat samalla tavalla kolmatta eli toiseksi viimeistä lukuun ottamatta.
Erdariel: Jos tohon "hura hura häitä" saisi lisätä, niin olen kuullut myös version jossa se on "Niin valkea kuin *lunta*" eikä "Niin valkea kuin varsa" (äitini väitti kivenkovaan että se on nimenomaan "lunta", itse muistan lapsena pihalla leikkiessä kuulleeni molempia versioita)