Versio 0.0.6

Lähteitä ja linkkejä Kolmanteen Orleansiin ja Kyberideoihin löytyy sivulta Linkit. Sivuston sisältö selviää sivukartasta.

Voit ladata Kolmas Orleans 0.0.3:n paperiversion myös PDF muodossa.

Kommetteja Orleansiin liittyen voi jättää takapihalle tai sähköpostitse osoitteeseen KolmasOrleans@sange.fi.

Sivusto sijaitsee mekanismin wikissä.

3O // Etusivu

Kolmas Orleans

Ei New Orleans oo niin paha kuin ne sanoo. Ne jotka puhuu sitä paskaa ei oo koskaan käyny täällä. Se paska mitä ne näyttää sulle Virgin Foxilla on sama ku menisit johki New Yorkkiin ja kävisit vaan paskimmissa slummeissa, muun ajan oisit silmät ummessa. Pelkkää CSA:n propagandaa. Tietty tääl vois asiat olla paremmin, mut ollaan me ilmankin pärjätty. Kestetty kolme hurrikaania, kestetään mitä vaan.

Suuri osa tääl o ihan rehellisii duunareita, vaik oiski tullu pakoon jotain velkoja tai diktatuureja tai paskaa elämää. Ei tääl kysellä, jos oot valmis tekeen duunia ja käyttäytymään. Sit tietty jos et oo ihmisiksi, voit olla varma et joku päästää sut hengiltä. Kyl me pidetään huoli meidän Orleansista. Tääl voi elää vapaana ja ilman et joku valtio kusettaa sua, tääl on asiat hyvin.

Miten tähän päädyttiin?

Tuhoisien hurrikaanien sarja vuosina 2033, 2038 ja 2041 ajoi New Orleansin tilanteen katastrofaaliseksi. Jo ensimmäiset kaksi koettelivat vielä laman kourissa kamppaillutta CSA:ta riittävästi, ja kolmannen iskettyä CSA laski, että on edullisempaa hylätä katastrofialtis alue huonona bisneksenä.

Se, että osa ihmisistä halusi jäädä asumaan New Orleansin katastrofialueelle ei CSA:ta haitannut. Osa alueen resursseista oli kuitenkin vielä pidettävissä, minkä seurauksena yhtiöt alkoivat ottaa haltuunsa - usein varsin salaa - sopivia maa-alueita. Joitakin yhtiöitä alueessa houkutti resurssien lisäksi kriisialueen status: toisaalta lain ulottumattomissa, toisaalta aivan lähellä pääkonttoreita.

Salaiset projektit ja ei-kenenkään-maa yhdistettynä keskenään johtivat hyvin pian siihen, että samat yhtiöt, jotka yhdessä hallitsivat CSA:ta alkoivat käymään Kolmanne Orleansin alueella yhtiösotia. Iskut, joita ei virallisesti tapahtunut, tuhosivat toimipisteitä ja projekteita, joita ei virallisesti ollut olemassa. Alueen valtava asemäärä on johtuu osittain tästä - paikallisille aseistautuneille ryhmille tarjoutui paljon tilaisuuksia ansaita palkkioita varusteina, rahana, huumeina yms.

Yhteydet Orleansiin [ja sieltä ulos] löytyvät erilliseltä sivulta.

Elämä Kolmannessa Orleansissa

Kolmannessa Orleanssissa puhutut kielet suuruusjärjestyksessä ovat: Espanja, Portugeesi, Englanti, Kiina, Ranska, Pidgin/Creole ja Muut.

Elinkeinot ja yhteiskunta

Maanviljely

Ilmastonmuutos on muuttunut monille trooppisemmille hedelmille suotuisammaksi. Suotuisien maa-alueiden keskelle on syntynyt maanviljelyllä ja kaupankäynnillä toimeentulevia kyliä ja pieniä kaupunkeja. Näillä on usein myös omat turvallisuusjoukot, jotka harvoin tosin ovat muutamaa poliisia ja aseistettua nostoväkeä kummoisempia.

Kalastus

Kalastus on eräs rehellisemmistä elinkeinoista Kolmannessa Orleansissa. Tosin jokaisella kalastusaluksella on merirosvojen varalta aseistusta, ja riistokalastus on pahentamassa alueen ekologista kriisiä.

Rikollisuus

Oikeusjärjestelmän puuttuminen tekee rikollisuudesta ja väkivallasta kannattavaa, sillä niitä voi molempia harrastaa ilman pelkoa suuremmista seurauksista. Tämän seurauksena alueella vielä asuvat ovat yleensä joko aseistautuneita tai ainakin kuuluvat johonkin yhteisöön, jolla on keinot puolustautua. Jengit kukoistavat alueella. Todella isoiksi kasvaneet ja väkivaltaiset rikollisjärjestöt ja -ryhmittymät saattavat saada rauhanturvaajat tai jonkinlaisen paikallisen liittouman kimppuunsa, mutta huonojen olojen vuoksi uusia halukkaita on yhä enemmän. Huomionarvoisaa on, ettei Kolmannessa Orleansissa ole lainkaan virallista poliisia. Univormupukuinen vastaantulija on suurella todennäköisyydellä ryöstäjä tai mafian jäsen.

Salakuljetus

Kolmannen Orleansin alue on ihanteellista toimintaympäristöä salakuljettajille. Se tarjoaa suhteellisen suuren alueen, millä toimia ilman pelkoa virkavallan puuttumisesta toimiin. Lisäksi sieltä on hyvän liikenneyhteydet tärkeille markkina-alueille ja saatavilla on halpaa työvoimaa. Huonona puolena voidaan pitää sitä, että organisaatioon on palkattava pyssymiehiä torjumaan muuta alueen rikollisuutta. Tästä seuraa myös se, että salakuljetustoiminta on osin varsin näkyvää, mikä altistaa kilpailijoiden iskuille sekä mahdollisille "mustille operaatioille" joko CSA:n tai muiden alueella merkittävien ulkovaltojen taholta.

Turvallisuus

Lisääntynyt rikollisuus on luonut tarpeen suurelle joukolle erilaisia turvallisuusalan organisaatioita. Vaikka suuri osa alueen merkittävistä toimijoista on varustautunut omilla turvallisuusjoukoilla, monet käyttävät ulkopuolista apua. Suuri osa turvallisuusalasta tosin on vahvasti kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, vrt. suojelurahat.

Viihde

Kun mikään ylempi taho ei ole kieltämässä, monenlaiset muualla kielletyt viihdemuodot kukoistavat. Kolmannen Orleansin suuret bordellit ja taisteluareenat ovat maailmalla varsin tunnettuja, ja etenkin taisteluihin liittyvä turismi tuo paljon rahaa alueelle. Erikoistuneet matkanjärjestäjät hoitavat kuljetuksen ja majoituksen lisäksi myös turvallisuuden. Pääasiassa turismi saa toimia rauhassa muulta kuin satunnaiselta ryöstelyltä, sillä harvalla on mitään sitä vastaan, että alueelle tulee ulkopuolelta rahaa. Alueelle tulee myös jonkin verran ns. seikkailuturismia. Näillä on tosin osittain huono maine, sillä usein Kolmannen Orleansin valitsee matkakohteekseen vain sellainen repputuristi, joka haluaa pakoon viranomaisia tai haluaa toimintaa ja on kyvykäs/halukas puolustamaan itseään.

Teknologia ja terveydenhuolto

Huipputeknologia ja lääketiede harvinaista kolmannen orleansin alueella johtuen ylläpidon vaikeudesta ja kalleudesta. Huoltoverkostojen puuttuminen yhdistettynä olosuhteisiin ja ilmastoon tekee useimmista uusimmista teknologian sovelluksista kannattamattomia. Poikkeuksena suuryritykset ja suuret rikollisorganisaatiot, joilla on käytössään alueella jonkin verran asiantuntemusta. Näilläkin teknisen tuen taso kuitenkin paljon suurkaupunkialueita matalampi.

Ei ole epätavallista, että suuret yritykset ja franchise-valtiot lennättävät tarpeen vaatiessa omat osaajansa 3rd Orleansiin, tai huollon/lääkinnän tarpeessa olevia suurempiin kaupunkeihin. Vapaita toimijoita hyvin vähän, sillä eri voimaryhmittymät pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin saamaan vaikutuspiiriinsä korkean teknologian osaajia. Tämä pätee niin teknologiaosaajiin, dekkereihin kuin lääkäreihinkin. Dekkerit tosin pystyvät toimimaan paljon verkon läpi jostain parempien tietoverkkojen alueelta.

Saatavilla on myös jonkin verran kirkkojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen perustason lääkintää. Muita lääkäripalveluita ei yleensä tavallisille asukkaille ole tarjolla. Ns. hyväntekeväisyysterveydenhuoltoon liittyy kuitenkin usein reunaehtoja: saatetaan vaatia järjestöön kuulumista, lahjoituksia tai vastapalveluksia. Terveyspalveluita tarjoavat ryhmittymät pyrkivät yleensä edistämään omaa asiaansa, ja terveydenhuolto on Kolmannessa Orleansissa siihen tehokas väline. Hyväntekeväisyysterveydenhuolto on yleensä YK-joukkojen suojeluksessa.

Faktiot

Seuraavassa kuvaukset muutamista alueen merkittävimmistä toimijoista. Kuvaus on vielä varsin puutteellinen, mutta tarjonnee jo hyvät puitteet vapaavyöhykkeen ja sen lähiympäristön tapahtumille.

Linkit erillisiin kuvauksiin:

• CSA Orleansissa
• Nobrassit
• Meksikolaiset kartellit
• Vapaavyöhyke

Rauhanturvaajat

Alueella on suhteellisen paljon rauhanturvaajia Brasiliasta, Pohjoismaista ja Saksasta. Tämä johtuu osin maiden tarpeesta kentällä tapahtuvaan koulutukseen ja testaukseen. Usein joukot toimivat moniin maailman kriisipisteisiin verrattuna rauhallisella Kolmannen Orleansin alueella puolesta vuodesta vuoteen ennen siirtymistä seuraavaan paikkaan. Tyypillistä näille joukoille on huippumoderni varustus (usein kokeilukäytössä) ja äärimmäinen ammattimaisuus yhdistettynä tiettyyn hiomattomuuteen; yksiköt ovat vielä koulutusvaiheessa, eivätkä koulutusorganisaatiot ole vielä hioneet niistä täysin valmiita.

Toisen merkittävän osuuden rauhanturvaajista muodostavat CSA:n eri yritysten joukot. YK:n mandaatilla toimivat CSA:n rauhanturvaajat ovat yleensä varustautuneet yritystensä toimipuvuilla, varusteilla ja logoilla, joiden päälle on vain laitettu siniset YK-kypärät ja -liivit. Suuryritysten rauhanturvaajat ajavat aktiivisesti yritystensä etuja alueella, ja vapaissa medioissa retostellaankin jatkuvasti erilaisilla skandaaleilla, joihin nämä joukot ovat sotkeutuneet. Suuryritykset kuitenkin omistavat kaikki merkittävät maanlaajuiset mediat, joten suuri yleisö on tilanteesta varsin pimennossa.

New Orleans Business Center

Vaikka CSA luopuikin suuresta osasta maa-alueitaan, piti se osan parhaiten säilynyttä keskustaa itsellään. CSA:n pilvenpiirtäjien viereen rakennettiin tämän jälkeen lentokenttä ja satama, sekä tietenkin muureja ja suojavyöhykkeitä, jottei roskasakki pääsisi alueelle. Lisäksi alueella on voimalakompleksi ja YK:n operaatiokeskus. Tunnistamattomat lähestyjät ammutaan, ja sotatoimialue-status merkitsee, ettei minkäänlaisia jälkiseuraamuksia ole.

Turvatoimien ankaruus johtuu osittain siitä, että NOBC:tä vastaan hyökätään useita kertoja kuukaudessa, joko terrorismiin tai yritysten väliseen kamppailuun liittyen. Tukikohdalla on useita kemialliseen laseriin perustuvia torjuntajärjestelmiä, valtavat määrät erilaisia sensoreita ja tehokkaat elektroniseen sodankäyntiin tarkoitetut häirintälaitteet, joiden yhteistoiminnalla on ainakin tähän mennessä kyetty torjumaan kaikki ohjusiskut.

Hyökkäysten tapahtuessa ympäröivän alueen radio- ja matkapuhelin verkot yleensä kaatuvat välittömästi, ja elektromagneettiset pulssit saattavat haitata myös muita laitteita. Mikäli nämä keinot jäävät vajaiksi, YK:n joukot kykenevät tehokkaisiin, nopeisiin vastaiskuihin.

...lisää materiaalia NOBC:stä ja CSA:n toiminnasta Orleansin alueella löytyy tarkemmasta kuvauksesta

Vapaavyöhyke

NOBC:n ympärille on muodostunut turvallisempi vyöhyke, jolta näkyvin ja räikein rikollisuus yleensä pysyttelee etäämmällä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, etteivät merkittävät ammattirikolliset halua toimia aivan NOBC:n sensorien ja iskujoukkojen läheisyydessä. Toisaalta tästä seuraa se, että alue on puolueetonta aluetta, jolla eri faktioiden edustajat voivat suhteellisen turvallisesti tavata.

Vapaavyöhyke ei sinänsä ole juuri sen vapaampi kuin ympäröivät alueetkaan (NOBC:tä lukuunottamatta), mutta se on myyvä nimi, jota eri viihde- ja turistialat käyttävät runsaasti.

Alueella on paljon anarkisteiksi itsensä luokittelevia henkilöitä, jotka pitävät nimestä ja haluavat pitää alueen vapaana; väkivalloin jos on pakko. Anarkistit saavat merkittävissä määrin tukea eri puolilta maailmaa: ihmisiltä ja yhteisöiltä, jotka haluavat tukea Kolmannen Orleansin Vapaavyöhykettä. Näiden varojen käytöstä päätetään sitten päätetään jonkinlaisissa asukaskokouksissa tai vahvimman oikeudella, sillä hallitusta tai päälliköitä ei anarkisteilla suuresta lukumäärästä huolimatta ole.

Vapaavyöhykkeen ympäristö

Vapaavyöhykkeestä etäämmälle mentäessä on vaihtelevia, eri yhteisöiden hallitsemia alueita. Minkäänlaista pysyvää karttaa tilanteesta ei ole, sillä voimatasapainon muuttuessa myöskin ryhmityksen muuttuvat. Osaa alueista hallitsevat eri jengit, osa pyrkii kalastamaan tai viljelemään maata. Kaupankäynti on harvinaisempaa vapaavyöhykkeen ulkopuolella, ellei kyse sitten ole nimenomaan sen luonteisesta kaupankäynnistä, ettei YK:n tai CSA:n haluta saavan asiasta tietoa.

...lisää materiaalia Vapaavyöhykkeestä löytyy tarkemmasta kuvauksesta

Enklaavit & Nova Brasilia

Muutama vuosikymmen sitten Brasilian rannikolta löytyi merkittäviä öljyesiintymiä, joiden tuoma vauraus synnytti aivain uudenlaisen ylhäisöluokan, Novo-Brasilialaiset eli lyhyesti nobrasit. Korruption ja rikollisuuden vuoksi tavallinen kansa ei kuitenkaan hyötynyt juuri mitään.

Nobrasit eristyivät pian omiin pieniin yltäkylläisyytensä saarekkeisiin, ns. enklaaveihin Brasiliaa hallitsevaa nobras-perheiden verkostoa ja siihen liittyvää rikollisuutta nimitetään enklaavien mukaan. Enklaavit eivät ole yhtenäinen taho, vaan verkosto, jossa jokainen tavoittelee myös omaa etuaan.

Enklaaveilla on yhteinen siirtokunta New Orleansin alueella, etäällä NOBC:stä. Tämä takaa heille tukikohdan toimintaansa varten ja enklaavit ovatkin todella merkittävä taho Kolmannessa Orleansissa. Tiukasta tarkkailusta huolimatta YK:n ei ole onnistunut estämään tai edes merkittävästi haittaamaan enklaavien salakuljetusbisnestä alueella.

...lisää materiaalia Nobraseista löytyy tarkemmasta kuvauksesta

Jukos-kartelli

Jukos-franchise-state, ja vitut. Yks ainoo asia mikä sun pitää tietää näistä organizazian koirista: Ne on ainoot CSA:ta pahemmat mulkut. Ja ne on ylpeitä siitä. Nää on kapitalisoineet organisoituneen rikollisuuden ja myyvät sitä kuin jotain hampurilaisbrändiä. Kuulostaa uskomattomalta vai? No, meil on Orleansissa ainakin neljä Jukos-mafian pikkuvaltiota. Äläkä luule että niitten kansalaisilta kysyttiin vapaaehtoisuutta.

Venäjän ja sen alati karttuvien kaupallisten satelliittien tilanne ei poikkea paljoa vuoden 2008 näkymistä. Korruptio, oligarkia ja suuryritykset kontrolloivat keskushallinnon suopeudesta valtion maailmanlaajuista vaikutusvaltaa. Kolmannen Orleansin kannalta näistä merkittävin on 2000- luvun alkupuolella sortuneen öljy-yrityksen raunioille perustettu Jukos-kartelli. Sen franchiseja löytyy myös Kolmannesta Orleansista. Jukos esittäytyy virallisessa propagandassaan avoimena ja julkisuudessa toimivana yritysryppäänä, joka pelaa globaaleilla markkinoilla reilusti ja pelisääntöjen mukaisesti. Tosiasiassa koko konsernin julkisivu on pelkkää näytelmää, jonka on tarkoitus peittää emämaan oligarkkien todelliset pelit ja päämäärät.

Katutasolla Jukos ei juurikaan eroa muista Orleansin korporaatiotason toimijoista. Se pyrkii hyötymään alueen tilanteesta ja käy hiljaista taistelua muita franchisejä vastaan, osana maailmanlaajuista kilpailua. Jukosin kenttäagentit ovat kuitenkin perinteisten korporaation duunareitten sijaan enemmän sukua perinteiselle mafialle. Itärikollisten perinteiden tukemana Jukos-valtiot pyrkivät voimistamaan konsernille myötämielisiä tahoja CSA:ssa ja Orleansissa. Maailmanparantajia Kolmannessa Orleansissa on vähän, eikä likaista peliä pelaava Jukos taatusti lukeudu niihin.

Muita osapuolia ja alueita

• Kulkurit, pummit, juopot, matkustajat, repputuristit
• Merirosvot, salakuljettajat, rikollisjengit
• Virgin Fox (TV-yhtiö, jolla useita alueella kuvattavia reality TV-ohjelmia)
• Pienoisvaltioita: New Tibet, China's New Orleans, Brasilian Puerto Orleans, Mexican Cartel State of Orleans.
• Suiston slummialueet