Tie tuliselle vuorelle

They try to change you
Crush and break you
Try to tell you what to do
They'd like to have control of you
Back against the wall
In danger of losing it all
Search deep inside
Remember who you are

Henkien sumu

• Matka läpi tuulen raiskaaman autiomaan halki jatkuu kohti tulivuorta. Sankarit tarkkailevat ympäristöään herkeämättä, ja tajuavat pian jonkun seuraavan heitä. Kaksi käärmettä tarkkaillee heitä tien viereisestä railosta. Neema neuvoo pysymään kaukana reunasta, sillä koskaan ei voi tietää mitä käärmeiden takan oikeasti on. Matkaa jatketaan hermostuneesti käärmeiden välillä katoessa ja ilmestyessä uudelleen. Pian he kohtaavatkin uuden esteen- paksun ja oudon sumurintaman.
• Sumurintama takaa he näkevät jo selkeästi reitin tulivuorelle, mutta sumu on epäilyttävä ja välillä tuntuu että sumun seassa kulkisi jotakin. Noctista ei moinen pelota, vaan mies painelee sumuun. Sumusta hän löytää mäen, ja koittaa sen päältä katsoa kuinka pitkälle sumu yltää. Mäeltä hän löytää mustan obeliskin, joka kiinniittää soturin huomion. Yhtäkkiä hän huomaa sumussa leijuvat kasvot, joidenka naama on vääntäytynyt kieroon ja kärsivään virneeseen.
• Neema ja toverit kuulevat sumusta hirvittäviä huutoja, ja Noctiksen karjuntaa. Pian Noctiksen hahmo näkyykin jo sumusta- ja mies huutaa varoituksen tovereilleen! Käärmehirviöt näyttävät todellisen muotonsa- hirvittävä elastinen ja turpea keho nousee kuilusta neljän jalan varassa, ja kaksi käärmettä toimii sen suina. Moisia petoja nousee kuilusta kaksin kappalein ja taistelu on tosiasia. Oudot olennot käyvät leuat loksuen yllätettyjen sankarien kimppuun, ja kuvottavalla tavalla nielaisevat aluksi yllätetyn Neeman ja hetkeä myöhemmin Durotanin. Khadon ja Noctis tappavat hirviöt, mutta ruumiiden sisältä ei löydy yhtään mitään. Hetkeä myöhemmin kuint aikaiskusta sisarukset ilmestyvät esiin- petojen vatsalaukku sijaitsee ilmeisesti toisella maailmantasolla. Taistelun jälkeen päätetään sitä tutkia vielä lähemmin. Sumu on kuitenkin täynnä langenneita aaveita ja kihertäviä pahahenkiä ja sankarit perääntyvät lepäämään ja koittamaan huomenna uudestaan.
• Aamulla Neema pyytää apua tuulten hengiltä, ja kutsumalla pieniä trombeja ja myrskytuulia he pyyhkäisevät reitin sumusta lävitse. Tämän jälkeen on jäljellä enään loppumatka vuoren huipulle. Tulivuoren rinteet hohkaavat paikka paikoin kirkkaina laavasta, mutta rinteiltä löytyy turvallinen reitti ylöspäin. Yllhäältä löytyy luolan ovi, ja luolasta laaja kammio. Lattiaa koristaa groteski riimu, joka näyttäisi olevan tehty ihmisten kappaleista. Noctis tuntee loputonta raivoa ja halua tappaa, ja kohde tälle raivolle ilmestyy- kammion yllä olevissa luolissa näkyy liikettä, ja useita Vrock-demoneita lehahtaa liikkeelle, sekä näiden johtaja joka kantaa mahtavaa viikatetta. Vorimeraak-niminen vrock kutsuu Noctista tuttavallisesti, ja vihjailee jotain hämärää tämän menneisyydestä.
• Tappeluhan siitä tuli. Vrockien hirvittävä kiljunta sekoittaa pään, ja Vorimeraakin viikate niittää kuolettavaa satoaan. Noctiksen miekat heiluvat uskomattomalla nopeudella ja Khadonin nuolet viuhuvat kuuman pätsin yllä. Vorimeraak kuitenkin kaataa jousimiehen ja Noctis siirtää koko raivonsa demonin niskaan. Neema karkottaa ja polttaa vrockeja minkä kerkiää, ja lopulta Noctis saa yliotteen linnusta ja kahden miekan hirveällä heilautuksella surmaa vihollsensa, kiroten tätä ja kostaen näin Arcleonen suvun puolesta, jotka demoni oli käännyttänyt kultisteiksi. Demoni kaatuu kirkuen, ja hänen viikatteensa hajoaa sirpaleiksi. Hajonneen aseen sisältä nousee valkean voiman saattelemina henkiä, jotka imeytyvät Noctiksen kehoon- Arcleonen suvun viimeiset uskolliset sielut. Kammio tutkitaan, mutta Erastilin pappia ei vuorelta löydy. Noctis muistaa nähneensä laavajärven keskellä saaren, ja seuraavana aamuna matka jatkuu alas laavajärvelle.

Vorimeraak