Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Työpaikkani julkaisi jossain vaiheessa blogipalvelun, johon oli tarkoitus kerätä asiantuntijoiden kirjoituksia. Myöhemmin kyseinen palvelu suljettiin, koska olin suunnilleen sen ainoa käyttäjä :) Mutta se, mikä ei ole hauskaa, on että tyypilliseen tapaamme blogipalvelun sisältöä ei siirretty mihinkään vaan jäi kirjoittajien vastuulle, että kirjoitukset ovat edelleen saatavilla.
Koska omat kirjoitukseni olivat oikeasti minun mielestäni hyödyllisiä, julkaisen ne täällä, kun ei ole muutakaan julkaisualustaa. Hankaluus siinä on työ- ja henkilökohtaisen identiteetin sekaantuminen toisiinsa, mutta minkäs teet.
Näkökulmia, ehdotuksia ja pohdintoja parhaista tavoista saada tieto käyttöön ja hyödynnetyksi: julkisten tietovarantojen avaaminen; metatietojen laatu, laajuus ja saatavuus; tutkimustiedon jakaminen ja uudelleenkäyttö; tiedon julkaisun ja jakamisen rajapinnat ja käytännöt; lisenssit ja käyttöoikeudet; tiedon säilytys ja käytettävyyden varmistaminen pitkällä aikavälillä sekä kannustimet tiedon avaamiseen.
(nettipäiväkirja 04.12.2015) Melkein firmassa kuin firmassa on yksi asia, joka ainakin on levällään. En tiedä, onko se oikeasti vakavaa tai merkittävää, mutta ainakin se pistää silmään. Se on se, että firman käytössä on kymmeniä pikku palveluita, useimmiten tietoteknisiä mutta myös konkreettisempia, joissa ylläpidetään joitain työntekijöihin tai firman toimintaan liittyvää tietoa. MItä useampia näitä järjestelmiä on, sitä useampaan kertaan niissä on samat tiedot (ehkä hiukan eri muodossa), sitä vaikeampaa niitä on pitää yllä ja ajantasaisina, ja sitä vaikeampaa on tietää, mistä tietoa pitäisi etsiä. (...)
Olen viime aikoina kirjoitellut melko ahkerasti työblogiinkin: http://www.csc.fi/blogit/tiedot-kayttoon (...)
''Internetissä asustavat vierekkäin diktatuuri, anarkia ja suora demokratia. Miten valta jakautuu netissä ja miksi sitä jaetaan? Tästä mahtavasta hallintomallien laboratoriosta voi oppia paljon sellaista, mikä on sovellettavissa suoraan netin ulkopuolellakin.'' (...)
(nettipäiväkirja 01.08.2015) Vielä on jonkin verran matkaa siihen, että [kansalaispalkka] otetaan käyttöön. :) Mutta edistäessä sitä on hyvä muistaa, etteivät punavihreiden uudet ehdotukset siihen lopu; että on muitakin konstruktiivisia uudistuksia, joita voisi edistää. Jo pelkästään varallisuuden tasaisemmaksi jakautumiseksi on aikamoinen määrä keinoja käytössä: (...)
(nettipäiväkirja 25.07.2015) Lueskelin ohjeita siitä, miten Google mapsiin lisätään tietoa (ks esim http://www.techrepublic.com/blog/google-in-the-enterprise/put-your-business-on-the-map-the-google-map/), ja sain todeta, että www onkin mennyt pikemminkin huonoon suuntaan kuin hyvään. Ajattelin, että nykyään [määrämuotoinen verkkosisältö] päätyisi jo hakukoneiden indekseihin, mutta sainkin huomata, että Google lähinnä tarjoaa käyttöliittymiä omien tietokantojensa päivittämiseen. (...)
(nettipäiväkirja 21.07.2015) Nykyäänhän on muodikasta (ja järkevääkin) uudelleentoteuttaa perinteisiä ohjelmistoja erilaisina pilvipalveluina. Tässä on esimerkiksi sellainen hyöty, että ohjelmien tila (kuten dokumentit) on muokattavissa kaikkialta, niihin pystyy liittämään julkisia palveluita (kuten näkymiä) ja niitä pystyy skriptaamaan APIen kautta. Ja tiedot tulevat myös kunnolla varmuuskopioiduiksi. Katso kuitenkin [ulkoisten palveluiden ongelmia]. (...)
!!! Tausta (...)
Kun tietoa halutaan käyttää johonkin uuteen tarkoitukseen, on tietenkin tärkeää, että se on luvallista. Erityisesti on tärkeää pystyä jälkikäteen selvittämään, onko tietojen käyttö sallittua ja käyttämään luvallisuutta hakuehtona. Tässä kirjoituksessa tutustutaan joihinkin asioihin, jotka on syytä ottaa huomioon, jotta tietoja pystyisi jatkokäyttämään mahdollisimman helposti. Keskitymme jälleen kerran erityisesti tutkimusaineistoihin. (...)
Pysyväistunnisteet (PID) ovat laajahko aihe, johon liittyy säilyvyyden, hallinnan ja vastuiden jakamisen haasteita. Jokaisen käyttäjän (esimerkiksi tutkijan) ei kuitenkaan tarvitse huolehtia tästä kaikesta. Tässä kirjoituksessa kerron perusasiat, jotka jokaisen tutkijan pitäisi tietää. (...)
Suurin osa TTA-minimimetatietomallin automaattisesti tuotettavista kentistä on seurantatietoa, jolla pidetään kirjaa aineistojen eri versioista, aineistoon liittyvistä metatiedoista ja metatietojen eri versioista. Näihin liittyviä metatietoelementtejä ovat aineiston tunnisteet ja muutosajankohta sekä metatietojen tunniste ja muutosajankohta. Kullekin elementille on syynsä, miksi se on sisällytetty minimimetatietoihin. (...)
TTA-hanke tuottaa monenlaisia tuloksia. Yksi olennaisimpia tuloksia on suositus siitä, miten tutkimusaineistoja kuvaillaan, eli minkälaisia metatietoja tutkimusaineistoille tuotetaan, jotta tieto olisi paremmin löydettävissä, ymmärrettävissä ja käytettävissä uuteen tutkimukseen. Tällä saralla ensimmäisiä tuotoksia on TTA-hankkeen minimimetatietomalli, jossa on määritelty kaikille tutkimusaineistoille yhteiset vähimmäismetatiedot riippumatta aineistotyypistä, tieteenalasta tai tuotantotavasta. (...)
Kun tehdään, niin syntyy siitä jotain jälkeäkin. (...)
Ihmiset ja sitä myötä projektit palailevat pikku hiljaa kesälomilta, ja sitä myötä blogiakin voisi päivittää. En kuitenkaan kirjoita tällä kertaa kovin yleisellä tasolla, vaan kerron niistä käytännön metatietoasioista, joista on puhuttu ennen ja jälkeen kesälomien. Erityisesti tarkastelen matriisimuotoisten aineistojen kuvailun standardeja. (...)
Kunnon metatiedot ovat keskeisiä tiedon laajan hyödynnettävyyden kannalta. Puhe metatiedoista nousee kuitenkin helposti sellaisiin sfääreihin, etteivät keskustelun osapuolet ymmärrä toisiaan eivätkä aina itsekään tiedä, mitä tarkoittavat. Tässä kirjoituksessa käsittelen metatietoja yleisellä tasolla, mutta pyrin myös antamaan esimerkkejä, jotka konkretisoivat asiaa. (...)
Mukava tapa aloittaa blogi on mainostaa projektia, jossa työskentelee :) (...)
[Tiedot käyttöön -blogi] ilmestyy nyt tänne. (...)
Pikalinkit: