Jumalsuut Kaer Magan reunalla

Calistril 20. Vuosi 4709 AR

Tapahtumat

Raput alas länteen paljastivat kolmannet pariovet, oletettavasti keskuskammioon. Keskellä rappuja oli kuitenkin ruumiskappaletunkio joka tuntui uivan epämiellyttävässä kemikaalilätäkössä. Portaat ja käytvä vaikuttivat suuntaavan edelleen myös etelään. Päätettiin tutkia ruumisröykkiötä, josta Gisellen speciaalikatse paljasti neljä epäkuolutta kouraa. Varoitus tuli hieman viiveellä kun kova kolmikko oli jo rapuissa matkalla ruumiinkappale röykkiölle. Neljä ryömivää kouraa ottivat kukin kohteensa, mutta vain Giselle onnistuttiin yllättämään heti luunapilla. Vastarinta alkoi Juventiuksen jakaessa iskuja oikealla ja vasemmalle, Fishin miekan leikatessa sormia, Nementian tunkiesa tikarin keskelle kämmentä ja jopa Rakkaan pummeloidessa rakastaan kuristavaa kouraa. Kun kämmenet oli silotettu tieltä, Nemeia keksi haluavansa poikkinaiseen piilokäytävään ylhäällä rappujen päällä. Etelä näytti olevan dumppauspisteen lähde, pohjoisen ollessa ainakin näennäisesti vapaa (ruumiin)nesteistä. Pari hyppy yritystä, edes Fiskin avulla eivät tuottaneet kuin erittäin kuvottavia rämähdyksiä ruumisliisteriin. Joten Juventius päätyi samaan liemeen epäonnistuneen kiipeily-yrityksensä jälkeen. Tässä kohtaa Giselle komensi rakkaan uhraamaan raskaan viittaansa jonka avulla ruumishillon oli asteltiin alas parioville. Keskuskammio oli juhlava ilmestys: sali jatkui alas ja ylös kymmeniä jalkoja, useille tasoille. Nemeia havaitsi yläkulkutiellä väijyvän epäkuolleen varguillen, joka kuitenkin perääntyi katveeseen kun sitä yritettiin puhutella. Pohjan tasanne näytti olevan paikka Pharasman viimeisille rukouksille, kun muut tasot saattoivat toimia valtavana katsomona - vain katakompit puuttuivat?

Keskussalin kekitasoa piiritti kahdeksan patsasta, seitsemän riimuherraan sekä Pharasman muinainen ilmentymä - kolmitahoinen nainen; synnyttäjä, hautaan laskija ja ennustaja. Giselle havaitsi Pharasman patsaan antavan siunauksen, joka antoi hetkellistä staminaa. Sitä lopulta jaettiin kaikille, mutta vain kerran kullekin. Fiskin tarkast silmät huomasivat että Karzougin, ahneuden riimuherran patsaan takana näytti olevan ovi ja patsattakin muinoin siirrettävän. Joukolla sitä siis nykäistiin, mutta Juventius ripeimpänä laukaisi sähköiskuansan itseensä. Ahneuden kammio oli unohtunut soppi, lepopaikka tusinalle Karzougille uskolliselle. Mutta hautarosvaa ei ahne arvostanut, julma glaive ansa iski Fiskiin verisen iskun. Lopulta aarteet haudoista jäivät vielä vähäisiksi. Abigailin staminalla buustattu näkymätön palvelija laukaisi raivon patsaan ansan - käryten varoittavasti. Katakombi alkoi aueta, Nemeia valmiina ensimmäisenä uusiin ansoihin!

Raivon kammioita, ei oltu ansoitettu - mutta sitä vartioi hirmuinen liiranko soturi half platessa ja ranseurinsa takana käkätellen thassiloniaksi julmaa herjaa. Juventius otti konstaapelin ottein luurankomestarin huomion, mutta se teki kipeää.. paljon kipeää. Taustalla haiseva lentävä yllätys, varguoille zombie koki tilanteensa tulleen kun hyökyi Gisellen ja Rakkaan selustaan raivon hautakammion ulkopuolella. Fiskin oli astuttava takarintamaan, jotta Gisellen viulu sai soida inspiroiden kahtaalle levähtänyttä taistoa. Juventius pääsi raivon esitaistelijan iholle, mutta nyt tikari oli taas omassa lihassa! Oli peräännyttävä verisenä! Nemeian pyhä vesi satutti liirankohirvitystä ensimmäisen kerran, sitten Abigailin pyhäloitsu.. Ulkona Fisk Rakkaan avustuksella tuhosi epäkuolleen kallon, Gisellen pomppiessa sen perässä alas keskusrappuja keskeiselle Pharasaman estradille. Syvällä raivon katakombissa Nemeia ja Fisk jo piirittivät soturia iskien kerta toisensa jälkeen läpi sen raskaasta puolustuksesta. Juventiuksen uhrautuminen vielä kerran ranseurin pistämäksi antoi muille paikat tuhota raivon soturi! Palaavan Gisellen parannusloitsu ja Abigailin viimeinen parannuspullo saivat konstaapelin taas jaloilleen hurmeisena.

Pharasman siunaus oli edelleen voimassa, joten päätettiin uhata lisää hautakammioita. Kauneuden ja riettauden kammio paljastui rauhaisaksi mutta hävyttömäksi paikaksi vainajien nukkua ikuista suojeltua unta, kauniina ja viehkeinä kuten elämässään. Abigailin Paavo palvelija tuhoitui Laiskuuden riimuherra patsaan sähköiseen ansaan, mutta Yrjö kutsuttiin palvelukseen. Laiskuuden vismainen kammio paljastui romuluisen ja limaisen lemure devilin unohdetuksi pesäksi. Nyt päätettiin odottaa hirviön ryntäävän ulos katakombistaan - taistelu raivon ahtaissa holveissa oli ollut miltei kohtalokas! Lemuren vismainen nahka piti puolensa pitkään, muutta sen iskut eivät aiheuttaneet kuhmua kummenpaa Abigailiin, mutta Juventiuksen kolhiminen olisi ollut jo häveliästä jättää tekemättä. Lopulta loputtomien iskujen jälkeen Nemeia mursi sukulaisensa olemuksen ja limainen ryöppy palautti sen takaisin helvettiin. Lemuren ankeuttamasta asumuksesta - laiskuuden hautakammiosta ei mitään jälkipolville kerrottavaa enää löytynyt.

NPC:t

• Alaznist - Raivon riimurouva. Säkenöivän julma, Thassilonianaikainen valtiatar.
• Crypmistress Valanthe Neressia - Jämäkkä ja elegantti Pharasmiitti, Jumalsuun hautakammioden johtajar
• Dakar - Commerce leaguen pelätty, mutta äärimmäisen vaikeasti tavoitettava johtaja
• Karzoug - Ahneuden riimuherra, rikkauksien kerääjä ja transmution magian mestari. Horroksestaan heräävä riimuherra, jonka kuolema sankarijoukkion käsissä pari vuotta sitten syvällä Kodar-vuorilla oli aiheuttanut sellaisen kultaryntäyksen että Kaer Magassakin sitä tarinaa kerrottiin edelleen.
• Krune - laiskuuden riimuherra, riimujen ja summonointien mestari
• Sorshen - raivon ja brutaalin ylivoiman riimumestari.