Se kuuluu näin:
Jos keskustelukumppanisi ärsyttää sinua, kirjoita lyhyemmin kuin hän kirjoittaa.
Netissä ihmiset keskustelevat keskustelun ilosta. Netissä sosiaalinen status kertyy lähinnä ihmisille, jotka käyttävät pitkään samoja nimimerkkejä tai yhteystietoja, ja he ovat ainoat, joilla on nettikeskustelun seurauksena jotain menetettävää. Mitä väliaikaisempi ja vaikeammin jäljitettävä jonkun ihmisen identiteetti on, sitä vähemmän on syytä olettaa, että tämä pyrkii mihinkään järkevään tai rakentavaan keskustelullaan.
Nettikeskustelussa pitää siksi usein ottaa sellainen zeniläinen asenne, ettei yritä olettaa, onko keskustelukumppani tosissaan vai ei. Tällainen maailmankuva-agnostisismi on ihan hyvä henkinen harjoitus muutenkin.
Niin kauan, kuin sinulla on hauskaa, on ihan samantekevää, onko keskustelukumppanisi tosissaan vai ei. Mutta heti, kun keskustelu tai keskustelukumppani alkavat ärsyttää, tarvitaan rajoja, ettei kuluta voimavarojaan turhaan. Nettikeskustelun tuloksena kun ei välttämättä ikinä kukaan muuta mielipidettään yhtään mistään.
Kun noudatat nettikeskustelun kultaista sääntöä, voitat kaksi asiaa:
Ehkä vaikeinta säännön noudattamisessa on se, että osaa rehellisesti tunnistaa ja tunnustaa, milloin toinen ärsyttää. Itsetietoisuus auttaa.
Elakim: Liittyy myös: Ilmeisesti on olemassa tällainen kiinalainen sananparsi: "Porsaan kanssa ei kannata painia. Siinä vain ryvettää itsensä ja se porsas nauttii siitä."