Jotkut ihmiset luottavat suuresti epäselviin ajatuksiin. He eivät halua tarkasti jäsenneltyä maailmaa, vaan yleistä mössöä, jossa useimmat asiat liittyvät toisiinsa mutteivät välttämättä millään tietyllä tavalla. Tämä on usein hyvä ajattelutapa, mutta kommunikaatiossa se johtaa tilanteeseen, jossa toistellaan epämääräisiä väitteitä, jotka eivät oikein kellekään tarkoita samaa asiaa ja joiden merkityksestä ei itse olla varmoja.
Mystiikka on se ala, josta eroon pyristeleminen on yksi tieteen hallitsevia määrittäviä piirteitä. Luotettava ajattelu on tarkkaa (se pyrkii tekemään asioista yksitulkintaisia ja -merkityksisiä), tarkistettavaa (vertaisten on yhtä helppoa kommentoida asiaa kuin ajatuksen esittäjän) ja sisältää paljon metatietoa omasta luotettavuudestaan ja heikkouksistaan. Nämä ovat ideaaleja, joihin tieteellinen tutkimus myös pyrkii, mutta jota se ei usein saavuta. Tieteenfilosofia.
Mystiikka auttaa tuntemaan asioita eikä ole hyödytöntä. Kuitenkin ihminen, joka osaa ajatella vain mystisesti, ei ole vahvoilla väittelyssä eikä maailman ymmärtämisessä. Kuten sanottu, kommunikaatiovälineenä mystiikka on hirveää. Alussa esitetyn mystiikkamäärittelyn mukaan pahimpia mystikkoja ovat <jotkut> yritysjohtajat, tiedekriitikot, kansalaisaktivistit, uusnatsit ja konsultit </jotkut>.
tieteelliset teoriat mystiikkana