(toiminnot)

hwechtla-tl: Keskittymishäiriö

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Tämähän on taas yksi muotidiagnoosi. Minusta siinä ei kuitenkaan ole mitään vikaa; itse asiassa luulen, että erilaisten ongelmien medikalisaatiolla on hyvät puolensa.

Itse mietin joskus, onko minulla keskittymishäiriö, kuten varmaan miettivät monet muutkin. Kysymyksen tekee ihan hassuksi se, että itse asiassa minulla on ihan mieletön keskittymiskyky. Jos esimerkiksi luen jotain, ei minua välttämättä saa huomaamaan, että minulle puhutaan. Jos kävelen kaupungilla, tutun pitää suunnilleen kävellä päin, ennen kuin tulen tietoiseksi hänen paikallaolostaan.

Minusta tuntuu, että keskittymishäiriössä on kyse kahdesta asiasta, jotka eivät liity toisiinsa juuri mitenkään. Toinen on kykenemättömyys tehdä samaa asiaa kovin pitkän aikaa, toinen on kykenemättömyys (muistaa) palata asioihin, joita on tehnyt aiemmin. Minun ongelmani on nimenomaan jälkemmäisessä, mutta on paljon ihmisiä, jotka pärjäävät nimenomaan siinä. Netistä löytämäni diagnosointikriteerit eivät mielestäni ota huomioon näiden kahden välistä eroa mitenkään.

kategoria: elämäntavat

mw: Käsittääkseni keskittymishäiriö-termiä vastaa lääketieteellisessä käytössä sekä tarkkaavaisuus-, että ylivilkkaushäiriö, jotka vastaavat ainakin jollain tarkkuudella esittämiäsi oireita.

Wikipediassa lueteltuja oireita oli muuten huvittavaa lukea (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkkaavaisuus-_ja_ylivilkkaush%C3%A4iri%C3%B6). Niissä tuntui olevan huvittavia implikaatioita aikuisuudesta ja lapsellisuudesta.

(atehwa: olin joskus tainnut lukea nuo. Olihan se kiipeilykohta aika hauska.)

Keskittymisongelmiin taitaa päteä sama kuvio kuin moniin muihinkin terveydellisiin ongelmiin: kaikilla on joskus oireita. Jos oireet ovat niin pahoja, että niitä ei saa omin voimin korjattua, ja ne haittaavat elämää merkittävästi, voi saada diagnoosin oireidensa perusteella.

Minua on itseäni mietityttänyt viimeaikoina se, millä tavoin omaa terveyttään voisi edistää, jos oireet eivät ole niin pahoja, että lääkehoito olisi mielekästä. Itse olen (ajoittain melko häiritsevien) keskittymisongelmieni kanssa pystynyt elämään parantamalla ruokavaliotani, opettelemalla kontrolloimaan hengitysrytmiäni tilanteissa, joissa pitää keskittyä johonkin, ja etsimällä motivaatiota asioista, joita pidän oikeasti tärkeänä. Ongelmana vain on saada yleisluontoiset ja ylevänkuuloiset keinot konkretisoitua. :)

minä vaan x: Olen huomannut samoja oireita itselläni! En pysty lukemaan kokeisiin kauan ja keskittymään, mutta kun luen jotain lempikirjaani voin olla nenä kirjassa tuntitolkulla ..


kommentoi (viimeksi muutettu 31.03.2010 10:18)