Toiminnot
Sivusto
Agentit vastaanottivat liktori Orcelanilta kartan, johon oli merkitty metsäpyhätön sijainti sekä summittaisesti joitain muita mielenkiintoisia alueita, kuten Rihmaviita, sienikasvuston peittämä alue, joka "nieli ritarikomppanioita".
Ennen pyhätölle suuntaamista agentit lähtivät kuitenkin haravoimaan Iseldjoen rantaa Senarasta itään etsintäkuulutettujen partapaholaisten perässä. Kuiskmetsä ei ole mikään pieni pöheikkö ja systemaattinen etsiminen kesti muutaman päivän. He näkivät joessa uiskentelevan rämemöykyn ja kohtasivat myös Seipään ritarikunnan tiedusteluleirin, kunnes yhyttivät partapaholaiset. Arabelle arveli voivansa neuvotella Hornan asukkien kanssa, mutta pirulaiset kävivät suoraan päälle. Ne surmattiin nopeasti. Toiselta kuolleelta paholaiselta löytyi omituinen pergamentti, joka oli kryptattu voimakkaalla taikuudella - vaati voimakasta tahtoa ylipäätään pitää käärön olemassaolo mielessään ja sittenkin sen lukeminen oli mahdotonta ilman vahvempia loitsuja kuin mitä agenteilta löytyi.
Agentit ottivat barbazujen päät talteen ja suuntasivat pyhätölle. Matka kesti kolme päivää metsän halki, Senaran kiertäen. Pyhättö oli paitsi azatojen myös voimakkaan taikuuden suojaama ja lillend miltei kuristi Gwalurin hengiltä ennen kuin ne saatiin lyötyä. Lopulta azatat kuitenkin voitettiin, toisen sydän kaivettiin talteen ja Picoperin pyhätön siunaus murrettiin.
Pyhätöltä agentit lähtivät etsimään valeprinssi Lairsaphia ja päätyivät haravoimaan Huminoiden aluetta ja Kadotuksen reunaa noin viikoksi. Matkalla kohdattiin myös omituinen miekka kivessä, joka tuntui vastaavan Gwalurin riivattuun käteen. Metsässä taisteltiin paljon karhuja vastaan ja kohdattiin Remesianan tiellä Thrunen lojalistien partio, joka osoitti heidät oikeaan suuntaan. Eräänä päivänä heidän ylitseen lensi valtava lintu, joka iski yliluonnollista kauhua heidän sieluihinsa. Kunhan he olivat toipuneet järkytyksestä ja saaneet hevosensa jälleen kiinni, Vesper teorisoi että se olisi ollut syvän varis, jättiläismäinen lintu, joka eli Synkmaiden suurissa luolissa. Mikä sen olisi ajanut maanpinnalle tai mistä se oli tullut oli mysteeri.
Lairsaphin piilopaikka oli tarkoin kätketty mutta agentit lopulta löysivät sen. Rosvojoukko oli jo lyöty ja heidän lemmikkikarhuaan estetty pääsemästä vapaaksi kun Lairsaph itse suvaitsi näyttäytyä. Rosvopäällikkö ehdotti sopimusta: hän saisi lähteä vapaana miehenä ja hän kertoisi agenteille mistä löytää sekä heidän etsimänsä portin Malebolgeen että viisituhatta kultarahaa. Lisäksi he saisivat pitää kaatuneiden rosvojen omaisuuden, sillä eiväthän he enää tavaraa tarvinneet. Kunhan sopimukseen oli suostuttu, Lairsaph kertoi rahojen olevan leirin tulikuopan alla.
Hän kertoi myös vuosia sitten käyneensä Malebolgen portin kynnyksellä. Se oli Aregon vankilan raunioiden alla, sen syvissä tyrmissä ja sitä vartioivat erilaiset paholaiset, johtajanaan keresiapaholainen, ayngavhaul. Paholainen oli yrittänyt suostutella Lairsaphia ja tarjonnut sopimusta, mutta Lairsaph tunsi pirujen metkut ja kieltäytyi. Hän oli välttänyt paikkaa siitä asti. Hän kertoi myös lähteneensä varsin vauhdilla ja jättäneensä jälkeensä kallisarvoisen riipuksen, jonka hän mielellään ottaisi takaisin mikäli agentit kykenisivät sen hänelle palauttamaan. Myös tästä oli toki luvassa palkkio.
Lopuksi Lairsaph poistui paikalta loitsien.
Lamashanin 15.-26. päivä, 4715 AR.
Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped
