Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(Iviallismi)
Iviallismin perustavanlaatuisia, mutta ah - niin nerokkaita käsitteitä
Jumala on kaiken alkulähde. Hän istuu paikoillaan huoneessaan ja katsoo, kun hänen pöydällään oleva itsekehittyvä peli kehittyy itse. Hän pyrkii nopeuttamaan kehitystä kaikin keinoin - jumalaa vituttaa maailmankaikkeuden vaatima suuri laskentateho.
Maailmankaikkeus on simulaatio. Tämä ei tietenkään sinänsä merkitse mitään, maailmankaikkeuden syvimmästä olemuksestahan voi väittää mitä tahansa, mutta sillä on seurauksia. Jumalan perusluonteesta johtuen tämä simulaatio on optimoitu äärimmilleen sekä nopeuden että muistinkulutuksen suhteen. Tästä on seuraavia seurauksia:
muistinkulutus :: Maailmankaikkeuden objektit eivät ole oikeasti kolmiulotteisia. Niiden koordinaattisysteemi on kolmiulotteinen (vähintään), mutta ne koostuvat vain kaksiulotteisista pinnoista. Sisältö luodaan erilaisia heuristiikkoja käyttäen aina, jos joku katsoo sinne. Yleisin tapa on esim. veitsellä leikatessa "venyttää" alkuperäisen kappaleen pintoja siten, että uudet pinnat muistuttavat niitä.
nopeus :: Informaation siirtäminen paikasta toiseen on sekä aikaavievää että turhaa. Sen takia havainnoinniksi kutsuttua tapahtumaa pyritään välttämään niin paljon kuin mahdollista. Tämä on viety niin pitkälle, että maailmankaikkeutta ei ole olemassa erillisenä faktajoukkona, vaan sitä pidetään älyllisten olentojen mielissä. Jos joku haluaa havainnoida maailmaa, havainnot muodostetaan muiden olentojen samasta paikasta tietämistä asioista, tai jos niitä ei vielä ole, faktat luodaan.
Niin kuin jokaisessa muussakin uskonnossa, tässäkin on oma anti-jumalansa. Häntä kutsutaan mekaanikoksi ja hänestä tiedetään vain seuraavat asiat:
Mekaanikon varsinainen olemus, sen kolmiulotteisuus, tekee meille kaksiulotteisille ajatteleville olennoille mahdottomaksi havainnoida häntä. On olemassa useita teorioita, millainen mekaanikon olemus on. Yksi suosituimmista on se, että mekaanikko on jonkinlainen hyönteinen, joka sattui eksymään jumalan pasianssiin aloitusvaiheessa (kun se ei ollut vielä suljettu). Tämä teoria, kaikessa idioottimaisuudessaankin, auttaa ehkä hieman ymmärtämään mekaanikon toiminnan logiikkaa.
Paino :: Paino on täysin laskennallinen käsite. Koska tavaroilla ei ole sisusta, paino lasketaan aina tarpeen mukaan tutkittaessa tavaroita. Yleisin laskukaava on kohottaa esineen pinta-ala 3/2:nteen potenssiin ja kertoa se jollain pintakuviointiin liittyvällä vakiolla. Esimerkiksi pinnaltaan kiven näköisillä kappaleilla on yleensä suurempi painovakio kuin pinnaltaan puun näköisillä kappaleilla.
Pintakuviot :: Maailmankaikkeudessa on tiettyjä vakiopintakuvioita, joita käytetään pienin sattumanvaraisin muunnelmin kaikenlaisiin uusiin objekteihin, joita luodaan. Noin 99% maailmankaikkeuden esineistä on kuvioitu näillä peruskuvioilla.
Piirtäminen :: Jos joku piirtää pinnalle, sen pintakuviointi muuttuu. Tällöin suoritetaan kopiointioperaatio ja tuotetaan pintakuviosta jäljennös, jota sitten voi yksittäinen olento muutella mielensä mukaan. Tämä muutos on täysin näkymätön ihmisille. Vaihtoehtoinen ratkaisu, eli osittain läpinäkyvän vektorin luominen vanhan päälle, vie liikaa laskentakapasiteettia ollakseen harkittavissa. Maailmankaikkeus sisältää vain läpinäkymättömiä pintoja. Lasit ym. ovat kappaleita, jotka lukevat toiselta puoleltaan, miltä toinen puoli näyttää.
Vektorigrafiikka :: Kun jumala huomasi, että ihmiset tekivät tietokoneillaan samanlaisia viritelmiä kuin hän itse maailmankaikkeuden luomiseksi, hän päätti ottaa vektorigrafiikan suoraksi osaksi maailmankaikkeutta, koska hänen rutiininsa ovat kaikkein optimoiduimpia. Tämä merkitsee, että tietokoneen ruudulla oleva vektorigrafiikka on oikeasti olemassa, ja me vain tarkastelemme jumalan algoritmin toimintaa. On myös turhaa riidellä siitä, kuka tekee parhaan 3d-enginen, koska nopeus riippuu vain siitä, kuinka paljon laskenta-aikaa jumalan moniajo antaa ihmisten vektorianimaatioille (ja se ei ole paljon).
Muistaminen ja olemassaolo :: Koska maailmankaikkeus muodostuu tietoisten olentojen mielissä sijaitsevista faktoista, asiaa, jota kukaan ei tiedä, ei ole olemassa. Siksi maailmankaikkeuden osa, joka on tunnettu jossain vaiheessa, mutta unohdettu sitten, muodostuu mitä todennäköisimmin eri tavalla seuraavan kerran, kun sitä havainnoidaan. Erilaiset tiedostamattomat dokumentit eli kirjat jne. saattavat pitää tuntemattoman maailmankaikkeuden osan samanlaisena, mutta vain, jos niistä (kirjoista) tiedetään, muuten taas kyseisiä dokumentteja ei välttämättä ole olemassa.
Tarkkuus ja mittakaava :: Niin muistin kuin nopeudenkin optimoimiseksi on tärkeää, ettei faktoista pidetä liian paljon muistissa. Maailmankaikkeus on rajusti abstrahoitu. Suurempaan tarkkuuteen mennään vasta sitten, kun maailmankaikkeutta havainnoidaan pienemmässä mittakaavassa. Tämä merkitsee sitä, että mikroskooppiset faktat luodaan niitä tarkkailevia varten. Tämä ei merkitse pelkästään objekteja, vaan myös lainalaisuuksia. Erilaiset fysiikan lait on siis muodostettu samalla, kun niitä on tutkittu ensimmäistä kertaa. Tällä hetkellä tietoisuus niistä on niin suuri, etteivät ne todennäköisesti tule muuttumaan vielä pitkiin aikoihin.
Koska useimmissa maailmankatsomuksissa katsotaan maailmankaikkeuden toimineen aina samalla tavalla, niissä pidetään todellisuutta ja totuutta yhdenvertaisina. Iviallismissa tehdään kuitenkin selkeä arvojako niiden luonnonlakien välillä, jotka kuuluvat jumalan simulaatioon, ja niiden välillä, jotka simulaatio on vain kehittänyt. Arvojaolla ei ole todellisuudessa mitään merkitystä, sillä jos tietoisuus muodostetuista laeista on tarpeeksi suuri, ne pysyvät jotakuinkin muuttumattomina. Esimerkkejä totuudesta (simulaatioon kuuluvista asioista) ovat:
Esimerkkejä todellisuudesta:
Se, mikä tekee varsinaisesti jumalan simulaatiosta mielenkiintoisen, on se, että siinä on vapaatahtoisia toimijoita, jolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Näiden toimijoiden, tietoisuuksien, alkuperä on tuntematon, mutta sitä kutsutaan "pyhissä" teksteissä nimellä tankki. Syntymä on yhdistelmäoperaatio, jossa tehdään lisääntymiskopio geenirakenteesta, luodaan sen pohjalta objekti ja liitetään siihen tankista otettu tietoisuus. Jumalan perusluonteesta johtuen tietoisuuksia myös kierrätetään (uudelleensyntyminen), mutta niitä ei voi pistää takaisin tankkiin, joten maailmankaikkeuden tietoisuuksien määrä ei voi vähentyä.
Ihmisten kannalta ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että objektin ulkokuoresta ei voi mitenkään päätellä, onko siihen liitetty tietoisuus vai ei. Siksi kunnon iviallisti ei vähättele muita objekteja, vaan kohtelee niitä tietoisina olentoina (varmuuden varalta). Mitä tämä merkitsee käytännössä, on jokaisen itse päätettävissä. Ei kuitenkaan kannata mennä puhumaan kiville, ne eivät käytä ilman värähtelyä kommunikointikeinona.
Tällä hetkellä aktiivi-iviallistit ovat kiinnostuneet ensisijaisesti seuraavista alueista:
Pikalinkit: