E19

Cold start
On aamu. Matsuaki kurkistelee labyrintin ovelta sisään ja etsii Libertyä, jolle on soittanut Libertylle kysyäkseen, mitä Vidyaran koollekutsuman kokouksen kanssa tehdään. Liberty on sanonut oudolla äänellä, ettei valitettavasti pysty osallistumaan, ja katkaissut puhelun.
Kun labyrintissä ei ovelta katsoen ole mitään poikkeavaa, M luovuttaa ja kääntyy – ja huomaa maassa feeniksinpalvojan rintamerkin.
Leikkaus.
Matsuaki on soittanut myös Jaromirille, joka ei vastaa. Hän käy J:n asunnolla; ovi on lukossa. M palaa pyhäkköön ja kutsuu Eraa.
M: Era, kun sinulla on hetki aikaa puhuisin mielelläni kanssasi.
E ilmestyy kohteliaan välimatkan päähän ja kumartaa.
M: En ole nähnyt Jaromiria tänään, eikä hän ole ilmeisesti asunnollaan. Oletko nähnyt häntä?
E: Hän kävi pyhäkössä aikaisin aamulla, mutta poistui 2 ja puoli tuntia sitten.
M: Ei varmaankaan ilmoittanut, minne oli menossa?
E: Ei, hän otti vangin mukaansa ja lähti.
M: Entä oletko nähnyt Libertyä? Käytin kukkaisrituaalia häneen aamulla, mutta hän kuulosti oudolta.
E: Hän ei ole pyhäkössä, tai jos on, hän ei toivo minun löytävän häntä. Onko jotain tapahtunut Matsuaki-san? En ole nähnyt neiti Nelsonin poistuvan labyrintista 52:een tuntiin.
M: Hän siis ehkä edelleen siellä ja kiireinen. Meillä pitäisi olla kokous tänä aamuna reitistä Hermeen portille, jota KJ haluaisi käyttää. Eikä kukaan ole paikalla.
E: Jos voin olla niin rohkea, niin kysyisin, oletteko nähneet hra Narayanaa viime aikoina? Olen tuottanut basaarimateriaalia, jota haluaisin näyttää hänelle.
M: Hänkään ei ole pyhäkössä.
E: Lähti samoihin aikoihin kuin Jaromir-herra.
M kaivaa kukan ja soittaa V:lle.
V: Olen kiireinen, mutta kerro asiasi Matsuaki.
M: Meillä pitäisi olla familian kokous.
V: En ole ehtinyt ajatella asiaa. Minulla on liikeasioita, enkä ole nyt parhaassa kunnossa.
M: Onko kaikki hyvin?
V: J hyökkäsi kimppuuni. Olin matkalla tapaamiseen ja hän väijytti minut. Hän ampui minua päähän. Taistelimme, mutta selvisin.
M: Kuinka kauan siitä on?
V: viime yönä.
M: Hän on ilmeisesti kuitenkin hengissä, koska oli käynyt pyhäkössä.
V: En minä häntä kuolemaan jättänyt, hän oli tajuton, kun viimeksi näin hänet.
M: Tarvitsetko apua?
V: Minun täytyy nyt mennä.
M jälleen Eralle: V ja J ovat taistelleet.
E: Oliko hän kunnossa?
M: Molemmat ovat hengissä, mutta eivät taida välittää avusta.
E: Kysyitkö häneltä hänen toiveistaan basaarin suhteen?
M: En, hän oli kiireinen.
E: Olisin lähinnä kysynyt kattojen muotoa, tulisiko niiden olla harjakatot vai tasakatot.
M: Olen aina pitänyt harjakatoista enemmän, mutten tiedä, mitä V on ajatellut.
E: Jos se miellyttää teitä, niin teemme sellaiset.
M: Mutta A ja B ovat pyhäkössä?
E: A on kivikasan luona kukkulalla. Olen miettinyt pitäisikö minun siivota se pois… Hra Pororoka on aluksellaan nukkumassa.
M: Luulen, että kivikasan siivoaminen ei ole tarpeen, ymmärsin A:n tehneen sen tarkoituksella.
E: Luulin sen olleen jonkinlainen harjoitelma… Haluatko, että otan heihin yhteyttä?
M: Ei tarvitse, käyn itse puhumassa heille.
(Meniköhän keskustelun loppu ihan oikein?)

Kohtaus 1
Katedraali. Kokous alkaa.
Asborn hörppää oluttA : Emme taida olla kaikki täällä.
M huokaa syvään: L on kiireisenä jossain. J on käynyt tänä aamuna pyhäkössä, ottanut IN:n ja lähtenyt.
M: En tiedä. V on kiireisenä jossain taisteltuaan viime yönä J:n kanssa.
B: Eikä! Ei kai siitä eilisestä kokouksesta?
M: Tuskin. Mutta he eivät varmastikaan ole tulossa paikalle.
A : Agendassa oli siis tämä KJ:n sopimus.
M: L:n piti käsittääkseni kysyä valtiattarelta, voiko reittiä käyttää, ennen kuin tiedämme sen, lienee turha keskustella asiasta. Samoin en tiedä, kuinka viisasta on päättää mitään, kun meitä on vain kolme paikalla.
A : Olet varmaan oikeassa.
B: Kuulkaa, veljet - riitelettekö te täällä usein? Minua jäi vähän vaivaamaan tämä… sanoitko taistelleet?
M: J ilmeisesti ampui V:aa päähän, minkä jälkeen V:n kutsuma ulkopuolinen olento voitti hänet.
B: Kuulostaa vakavalta…
M: No, he ovat ilmeisesti molemmat elossa… Päähän ampuminen on harvalle vallalle tappavaa.
B: Siis tämä ei ollut vakava riita vaan leikkisää nahistelua?
A : Ulkopuolinen oli mukana…
M: Vidyara valitsi itselleen luonnollisen henkivartijan. Mutta ainakaan muissa familioissa ei ole tavallista, että vallat vahingoittavat toisiaan. Silti – molemmat ovat elossa ja kykeneviä kommunikoimaan juuri niin paljon kuin haluavat. Mutta jos haluatte, voimme toki päättää KJ:n palveluksesta.
A : Tuskin kukaan haluaa luopua omasta palveluksestaan…
M: Minä luovun omastani.
B: Oho! Sittenhän minun ei tarvitse.
A : Kuinkas nyt niin… mutta voinemme tehdä ainakin alustavan päätöksen. Jos J, V tai L haluavat kilpailla kanssasi oikeudestasi luopua…
M: Olettaen, että haluamme suostua kauppaan, ja että se on ylipäänsä mahdollista, en usko, että siitä tulee mitään kiistaa.
B: Mitä minun kannattaisi toivoa häneltä? Miten suurista asioista nyt puhutaan?
M: Kyseessä on pienehkö palvelus. Se voi olla jotain niinkin yksinkertaista kuin että KJ toimittaa sinulle kupillisen teetä. L ilmeisesti pyysi monikansallista peiteyritystä Maassa luodakseen henkilöllisyydet ihmisilleen.
B: Miksei hän tehnyt sitä itse?
A : KJ: lla on jo kontaktit olemassa, se on hänelle helpompaa.
M: Yleisesti ottaen voit pyytää KJ:lta mitä tahansa sellaista, mikä hänen kykynsä ja toimialansa huomioiden ei aiheuta hänelle merkittävää vaivaa. KJ on kauppias, joten hän pystyy toimittamaan sinulle varmasti lähes mitä tahansa, mikä on yleistä tai tavanomaista. Jos haluat hänen henkilökohtaisesti tekevän jotain erityistä, tarvitsisit suuremman palveluksen.
B: Ymmärrän.
A : Mutta oliko meillä vielä jotain puhuttavaa? On yksi juttu, mikä pitäisi laittaa hautumaan.
B: Minä olen ajatellut lähteä matkalle.
A : Aa, sille josta oli puhetta?
M: Mille matkalle?
B: Ajattelin lähteä käymään kotopuolessa, jos se vain sopii.
A : Jos odotat sen aikaa, että laitan lastin hautumaan, voin lähteä mukaasi.
M: Minä olen myös vapaa lähtemään, jos haluat matkaseuraa. Minun täytyy käydä puhumassa legendojen vallan kanssa joka tapauksessa.
B: Sopiihan se. Olen siis menossa jonnekin Brasilian tienoille.
A : Sen käy hyvin. Onko sinulla autoa tai jotain. Joudumme käyttämään näitä maallisia kulkuneuvoja.
B: Joudummeko?
M: Jos olet käynyt aikaisemmin siellä, minne olet menossa, Ikuisen tien kutoja voi tehdä sinulle polun sinne.
A : Olen sitä mieltä, että voisimme ottaa auton – tai veneen – tai tiedätkö mitä, voisimme ottaa minun laivani!
B: No mitä jos nyt kuitenkin…
A : Laiva!
B: Se kestää A aika kauan.
A : No voit olla oikeassa.
B: Toisaalta laiva olisi kyllä aika siisti…
A : Asia pitää korjata. Tiedän kyllä, keneltä pyydän palvelusta.
B: No jos nyt sitten vaikka lennetään. Tähän sisältyy tietysti jonkinlaisia muttia, en tiedä, pääsenkö sinne asti, mihin olen menossa.
A : Ai se nainen?
B: Niin… tai olen erään kirouksen alainen, mutta ei kai se enää estä.
M: Jaromir osaisi varmasti kertoa tarkemmin, mutta luulen, että jos kirous on kuolevaisen asettama, se ei enää haittaa sinua.
A : Voisimme varmaan samalla vierailla myös LT:n luona.
B: Hyvä on. Mutta veljet kuulkaa, olin oikeastaan ajatellut, öö, mm… tämä asia tuntuu kovin henkilökohtaiselta, niin että on mukava saada matkaseuraa, mutta luulen että haluasin, haluaisin, hoitaa tämän asian yksin…
A : Mutta sinähän pyysit apuani juhlissa. Entä jos se nainen estää sinua lähestymästä!
M: Ymmärrän toki hyvin, että asia on henkilökohtainen. Sopiiko, että tulemme mukaan Brasiliaan saakka ja hoidat asian siitä eteenpäin yksin.
A : Se käy hyvin. Aiotko etsiä miekkaa sieltä?
M: En tiedä vielä. Minun pitää löytää Legendojen valta ensin, mutta liikkuminen Maassa ei ole vaikeaa. Hänen pitäisi tänään olla Frankfurtissa, voinemme mennä sinne junalla.
A : Tai laivalla??!
B: Kyllä se minulle sopii.
A : Hienoa, käyn sitten saman tien valtiattaren puheilla.

Kohtaus 2
Asborn kävelee salin valoisaan päähän, kävelee valkeuden keskelle, polvistuu ja sanoo: Valtiatar!
A : Valtiatar, pyhätössänne, syvällä ympäröivässä joessa on portti, joka johtaa Rheiniin. Onko tahtonne, että se avataan?
NII (sydämellisesti): A, valitsijani! Mitä tahansa palvelijoilleni, että pystytte palvelemaan minua paremmin. Se on tehty.
A : Hyvyytenne on ylitsevuotava. Haluaisin kysyä myös toisesta portista, joka johtaa Hermeen portille. Oletko…
NII: Hyvä on.
A on sanaton.
NII: Liberty toi minulle joukon kiitollisia, mutta kertoi, että sinä autoit. Haluan palkita sinua.
A : Olette liian ystävällinen…
NII: "L toi minulle joukon kiitollisia, mutta hän kertoi että sinä autoit. Haluan palkita sinua. Ymmärsin, että Ln mielestä pyhäkköni ihmiset eivät ole arvollisia palvomaan minua. Minua se ei häiritse. On kuitenkin totta, että tänne jäävät ovat erikoisasemassa kun aika tulee. Sinä olet valitsijani, joten valitse hyvin: erota heidät joiden tulee lähteä heistä, jotka saavat jäädä. Odotan vastaustasi, minkä jälkeen saat palkintosi."
A : Valtiatar, hyvyytenne sokaisee minut. Teen kuten tahdotte.
Asborn nousee ja kävelee autuaana ulos – mutta heti, kun hän ilmestyy esille, hänen ilmeensä valahtaa tyrmistyneeksi.
A : Valtiatar… on… avannut portin. Voimme mennä. Minä… laitan lastin tulemaan, tulkaa hakemaan minua sitten, kun on aika.
B: Mitä se sanoi?
M: Oletan tämän olevan joko viikinkien tai merimiesten yleinen tapa.

Kohtaus 3
Kamera seuraa Asbornia luostarin sammaleisille raunioille. Kivilaatat ovat raskaita ja liekkien mustuttamia; puolikas tornista seisoo vielä pystyssä.
Keskellä luostaria näkyy parin päivän aikana kasvanut, hervottoman kokoinen puu. Oksat ovat käppyräiset, lehdet tummia, valon suunnasta riippuen vihreitä, ruskehtavia tai punertavia, ja niiden pinta on nahkea. Rungossa on piikkejä. Paksuja, pulskia, puhkeamaisillaan olevia ja sykkiviä vihan hedelmiä roikkuu oksista. Muurinraunioiden sisäpuolelle Asborn on tehnyt pitkiä altaita, joihin on asettanut hakemaansa puutavaraa. Hän on siellä nyt työn touhussA : Kaataa paljusta hedelmien synkänpurppuraista mehua sammioihin, joissa laudat makaavat. Myös Hasfal ja Serge ovat paikalla seuraamassa toimitusta.
Kun sammiot on suljettu, H kysyy: Oikein vaikuttavaa, mutta mitä se oikeastaan tekee?
A : No katsohan, nämä ovat vihan hedelmiä ja tarkoitukseni on kyllästää nämä laudat vihan olemuksella, siis alallani, joilloin aluksesta tulee vihan alus.
H: Vaikuttaako se aerodynamiikkaan?
A : Jonkin verran piikikkyys ehkä, tuskin paljoa.
H: Alkaako siihen kasvaa piikkejä?
A : Niin kauan kuin haluan, ne pysyvät ihan kiltisti.
H: …en koske siihen niin kauan, kuin olette poissa.
A : Katso, etteivät muutkaan koske.
H: Niin, ajattelin sitä eetterinvälitysjärjestelmää…
A : Niin, siis tuohonko, vai tuohon?
H: Niin, minullehan tuli mieleen, kun pyysin Eralta sitä vorteksinrestriktorijärjestelmää…
B: Asborn?
A : Onko jo aika? No, minä lähden tästä matkalle, katso, että kaikki hoituu.
H: Juu, juu, viisi roottoria ja nämä tästä…
B: Aika keljun näköinen puu.
A : Se on vihan puu, sain sen edeltäjältäni. Mutta mitäs pidät, tämä on San Perduatin luostari, hyökkäsimme tänne isäni kanssa kun olin nuori, se oli minun ensimmäinen sotaretkeni.
B: Otit sen mukaan sitten.
A : Juu, rekonstruktioin sen. Tuolla tornissa oli munkkeja… se on ainoita lämpimiä muistoja isästäni. Mutta lähdetäänkös sitten?
A ja B lähtevät mäkeä alas, Matsuaki odottaa rinteessä Ulagun kanssa.
B: M, tuleeko ystäväsi mukaan?
M: Kaksintaisteluni lähestyy, joten valmennan esitaistelijaani matkan aikana.
A vilkaisee Ulagua ja nyökkää hieman.
Lähtevät.

Kohtaus 5
Asbornin ravintolalaiva on yksikerroksinen paatti, jossa on keskellä salonki, jota kannet kiertävät. katosta roikkuu raudasta taottuja lyhtyjä.
B: Ohjataanko me ite?
A : Niin, Serge, haluaisimme, että sinä ohjaisit laivan Frankfurtiin asti, mutta tässä on yksi jippo. Sinun pitäisi ajaa ulos tuosta.
Asborn neuvoo Sergelle, miten portista päästään läpi. Ajavat mäkeä alas, vesiputouksen ali porttiin. Leikkaus Maahan: Rhein. Alus pulpahtaa ryvettyneenä veden pinnalle. Kelluvat siinä kivasti ja miettivät, miten oikein pääsevät takaisin…
Laiva putputtaa iloisesti eteenpäin, kunnes saapuvat Frankfurtiin. Ilta hämärtää.
Laskevat laituriin. Vastassa on monsieur Gaiscoigne LeFebre, Libertyn peitefirman yhdysmies, kapeakasvoinen harmaantunut herra kuusissakymmenissä: Tervetuloa, arvon ylimykset.
A : Kiitoksia, että saavuitte näin lyhyellä varoitusajalla.
Esiintyvät.
L: En ole saanut Nelson-rouvalta tarkempia ohjeita, mutta luonnollisesti teen parhaani palvelemiseksenne?
B: Onko Liberty naimisissa?
A : Se on hyvin ystävällistä. Oletteko hankkinut lippumme?
L: Kyllä, tässä ovat lentolippunne, ja olen tilannut taksin hotellille.
B: Hotellille?
L: Teillä oli tapaaminen?
M: Minun oli tarkoitus tavata legendojen valta Tonalpohualli.

Kohtaus 6
Huippuhotelli Noble Sanctum. Boto on vaikuttunut. Ulagu on ihan pihalla; M selittää hänelle matalalla äänellä autoja ja katuvaloja ym.
Leikkaus eristettyyn kabinettiin, joka on koristeltu seinävaatteilla eri kulttuureista, keskellä vanha tammipöytä. Sen takana on vanhahko latinomies, hänellä on siistit viikset, lainehtiva musta tukka ja n. 1600-lukulaiset kirkonmiehen koristeelliset vaatteet sekä kädessään valtava nahkakantinen kirja.
T: Tonalpohualli, legendojen valta, tervehtii teitä.
M astuu edemmäs ja kumartaa. Olen MS, Väkivallan valta, tässä veljeni B ja A sekä esitaistelijani U.
T pysyy jäyhänä, lukee kirjaa, nostaa katseensA : Tervehdys teillekin. Päivien luku kehottaa teitä tekemään olonne mukavaksi.
B: Sanoitte päivien luku?
T katsoo taas kirjaA : Legendojen valta on Tonalpohualli eli päivien luku, atsteekkien pyhä kalenteri. (Lukee vähän lisää.) Tämä ihminen jonka kautta puhun, on Magliabechi, mutta voitte puhutella suoraan minua. Veljeni SIT kertoi, että etsit itsellesi uutta asetta.
M: Kyllä. Menetin aseeni hiljattain.
T: Päivien luku kertoo, että hän tietää sukusi miekan Harukaze no Sasayakin ja legendan siitä, mikä teki siitä mahtavan.
M: Miekka on siis olemassa maassa?
T: Päivien luku kertoo, että hän on henkilökohtaisesti nähnyt sen erään tuttavansa luona.
M: Voitteko kertoa kenen?
T: T tuntee Irineu Evangelista de Sousan, kuuluisan antiikkikeräilijän, jonka kokoelmaan miekka kuuluu.
M (itsekseen): Joten… minun saattaa siis olla mahdollista saada… miekkani… takaisin.
T katsoo taas kirjaA : Hän ihmettelee, että ei tiedä sen olleen koskaan ylimyksen ase, mutta T myös tuo ilmi, että miekka ei hänen tietääkseen ole legendaarisen MS:n arvoinen. Teille on jo kasvanut oma legenda.
M: Siitä huolimatta näkisin miekan mielelläni. Mistä löydän de Sousan?
T: Cammorraani de Sousa asuu facendallaan Resifenin kaupungissa Brasilian viljavilla mailla. Päivien luku voi ilmoittaa hänelle teidän tulostanne, mikäli tahdotte.
M: Se olisi hyvin ystävällistä.
A : Anteeksi, mutta voisinko jutella hetken veljeni kanssa, ennen kuin otatte yhteyttä?
M: Suokaa anteeksi.
Syrjemmällä:
A : Jos menemme puhumaan cammoraanin kanssa, Entropia saa tietää, että olemme maassa ilman hänen suostumustaan.
M: Voimme palata pyhäkköön ja tulla uudestaan ulos Rheinstadtiin, tämä ei ole ongelma.
A : Hyvä on. Sääliksi käy vain laivaa.
Palaavat takaisin, T on kertonut Botolle miten kivaa on tavata oikea joen henki, ja B on ollut otettu.
M: Jos todellakin voitte olla yhteydessä dS:n, olisin hyvin kiitollinen.
T: Päivien luku ilmoittaa hänelle. Hän myös kertoo, että mikäli miekka ei vastaa odotuksianne, hänellä voi olla ehdotuksia.
M: Mikäli näin käy, palaamme asiaan, se on iloni.
T: T on tyytyväinen.
M: Niin minäkin. Toivotamme teille mitä parhainta päivänjatkoa. (Kumartaa.)

Hotellihuoneessa Asborn ottaa yhteyttä ranskalaiseen yhteyshenkilöön ja sopii laivan jättämisestä Maahan, pyytää, että perustavat pikkufirman sitä hallinnoimaan.

Käyvät pyhäkössä ja tullessaan ulos, Domicellus (?) huomauttaa ”Olette matkalla pahantekoon!”
A : Ei vaan sambaa…
D: Maassa on vähän kireä tilanne, varokaahan askelianne.
A : Me yritämme pysyä rytmissä.
Boto tanssahtelee.

Kohtaus 8
Lentokoneen televisiossa seurataan huolestuneina Tiibetin kansannousua, Kiinan hallitus on esittänyt uhkauksen, että jos EY:n rauhanturvajoukot ryhtyvät suunnittelemiinsa toimiin, se tulee vastaamaan täydellä voimalla suvereniteettinsa loukkaukseen.
A : Mitä olet mieltä tuosta? Noin alasi puolesta?
M: En usko, että kovin moni sotilas noudattaa näkemystäni alani käytöstä, mutta ei ole realistista puuttua jokaiseen tapaukseen.
A : Mutta mikä sitten on oma näkemyksesi väkivallan käytöstä? Olen itse miettinyt sitä omalla kohdallani.
M: Olen aina tiennyt, kuinka alaani tulee käyttää. asiassa ei koskaan ole ollut mitään epäselvää.
A : Vai niin. Minulla ei ole kyllä mitään aavistusta, miten alaani pitää käyttää. Mistä se oikein kumpuaa, Matsuaki?
M: En osaa vastata kysymykseesi, olen vain aina tiennyt sen, aivan yhtä itsestään selvästi kuin olen aina tiennyt, kuinka hengitetään.
A : Vai niin. Kadehdin sinua, Matsuaki. Miten sinä, Boto?
B: Mitä?
A : Niin, miten filiaalista rakkautta tulee käyttää?
B: Ai sitä voi käyttää?
A : Niin, miten sitä kuuluu…
B: En minä oikein tiedä, miten sitä voi käyttääkin, käytättekö te?
A : No käytänhän minä.
B: Niin kuin esimerkiksi, kun tuolla on tuo konflikti, teetkö sinä Matsuaki sen?
M: En. Mutta samalla tavalla kuin pyhäkössä voimme tehdä, mitä haluamme, me voimme alamme avulla siihen liittyvissä vaikuttaa maailmaan.
B: Oletteko te koskaan vaikuttaneet?
A : Minä neutraloin kerran vihan hedelmän vaikutuksen, mutta en ole muuten tehnyt mitään… olen miettinyt, mitä alan puolustaminen oikein tarkoittaa. matsuaki tietää mitä siihen kuuluu, mutta…
M: Mutta alamme eroavat siinä, että kuka tahansa ihminen voi tehdä tietoisen päätöksen käyttää tai olla käyttämättä väkivaltaa, en ole varma, että viha ja veljellinen rakkaus ovat samalla tavoin valintoja.
B: Mutta oletko sinä sekaantunut maailmaan?
M: Olen, Maassa olen etsinyt Kottosta, erästä tikaria, sekä tehnyt alani ihmeen sydämeen, jossa Savikuninkaan aikana säilytimme pyhäkköämme. Pyhätössämme olen estänyt Gozun, ankkurini, hyökkäyksen, ennen kuin hänestä tuli ankkurini.
B: Mutta et mitään historiallista, tai isoa? Voisitko pysäyttää tuon?
M: En ole tehnyt. Voisin varmasti estää yksittäisiä sotilaita alueella käyttämästä alaani. Etenkin nyt koodien sodan jälkeen E pitää hyvin tarkasti silmällä kaikkia Maassa tehtäviä ihmeitä, joten ei ole suositeltavaa, että puuttuisimme Maan asioilla niin voimakkaalla kädellä.
A : Minäkin voisin estää heitä vihaamasta toisiaan.
M: Se ei estä heitä sotimasta.
A : Ei tietenkään. Mutta se olisi heidän tahtoonsa puuttumista…
B: Sinä ajattelet A niin paljon. Mutta sieltä päin näyttää kumpuavan aika paljon ihmeellisiä tekoja.
A : Mitä tarkoitat?
M: En huomaa mitään…
B: Ei se ehkä ollutkaan… näköhavainto. Mutta jotain sieltä kantautuu.
M: Tarkoitat, että konfliktin lähde ei olisi luonnollinen?
B: Joka tapauksessa jotain siellä…
A : Mennäänkö katsomaan?
M: Kaikki asiat huomioiden olen sitä mieltä, että meidän ei ole viisasta merkittävällä tasolla puuttua asioihin.
A : Jos Entropia tarkkailee sitä, ei liene viisasta mennä hänen silmiensä alle.

Kohtaus 9
Lentokone laskeutuu Rioon, vaihtavat konetta pienempään ja lentävät Manaukseen, missä jatkavat jokiveneellä Rio Negroa ylös Venezuelan rajalle.
A : Mikä on?
B: Vähän jännittää se kirous. Mitä pidät A minun kotiseudustani?
A : Ihan kiva, vähän kuumaa ja ötököitäkin on kyllä…
B näyttää hyvin loukkaantuneelta ja menee haaveellisen näköisenä tuijottelemaan vettä, huljuttelee jalkaansakin.
Alkumatkasta joen varrella on tiloja ja hakkuualueita, mutta mitä pitemmälle jatketaan, sitä enemmän seutu muistuttaa sademetsää. On kuuma. Kalastajakylissä on kuitenkin ilomielistä, rommi virtaa ja samba soi, vastaan tulee muitakin purtiloita.
A : Tiedätkö, kun katselee pyhäkön ihmisiä, sitä joskus unohtaa, miten elämäniloista ihmiskunta voi olla.
Boto hakee rommia. Matsuaki ei ymmärrä, mistä puhutaan.
Sivujoki: ei niin kovin iso, mutta Boton kotijoki; Boto ei voi hillitä itseään, vaan hyppää jokeen. Vähän ajan päästä hän nousee pintaan veneen vieressä: Anteeksi. (Kiipeää ylös.) Tämä on minun jokeni.
M: Oletko kotoisin tämän joen varrelta?
B: Tavallaan. Tästä joesta.
A : Joesta?
B: Tai, tavallaan, voisi ehkä sanoa, että olen tämä joki. Tavallaan.
A : Siis et ole kotoisin tämän joen varrelta? Asuit sen sisässä?
B: Niin…
M: Ennen kuin sinusta tuli valta, olitko tässä nykyisessä ruumiissasi?
B: Olen, olen pitkäänkin… en ole päässyt palaamaan tänne pitkään aikaan. Luulen, että jokeni on vähän kärsinyt siitä.
M: Olet… joen henki?
B: Niin, olen.
A : Vai niin.
Kuollut kala vatsa ylöspäin lipuu ohi.
B sieppaa sen käsiinsä: Mitä tämä on? Miksei se herää?
B hyppää uudestaan jokeen ja yrittää tarkastella sen vointia. Joki vaikuttaa jotenkin huonokuntoiselta, sairaalta, mutta tuntuu myös vastustavan Botoa – sitä on vaikea uida. Boto nousee harmistuneena pintaan: Sen noidan kirous varmaan vaikuttaa täällä. Luuletteko, että minä voin kohdata hänet?
A : Pakkohan sinun on.
M: Kuvittelisin näin.
A : No, jos et pysty siihen, me autamme. Jokihan on kovin… sinun täytyy joka tapauksessa, jos se on sinulle tärkeää.
Boto ajelee veneellä eteenpäin; se näyttää yhä kurjemmalta ja kurjemmalta. Sademetsä sen ympärillä loppuu myös kuin seinään, sillä molemmin puolin on valtava hakkuualue, joka jatkuu silmänkantamattomiin.
B: Tämähän on aivan kummallista! Olen kuullut, että ne tekevät tällaista, mutta…
Ohi lipuu hylätty plantaasi.
B: Mutta tämähän tuhoaa aivan kaiken! Eihän täällä voi elää!
M: Ehkä tilanne paranee sitten, kun kohtaat tämän noidan.
Ohi toiseen suuntaan lipuu surkea, maalia hilseilevä purtilo, jossa nuori mies tuijottaa murhaavasti tulijoita. Lähestytään joenmutkaa; sen takana on pikkukylä, ja Boto ymmärtää äkkiä, ettei haluakaan mennä sinne.
B: En minä ehkä pystykään. Onko teitä koskaan kirottu? Tuntuuko se tältä?
M: Ei.
A : En usko, että minua on koskaan kirottu, mutta voin kuvitella.
Boto heittää jonkun satunnaisen esineen eteenpäin, se molskahtaa eteen.
A : Pitäisiköhän meidän mennä hakemaan noita? Tai puhua hänelle?
B: Ehkä te voisitte…
A loikkaa rannalle.
M: Haluatko odottaa ja hoitaa asian itse? Voin hakea hänet takaisin, jos haluat.
B: Mitä sinäkin siinä… mitä itse tekisit tällaisessa tilanteessa? Et sinä kuitenkaan voi minua auttaa.
M: Minusta vaikuttaa siltä, etten tiedä kaikkea tästä tilanteesta, joten en tiedä, miten toimisin. Mutta jos haluat olla yksin, voin toki mennä puhumaan cammorraanille.
Boto tuhahtaa ja hyppää myös rannalle. Matsuaki jää veneeseen. Ranta on niljaisan mutainen, ja sieltä pistelee ikävästi mädäntyviä kaisloja.

Kohtaus 10
Asborn rempseästi käveltyään hidastaa vähän tahtia, on syytä sentään olla varuillaan. Joen rannassa on hylättyjä talonrötisköjä.
B: Asborn, odota1
A kävelee takaisinpäin.
B: Minä tulen sittenkin!
A : Oletko varma?
B: Älä nyt ala udella minulta, tai muutan mieleni!
Kävelevät yhdessä eteenpäin; Botolle se on vaikeaa. Kylä näyttää hylätyltä, talot ovat romahtaneet, lahonneet, mädäntyneet. Joessa on veneenhylkyjä – ja yksi vene, joka näyttää hoidetulta.
B: Saattaa olla, ettei täällä enää muita asukaaan. (On pakahtumaisillaan.)
A : Siltä näyttää. Tämä noita – miksi hän kirosi sinut?
Boto viskaa kivellä mädän puun nurin: En minä nyt tiedä. Miksi ne kiroavat. Ehkä hän halusi saada tämän paikan hallintaansa, onko hän voimakas?
A : Onko hän voimakas? Voiko hän mitään meille mitään?
B: Hän oli silloin voimakas.
A : Nyt kerrankin toivon, että Jaromir olisi täällä…
B: Mutta ei hän niin voimakas ollut kuin mitä me olemme pyhäkössä.
A : No, me emme ole pyhäkössä, en usko, että hän odottaa meitä…
Kuuluu hihkaisu; nurkan takaa katsoo suurin silmin nainen, jonka kasvot ovat tuhrussa, tukka sekaisin ja räsyiset vaatteet. A käyttää katsetta, muttei saa irti oikein mitään.
A : Hänkö?
B: Mitä?
A : Onko se hän?
B: Ei.
Tuijottaa suurin silmin, äkkiä kiljahtaA : Hän on tullut! Hän on tullut! ja lähtee juoksemaan.
Boto juoksee perään ja huomaa ettei olisi ehtimässä, mutta aspektilla ryntää ja läppäisee naista. Äkkiä ikkuna avautuu ja sieltä kajahtaa laukaus haulikolla Boton hattuun. Kuistin reunasta roikkuu delfiiniamuletteja ja muita taikakaluja, toinen laukaus karkottaa Boton kuralammikkoon. Asborn katselee kun Boto alkaa hakata talon kannattimia, ja Akin joutuu kuraan.
B: Felicia, tule ulos! Jätä se ase! Et voisi tappaa minua vaikka ampuisit suoraan päähäni (opin sen tänään)! Minä olen palannut ja aion ottaa joen takaisin hallintaani.
F (raakkuu): Sinä kirottu…! Sinä iilimadon poika, turmelija, sinä rietas hirviö, et pääse enää puuttumaan elämäämme! Minä kiroan sinut!
B: Etkö näe mitä olet tehnyt? Sinä olet tuhonnut tämän, mitä luulet että tapahtu kun manaat joen hengen pois?
F: Sinä olit syöpä ja mätäpaise –
B: Poista kirouksesi hullu nainen!
F: Ha! En ikinä!
B: Sitten tapan sinut!
A : Otetaanpas nyt rauhassa, jos te hyvä rouva peruisitte kirouksenne…
B: Ole nyt hiljaa sinäkin!
F: Me emme tarvitse tänne lisää mitään naistentappajia ja hirviöitä, hän kyllä tietää mitä hänen pitää tehdä että kirous poistuu
A vilkaisee Botoa, joka käskee poistamaan amuletit. A tottelee. F ampuu suolalaakin keskelle Boton rintaa. Corinna lähtee nyyhkien ryömimään kohti Botoa, joka tarttuu Fään ja viskaa tämän ovesta alas mutaan. C tarttuu B:tä nilkasta huutaen nimeä, mutta B potkaisee Cn irti. F säteilee vihaa, A huomaa ottaessaan kiinni.
A : Rauhoitu, kuuntele nyt, haluan tietää miksi kirosit hänet.
Boto yrittää repiä Fää kun tämä huutaA : Etkö tiedä mitä hän on tehnyt, minäpä kerron!
B iskee A:ta aspekti 4(2)lla, joka torjuu.
B: A, päästä irti siitä!
F: Tämä limanuljaska -!
B huutaa päälle, A laskee Fn vihaa.
B: A mene pois! Tämä on minun maani ja minun asiani, älä puutu tähän!
A : Sitten sinä tapat hänet.
B: Ehkä tapankin, mutta mitä se sinulle kuuluu!?
A : Oletko ajatellut, jos tapat hänet ja kirous ei katoakaan?
B: Sinä ajattelet liikaa, mene takaisin sinne Norjaasi! Mitä itse tekisit jos joku olisi tuhonnut sinun vuonosi ja pistänyt turskasi fileiksi!?
A : Odottaisin että veljeni puhuisis minulle järkeä
B: Mene kysymään Matsuakilta sitten
C hokee Boton nimeä ja tarttuu tähän takaa päin, B lyö taas sivuun.
A : F sinulla on nyt pari minuuttia aikaa selittää asia
F: Sinä kirosit minut? En kerro sinulle mitään
A : Me olemme suveereja valtoja, sinä olet meille vain hyönteinen. Annan sinut sitten Botolle ja saat tuta kuolemaakin pahemman kohtalon.
F ei saa sanottua mitään, lysähtää maahan, ja kysyy: Miksi et kysy häneltä itseltään?
A : Sinulla täytyy olla jokin syy miksi olet istunut täällä puolihullun naisen kanssa kuolleessa kylässä ja ammut suolapanoksilla henkilöitä joita olet odottanut vuosia
F alkaa kertoa tarinaa samalla kun B etsii kosketusta jokeensa hukuttaakseen kaikki. Joki alkaa tyrskytä.
F: C oli poikani morsian ja tämä B vietteli hänet ja tuhosi hänen elämänsä, ja poikani, hänen poikansa elämän
A : Mutta entä sinä, mitä sinä -? Talon sivuun jysähtää mutavyöry, A keskeyttää ja on saanut tarpeekseen (F kertoi sille joten kaikki on ok), jättää Fn Botolle ja menee pelastelemaan Ctä. B hukuttaa Fää ja huutaA : Pura kirouksesi, typerä nainen!
F kakoo: On vain yksi tapa purkaa kirous.
B päästää irti ja vetää veden pois: Mikä?
F: Sama tapa joka oli aina sinulle mahdollinen.
B: Entä jos tapan sinut?
F: Muuta keinoa ei ole.
B: Mitä paskaa, tunnen suurempia maagikkoja kuin sinä!
F: Se on sademetsien vanhoja tapoja
A : Onko mitään mitä vastaan pystyt purkamaan kirouksen?
F: En tiedä mitään tapaa tehdä sitä.
A : Jos olet pystynyt tekemään sen, pystyt tekemään sen tekemättömäksi!
Kuuluu moottoriveneen ääni, B on juuri tappamassa Ftä kun ulkoa kuuluu huuto: Felicia! Corinna! Oletteko kunnossa!?
F: Luciano, pakene!
A (botolle): Olen pahoillani että estin sinua, hän on toki sinun asiasi.
B: Osaatko tehdä ankkureita?
A : Et ole tosissasi!? Tapa hänet mieluummin!
B on jo tunkemassa verta hänen suuhunsa muistettuaan miten tämä meni (ja muistelee Jn sanojA : sinun tulee tunkeutua hänen mieleensä ja raiskata se toimintakyvyttömäksi jotta teet hänestä orjasi). A palauttaa Flle sen raivon ja B puristaa Fn kaiken tahdon tämän mielestä.
B käskee Fää puhumaan totta ja kysyy voiko perua kirouksen. F sylkäisee: En!
B käskee kertoa, mitä täällä on tapahtunut, mutta F ei ehdi selittää, kun L jo rantautuu, kiskaisee macheten vyöstään ja syöksyy kohti. F yrittää käskeä häntä pakenemaan.
A : jos tapat hänet, en anna sinulle anteeksi!
B käy vastaan, sieppaa veitsen ja heittää miehen maahan: Kuka sinä olet?
L sylkäisee verta, lähtee kömpimään kohti ja yrittää tarttua jalkoihin.
B potkaisee.
L halveksuen sihahtaA : Sinun poikasi, jonka elämän sinä pilasit!
B: En tiedä, mistä puhut!
Joki on kuitenkin rauhoittunut vähän, vaikka B ei olekaan tehnyt mitään.
A : Tässä nyt näkyy olevan kunnon sukudraaman ainekset, mutta eiköhän se nyt olisi parempi, että otat tämän naisen tästä ja lähdemme pois. Olemme vaarallisia.
L vilkaisee C:aa huolestuneena, mutta tavoittelee machetea.
Boto näyttää äkkäävän jotain ja kääntyy Corinnan puoleen: Sinä olet hänen miehensä?
Vasta nyt C näyttää oivaltavan L:n palanneen, ryömii tämän luokse.
B: Olen suututtanut sinut. Olen pahoillani, en tiedä miksi. Lapseni, olen ajatellut rakentaa tämän kylän uudestaan. Olisi hienoa, jos voisitte jäädä tänne seudulle asumaan, tänne tarvitaan nuoria ihmisiä. Tänne rakennetaan uusi kaunis kylä.
A hiljaA : B, meidän kannattaisi häipyä…
L: Mitä puhut? Sinä olet yhtä hullu kuin hän? (Halaa Corinnaa tiukemmin.)
B: Ei hän ole hullu, hän on vain rakastunut minuun.
L napsahtaa, ottaa selkänsä takaa uuden puukon ja syöksyy kohti.
Boto on kiinnostunut, joten antaa L:n puukottaa itseään vastaan. Se toki sattuu, mutta on helpompi sietää, koska B tuntee hallitsevansa haavan. Loput iskut B väistää tai torjuu.
B: Miksi yrität tappaa minut? Olen tullut pelastamaan tämän paikan. Olet yhtä hullu kuin äitisi!
L: Sinä tuhosit tämän paikan, niin kuin tuhosit morsiameni ja äitini.
B: Sinun äitisi tuhosi tämän paikan.
L: Älä valehtele!
B: Sinun äitisi tuhosi tämän paikan kun kirosi minut. Ja hän, no, heille joskus käy noin, se on luonnon tie.
L hyökkäilee taas uudelleen. B väistelee. Kun B hypähtää jokeen – tai lammikkoon – muta tarttuu tiukasti saappaan ympärille ja joki alkaa taas muuttua levottomammaksi. Boto yrittää saada jalkaansa irti, jolloin L hyökkää ja kaataa B:nkin jokeen. B lähtee uimaan, vähän karkuun; poika seuraa ja ui todellakin erittäin hyvin. Botoa hän ei kuitenkaan saa kiinni, vaan menee lopulta takaisin rantaan lopen uupuneena; menee katsomaan, onko äiti kunnossa. F kertoo, että joutuu lähtemään Boton mukaan, mutta usuttaa poikaa nyt karkaamaan kun vielä pystyy ja kiertämään maailmaa, kunnes löytää keinon tuhota Boto, vanhan äidin takia. L epäröi, koskettaa nopeasti F:n poskea, tarttuu C:n käteen ja lähtee juoksemaan veneelleen.
Boto pysäyttää veneen: L, oletko varma, että haluat koko elämäsi seurata äitisi kostonhimoa? Sinulla olisi niin paljon parempaa tekemistä täällä. Voisit saada elää ja nauttia elämästä sen sijaan, että tuhlaat aikaasi siihen, että yrität tappaa minut. Voin sanoa, ettei se luultavasti tule onnistumaan, sinuna en vaivautuisi.
L yrittää saada venettä käyntiin ja liikkeelle. Ottaa airon ja yrittää lyödä Botoa pois, mutta katsoo oudosti, ei tiedä mitä ajatella.
B: L, jos lähdet nyt, en estä sinua, ja olet aina tervetullut takaisin tänne.
L suuttuu ja lyö airolla.
B: Toisaalta en kyllä myöskään ymmärrä, että jos sinulla on valtaa tähän jokeen, niin miten olet voinut päästää kotisi tällaiseen kuntoon?
L : Sinä pidät tämän saastuneena! Minä olen tehnyt kaikkeni, että joki parantuisi, että meidän kylämme parantuisi.
B: Niin minäkin tein ennen, mutta äitisi typerän kirouksen takia jouduin lähtemään pois enkä päässyt palaamaan. Mutta nyt olen täällä taas ja aion tehdä sitä uudelleen.
L huutaa kyynelet silmissään: Vaiti!
L kompuroi takaisin moottorin luo ja ajaa pois.
B nousee rantaan ja lähtee kävelemään joenvartta yrittäen leikkiä virtauksilla.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped