Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(nettipäiväkirja) !!! Elokuu 2017 (...)
(nettipäiväkirja 21.08.2017) Dokumentoin muutamia yhteistyössä tehtyjä sarjiksia... (...)
Nyt pitää kyllä sanoa oikein kauniit kiitokset Helsingin kaupungille. Tarvitsin korttelimme asemakaavaa, ja Helsinki on näemmä julkaissut asemakaavansa avoimena aineistona: (...)
Olenhan muistanut sanoa, että rajapintasuunnittelussa hyvä periaate on: "tee siitä semmoinen, että lasten kärsivällisyys riittää sen käyttämiseen". No, selvittelen tässä, miten Pythonilla saa 3d-ohjelmia aikaan, ja VPython (http://www.vpython.org/) teki minuun aikamoisen vaikutuksen. (...)
(nettipäiväkirja) !!! Elokuu 2017 (...)
Tämä blogikirjoitus (http://blog.stephenwolfram.com/2015/12/untangling-the-tale-of-ada-lovelace/) Ada Lovelacen elämästä ja työstä on parempi kuin mikään saippuaooppera :) Kunpa voisi saada ''Ylpeys ja ennakkoluulot'' -kirjasta version, jossa pääosassa on henkevä, ylimielinen ja fantastinen Ada! (...)
Voisin mainita, että Hark! A Vagrant (http://www.harkavagrant.com/index.php?id=111) on hyvä sarjis.
En ole ehtinyt viime aikoina kirjoittaa nettipäiväkirjaani mitään. Liian kiire töissä, liian kiire lapsenhoidossa. Olen siivonnut elämästäni ihan kaiken muun pois, jotta pystyisin oikeasti keskittymään lapsiini silloin, jos heillä on yhtäkkiä hätä tai ongelma. Että saisin vaikkapa lapseni polkupyörän korjatuksi, jos siitä menee kumi puhki.
Nyt on tulossa kesäloma, ja pääsen keskittymään perheeseeni ja kuromaan sen huomiovelkaa umpeen. Kesäloman jälkeen teen sen, mitä olisi pitänyt tehdä aikaa sitten, eli jään osa-aikaiseksi töistä. Se saattaa tarkoittaa rahavaikeuksia, mutta rahavaikeudet ovat kymmenen kertaa kivempia ratkoa kuin aikavaikeudet.
On hassu tunne, kun tapaa tuttuja ja huomaa, ettei oikeastaan ole mitään puhumista. Olen kyllä hyvä keksimään puhumisia, mutta jos ei ole aikaa viettää yhdessä, ei kumminkaan ehdi paneutua mihinkään, millä olisi oikeasti väliä: toiveisiin, unelmiin, hankkeisiin, ideoihin, innostuksen kohteisiin. Silloin sosiaalisuus jää tyhmiksi pintakosketuksiksi, jotka vievät yksinäisyydentunteen pois, mutta eivät tyydytä sielua. Ja jos minulla on mahdollisuus todella kohdata muita ihmisiä ehkä kerran viikossa, mitkä mahkut ovat, että tuttavillani on sama mahdollisuus samaan aikaan?
Ei mikään ihme, etten ole niin hyvä ihminen, kuin mihin olen tottunut. Ilo ja innostus on itseään ruokkivaa: se syntyy siitä, että vaihtaa ajatuksia yksien kanssa, keksii uutta, ja jatkaa samaa prosessia muiden kanssa. Ihminen, joka ei ehdi juttelemaan mielenkiintoisista asioista, on kuin siemen kuivassa maassa: siitä voisi kasvaa komea kasvi, jos se saisi vettä, jota niin kovasti kaipaa.
Mutta ainakin siinä kiireenhallinnassa olen onnistunut, että stressaantunut en ole.
Pikalinkit: