Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Aika on ainoa resurssi, jota ihmisellä on rajallisesti. Kiire on sitä, kun aikaa on liian vähän. Vihaan ja inhoan kiirettä, mutta kuitenkin hommaudun kiireisiin tilanteisiin. Miksi?
Olen ehtinyt jo sen verran monta kertaa viedä itseni hankalaan tilanteeseen, että luulisi minun jo oppineen torjumaan kiirettä. Ja kyllä minä olenkin, vähän. Mutta ajanhallinnan oppiminen näyttää olevan elinikäinen projekti. Ja nykyään on pilvin pimein kirjoja, joissa kiirettä haukutaan, mutta silti monilla on liian kiire. Tämä johtuu käsittääkseni siitä, että ihminen pystyy paljon enempään kuin mitä hänen kannattaa tehdä, ja kiire vaatii veronsa vasta paljon myöhemmin. Työt jakaantuvat myös järjettömän epätasaisesti.
Mutta asiaan. Kirjoitan tähän kysymyksiä ja vastauksia omista kiirekokemuksistani.
Miten kiire torjutaan?
Helppo. Älä ota (lisää) tekemistä, ts. älä tee mitään muuta kuin spontaaneja tekoja.
Milloin voi olla varma siitä, että on tarpeeksi aikaa johonkin?
Apua, tuli kiire! Mitä teen?
Ala poistaa tekemistä heti. Tekemisen poistaminen aloitetaan sillä, että ilmoitetaan kaikille, että on kiireinen ja haluaa poistaa tekemistä. Kiireessä elämisessä auttaa yleinen elämänohje.
Huomaa, että tässä, kuten muussakin, mitä aiemmin asiat hoitaa, sen parempi, mutta vaikka asian hoitaa myöhemmin, se on parempi kuin ettei hoida ollenkaan. Koskaan ei ole "liian myöhäistä" alkaa purkaa velvollisuuksia: sitten pyydetään anteeksi, ettei ole tajunnut rajallisuuttaan, ja sanoudutaan irti asioista.
Kiireen tunnetta helpottaa ennen kaikkea se, että listaa, mitä pitää tehdä (minulla TODO, vaikkakin siihen pitäisi lisätä säännölliset tehtävät). Tällöin voi myös päättää, mitä kaikkea ei aio tehdä siitä, mitä pitäisi.
Onko se nyt niin paha olla kiireinen?
Huomaat kyllä sitten, kun olet päässyt niistä kiireistä eroon.
En kehtaa purkaa sitoumustani :(
Koska kiireeseen yleensä liittyy jokin oma valinta, ihmisistä usein tuntuu, että kiire on heidän oma vikansa ja heidän on kannettava valintojensa seuraukset. Tämä on roskaa, sillä kaikki tekevät virheitä eikä ihmisten pidä kantaa virheittensä seurauksia yksin vaan yrittää ottaa niistä opikseen. Virheiden tulokset korjataan yhdessä, jos pystytään.
Tässä on taustalla toinenkin iso asia kuin ihmisten oikeus erehtyä. Purkamalla sitoumuksesi aiheutat haittaa jollekin yhteisölle tai projektille, mutta rasittamalla itsesi yli aiheutat haittaa kaikille kanssasi tekemisissä oleville ihmisille ja lisäksi tuhoat työpanoksesi pitkällä tähtäimellä ja kuormitat siten koko yhteiskuntaa.
Miten pääsen eroon hommasta X?
No riippuu tietysti hommasta, mutta etene tässä järjestyksessä (myöhempiin askeliin siirrytään, jos ei jaksa tehdä aiempaa):
Mitä tehdä, kun on jokin homma, jolle ei löydy tekijöitä?
Työ toimii yleensä näin: joko hommalle on tarpeeksi tekijöitä, jolloin sitä haluavat tehdä muutkin, koska on helppo nähdä, ettei sitä tekemällä ylikuormitu; tai sitten sille on liian vähän tekijöitä, jolloin ne vähätkin ylikuormittuvat. Kun ajaudutaan sen näkymättömän rajan alapuolelle, jossa tekijät vain vähenevät ja kuorma kasvaa, homma on lopetettava tai pantava jäähylle.
Vituttaa, en jaksa mitään, enkä ainakaan ajatella, miten selviän hommistani.
Suhteellisen vähällä parannat tilannetta paljon: lähetä joka suuntaan (vaikka sähköpostilla) viesti, että elämäsi on romahtanut etkä aio tehdä mitään toistaiseksi. Jos et jaksa tehdä tätä, puhu asiasta jollekulle kaverillesi ja mene sitten vaikka mökille piiloon.
Miten saisin romautetuksi elämäni vain osittain?
Päätä, mitkä asiat ovat sinulle todella tärkeitä. Sitten sano muille palaneesi loppuun.
En voi lopettaa töitä, koska menetän kaiken!
Tämä voi olla todellinen ongelma. Kaksi vaihtoehtoa: