Taiteiden Akatemia

Prologi

Edellisen päivän ja yön taistelujen jälkeen shin'rakoratheille tarjoutui mahdollisuus ottaa hieman kevyempi päivä sotatantereella, heille ei ollut mitään erikoistehtäviä mutta toivottiin etteivät he makaa perusleirissä koko päivää. Solu käytti aikansa hyödyksi ja suoritti reissun taistelukentälle, tyhjentämään kuolleita droweja näiden maallisesta omaisuudesta. Sattumalta solu osui troglodyyttipartioo, joka kuljetti haltiavankeja kohti drowien-alueita. Viholliset kuolivat ennen kuin ehtivät edes tajuta mikä heihin iski. Vangit saatiin turvaan omien linjojen taakse.

Mithraliset panssarit ja hyvät pistomiekat löysivät omistajansa ja solulla oli taas rahaa valmistautua seuraavaan tehtävään. Valier tosin joutui makselemaan vanhoja velkojaan Devianille.

Iltapäivästä jokainen solun jäsen sai perusleirissä tehtävää itselleen. Kenraali Kaerishiel pyysi Devianilta apua drow-vangin kuulustelussa, Orvalilta tultiin kyselemään naamioitumisen alkeita, Gah'nen sai kiusakseen hyvin uteliaan tiedustelijavelhon jolla oli hieman liikaakin intoa drow-taikuuden tutkimiseen ja Valier koulutti tiedustelijoita taisteluun.

Etelärintama

Sodan kolmaspäivä aukeni valoisana ja valtiatar Evianalla oli kiireinen pyyntö solulle. Kenraali Shalelu ja hänen tidustelijansa eivät olleet edenneet Celwynvianiin etelän kautta sitten ensimmäisen päivän, drowien ballista ja raskaat varsijouset pystyivät pitämään etelän puoleista kaupunkia hallussaan liian helposti. Eviana pelkäsi, että drowit koittaisivat tulla pohjoisen reitin kautta kohti heidän linjojaan koska eteläkaupunki ei ollut uhattuna. Tilanteelle tuli tehdä jotain ja kenraali Shalelu odotti solun saapumista.

Shalelun antama kuvaus selvensi tilannetta: drowit vaanivat talojen katoilla ja raunioissa odottaen, että joku tulisi aukealle ammuttavaksi. Solu kehitti nopean suunnitelman, savutikkujen luoman verhon keskellä he rynnistäisivät ballistatornille, murtaisivat oven ja valtaisivat ballistan itselleen. Tämän jälkeen tiedustelijoiden hyökkäystä tukisi ballista ja tämä saisi varmasti droweihin liikettä. Suunnitelma oli sopivan simppeli ja nopea toteuttaa, Gah'nenilla oli sopiva loitsu heidän suojaamiseensa drowien ammuksilta.

Savujen suojassa eteneminen toimi hyvin, Gah'nenin loitsima loitsu suojasi niiltäkin vähiltä vasamilta joita heidän suuntaansa ammuttin. Vain Valier joutui kokemaan kovia juoksun aikana, jostain lentänyt tulipallo poltti häntä hieman. Tornin ovi murrettiin auki ja lähdettiin suuntaamaan ylös. Ballistan käyttäjät olivat huomanneet heidän saapumisensa ja toisessa kerroksessa solu joutui taisteluun. Kuitenkaan näistä sotilaista ei ollut heille vastusta, muutaman hetken jälkeen jatkettiin matkaa ylös.

Tornin huipulla oli ballista sekä kolme drowia. Devian oli tappaa yhden jo heti kättelyssä, kunnes jäi näkymättömänä olleen arkanistin tulipallon kohteeksi, menettäen tajuntansa. Muut ja Devianin kotka, Castro, hoitivat homman nopeasti loppuun. Ballista oli heidän. Nopean tutkimisen ja kokeilemisen jälkeen ballistan käyttö alkoi sujua ja pian drowit olivatkin jättämässä parhaat asemansa tiedustelijoiden hyökätessä ulos metsästä. Shalelu kiitti solua hyvästä työstä ja pyysi heitä raportoimaan Kaerishielille tilanteesta etelässä.

Pelastustehtävä

Kaerishielia ei kuitenkaan löytynyt, eikä hänen liikkeistään ollut tietoa. Hieman kummissaan solu vetäytyi ansaitulle levolle. Tilanne selvisi seuraavana aamuna, kun Kaerishielin lemmikkipantteri Asha palasi leiriin. Sen oltiin nähty pakenevan Taiteiden Akatemiasta varsijousen vasamia väistellen. Devianilla oli sattumalta sopiva loitsu tilanteen selvittämiseksi ja muutaman minuutin juttutuokio Ashan kanssa toikin uutta, synkkää tietoa tilanteesta.

Kaerishiel ja tämän eliittisolu olivat lähteneet tiedustelemaan Taiteiden Akatemian puolustusta mutta heidät oli yllätetty. Drowloitsijoita oli ilmestynyt kuin tyhjästä heidän ympärilleen, samoin drowsotilaita. Muutamassa hetkessä Kaerishielin solu oli tapettu tai myrkytetty tajuttomaksi ja Kaerishiel vangittu. Asha oli päässyt pakenemaan kun drowit eivät olleet sitoneet sitä Akatemian sisällä kiinni, kuvitellen pystyvänsä käskyttämään sitä. Kaerishiel oli silloin ollut hengissä, nykyisestä tilanteesta ei varmuutta.

Valtiatar Eviana käski hakea Shalelun paikalle, heidän olisi yritettävä pelastaa Kaerishiel. Shalelu keroti solulle, että he käyttäisivät suunnitelmaa, jota hän ja Kaerishiel olivat suunnitelleet Akatemian valloittamiseksi. Ryhmät hyökkäisivät kahta eri reittiä Akatemiaan, tappaen kaiken tieltään. Tavoitteita olisi kaksi: vapauttaa Kaerishiel ja tappaa drowein johtaja Nolveniss Azrinae. Tämä luultavasti piilotteli joko Taiteiden Akatemiassa tai Maailmanlopun Kaiussa. Jos solu löytäisi reitin Kaikuun, tulisi heidän käyttää sitä jotta Nolveniss saataisiin hengiltä. Solu keräsi tavaransa ja oli valmis hyökkäämään. He valitsivat Akatemian takaseinässä olevan aukon omaksi tiekseen sisälle kun taas Shalelu johdattaisi omat sotilaansa etusovista.

Vihollisen tukikohta

Seinässä olevaa sortumaa ei vahdittu kovin tarkasti, yksi drowarkanisti ja kolme kevyttä tiedustelijaa. Sisäänpääsy näytti helpolta, sillä neljällä yllätetyllä drowilla ei ollut mitään mahdollisuuksia solua vastaan. Gah'nenin epäilykset kuitenkin täyttyivät, kun huoneessa johon se astuivat oli toinen vartija, vrock-demoni joka kävi rääkyen heidän kimppuunsa. Kuitenkin Devianilla ja Valierilla oli palkkionsa saatuna aseöljyjä, jotka helpottivat taistelua kovasti. Myös Orval löysi keinon auttaa taistelussa, huoneessa olevan kaivon vesi näytti vahingoittavan vrockia pahasti. Demoni kaatui ja solu jatkoi eteenpäin.

Solu päätti seurata seuraavasta huoneesta löytynyttä verivanaa, kohti käytävää jonka varrella oli demoniruhtinaan patsas sekä komeat ovet eteenpäin. Muiden pysähtyessä patsaan luokse Devian jatkoi suoraa ovilla, aktivoiden tulipallo-ansan joka oli polttaa Gah'nenin hengiltä. Nopean paikkailun jälkeen solu oli valmis jatkamaan eteenpäin. Patsas tunnistettiin demoniruhtinas Abraxasin kuvaksi, kadonneen tiedon ja taikuuden ruhtinaaksi.

Ovien takaa löytyi huone, joka oli selkeästi palautettu vanhaan loistoonsa, hieman kylpylää muistuttava huone oli koristeltu valkoisella marmorilla, taialliset tulet valaisivat sitä ja yrtit tuoksuivat. Altaassa kuitenkin oli kuitenkin hämmentävä näky: valkoiseen puettu haltianainen, joka istui kädet sidottuina suuren lehden päällä. Tämä pyysi solua vapauttamaan hänet, drowit olivat pitäneet häntä vankina hyvin kauan ja hän halusi vapautta. Solu ei kuitenkaan vapauttanut häntä, Devian erityisesti epäili naista jonkinlaiseksi petturiksi tai houkutuslinnuksi mutta naiselle kerrottiin että Akatemiassa oli vielä paljon droweja joten hänen olisi turvallisempaa pysyä lehdellään. Nainen tyytyi kohtaloonsa mutta ilostui kuullessaan toisesta ryhmästä, joka voisi hänet vapauttaa. Solu kuuli drowein kulkeneen huoneesta johtavien ovien kautta jonkin aikaa sitten.

Seuraava huone paljastui porttaalihuoneeksi: mustassa huoneessa oli riimukaari, jossa oli Cypherkaarelta tuttuja riimuja. Porttaalin takaa näkyi utuinen kaupunki. Kuitenkin portinvartija esti heidän kulkunsa, lihaksikas drowmies veti miekkansa esiin ja kertoi tuovansa mestari Nolveniksen tervehdyksen heille. Raivoisan karjaisun saattelemana drow kävi hyökkäykseen.

Barbaarihaltia oli vaarallinen vihollinen, ensimmäinen isku oli viedä Orvalilta tajun ja seuraava kohde Valier ei päässyt helpolla. Devian upotti viholliseen useita nuolia mutta tämä ei tuntunut niitä juuri huomaavan, Gah'nen keskittyi suojaamaan itseään ja siinä sivussa Deviania ja Orvalia. Valier oli pahassa pulassa mutta onnistui osumaan barbaariin muutaman kerran. Devianin seuraava nuolikuuro kuitenkin koitui barbaarin kohtaloksi, varmuuden vuoksi Devian hakkasi tältä vielä pään irti. Haavojen sitomisen jälkeen oltiin valmiita kohtamaan toisen ulottuvuuden tuomat haasteet.

Maailmanlopun Kaiku oli heidän edessään.

Epilogi

Shin'rakorathit astuivat porttaalin lävitse. Matka materian maailmantason ja varjojen tason välillä ei ollut mukava kokemus, se tuntui kestävän ikuisuuden ja vievän heidän voimansa. Matka kuitenkin päättyi Celwynvianin kaupunkiin, joka näytti olevan mitä parhaimmassa loistossaan mutta silti kuin varjo, kaiku oikeasta maailmasta. He huomaisvat myös olevansa yksin, muita solun jäseniä ei näkynyt.

Suurin järkytys oli kuitenkin taivaalla, jossa oli kaksi aurinkoa. Oikea aurinko näytti pieneltä suuren, punaisen pystötahden valaistessa taivaan heidän yllään.