Eteläisen seinämän kansojen kulttuuri

TÄMÄ SIVU VAIN HAHMOILLE, JOTKA HANKKIVAT TIETOA KUUN KANSASTA. OMA SKILLI (mental/average).

Kuun kansa

Suuren seinämän vuorenseinämiin louhittuja kaupunkeja asuttavat iholtaan ja karvoitukseltaan lievästi tummat ihmiset. Heidän erikoislaatuinen kulttuurinsa suosii väljiä runsaasti koristeltuja vaatteita, sekä ylenpalttisia koruja. Paradoksaalista kyllä, paikallisten ylimysten parissa mahdollisimman vaalea iho on suosiossa, ja sitä pidetään merkkinä paitsi hurskaudesta, myös rikkaudesta. Molemmat väittämät pohjaavat siihen tosiasiaan, että rikkaan ja/tai hurskaan henkilon ei pidä korventaa ihoaan Aldraksen armottoman aurngon alla. He puhuvat itsestään nimellä Kuun kansa (Faran Dhaleman), ja palvovat pääasiallisesti Syvän pimeyden isää Nerudia. Tärkeän osan heidän kulttuuristaan muodostaa uskonnollispohjainen jako niihin, jotka välttelevät aurinkoa ja omistavat elämänsä hurskaille toimille, ja niihin jotka joutuvat ajoittain altistumaan Aldraksen korventavan katseen alaisiksi.

Kuun kansan väkiluvusta on vaikea tehdä arvailuja. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että heidän kaupunkinsa ovat vuorenseinämiin louhittuja ja suurin osa väestöstä pyrkii välttämään liikkumista ulkona päiväsaikaan. Sen verran kuitenkin tiedetään, että öiseen aikaan lukuisilla vuoristojärvillä nähdään suuriakin joukkoja puhdistautumassa ja sosialisoimassa. Toinen merkittävä syy Kuun kansan väkiluvun vaikeaan hahmottamiseen on heidän laajamittainen orjien käyttönsä. Vaikuttaa siltä, että Kuun kansan päivittäistä elämää pyörittää suuri joukko orjia, jonka toimia vain hyvin pieni osa väestöstä valvoo. Orjat Kuun kansa ottaa mitä ilmeisimmin pääosin muiden kansojen parista. Vaikka jokunen kuun lapsi onkin päätynyt orjaksi, niin suurimman osan orjista muodostavat vuoriston laaksoissa asuvat Drhammin Harmajat. Harmajat ovat varreltaan hieman Kuun kansaa lyhyempiä ja iholtaan lievästi harmahtavia jänteviä vuoristolaisia. He viljelevät lukuisten suojaisten laaksojen peltoja, palvelevat laivoilla soutajina ja suorittavat raskaita töitä seinämien kaupungeissa.

Kuun kansan sosiaalinen rakenne on ulkopuolisen silmin katsottuna äärimmäisen monimutkainen. Henkilön asema yhteiskunnassa määräytyy syntyperän, ammatin, klienttisuhteiden sekä uskonnon kannalta merkittävän syntymähetken pohjalta. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että yhteiskunnassa korkeinta valtaa käyttävät henkilöt kuuluvat kouralliseen sukuja joiden asema perustuu periytyviin pappis, sotilas ja virkamiesasemiin, sekä suureen joukkoon klienttejä. Nämä suvut hallitsevat pitkälti välikäsien kautta, ja arvohenkilöiden ainoat varsinaiset julkiset näyttäytymiset ovatkin yleensä seremoniallisia. Tästä huolimatta tietyt arvohenkilöt joutuvat pakostakin altistumaan vihatun auringon alle. Tällaisia henkilöitä ovat mm. korkeat sotilaskomentajat, laivojen kapteenit sekä meren papit. Meren papit ovatkin selkeä poikkeus Kuun kansan tavassa vältellä aurinkoa. Daragin palvonta on merkittävä osa kaikien laivojen ja satamien toimintaa, ja nivoutuu erottamattomaksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Kuun kansan parissa uskotaan yleisesti, että Darag on pimeyden isän poika ja uinuu meren syvimmissä painanteissa. Hänen raivonsa herää vain mikäli häntä ei tyydytetä lahjoin ja kunnioittavin menoin.

Kuun kansan yhteiskuntaa leimaa jo aiemmin mainittu suuri orjien joukko. Nämä orjat tunnistaa omistavan suvun suurehkosta, mutta verrattain yksinkertaisesta symbolista joka on tatuoitu orjan vasempaan poskeen. Mikäli orja joskus vapautetaan; lisätään tatuointiin monimutkainen jatko, joka identifioi hänet vapautetuksi. Vapautetun orjan asema on suhteellisen hyvä ja hänen sallitaan harjoittaa lukuisia ammatteja, poislukien pappis-ammatit, korkeimmat virat ja merikapteenin ammatin. Yleistäen voidaan todeta, että lähes kaikki päiväsaikaan ulkosalla tavattavat henkilöt ovat joko orjia taikka vapautettuja. Tähän on toki poikkeuksensa, mutta harvalukuiset Kuun lapset jotka liikkuvat ulkona verhoavat itsensä seremoniallisiin suojaaviin kaapuihin, jotka peittävät heidän kasvonsa lähes kokonaan jättäen vain tummennetut silmät paljaiksi.

Kuun kansan satamat ovat taidokkaasti rakennettuja, valtavien aallonmurtajien suojaamia alueita joita mustat sotalaivat vartioivat. Kuun kansan merimiehet ovatkin kenties hieman yllättäen tunnetun maailman parhaimpia. Sanotaan, että heidän vankkumaton uskonsa Daragiin ja yhteytensä Nerudiin sallii heille mahdollisuuden sotia merellä öiseen aikaan. Jokainen Kuun kansan laiva pitääkin mukanaan Daragin pappia ja korkeaa syntyperää olevaa kapteenia, joka on siunattu yön temppelissä. Yleensä lopun osan miehistöstä muodostavat vapautetut merisotilaat ja orjat, jotka toimivat suuremmilla aluksilla soutajina. Kuun kansalle onkin tyypillistä, että sen sotilaat ovat pääasiallisesti vapautettuja orjia ja yhteiskunnan alimpiin luokkiin kuuluvia Kuun lapsia. Kuten muuallakin yhteiskunnassa ovat ylemmat asemat varattu yksinomaan Kuun kansalle, mutta kyvykkäät vapautetut tms. saattavat nousta jopa pienempien yksiköiden komentajiksi asti.

Kuun kansa ottaa vastaan vieraita yleisesti ottaen ystävällisesti. He ovat kauppias kansaa ja näin ollen avoimia vierailijoille. Vierailijan on kuitenkin hyvä muistaa, että Kuun kansa suhtautuu Aldraksen palvojiin vihamielisesti (joskaan ei suoraan väkivaltaisesti), ja odottaa kaikkien vierailijoiden noudattavan Faran Dhalemanin perinteitä. Ulkopuolisia lainrikkoja rangaistaan ankarasti ja yleisimmät tuomiot ovat orjuus ja kallioilta syökseminen. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että Kuun lasta joka surmaa ulkopuolisen ei varsinaisesti rangaista mitenkään. Teko ei kuitenkaan ole yleinen, eikä missään määrin toivottava. Kuun kansa on kaikesta huolimatta käytännöllistä ja tiedostaa hyvin sen, että ulkopuolisten tappaminen johtaa nopeasti kaupan tyrehtymiseen ja sotiin.

Eräs Kuun kansaa leimaava erikoisuus on myös heidän magiansa. Kuun kansan parissa on lukuisia mystikoita joiden tiedetään omaavan yliluonnollisia voimia. Heidän sanotaan käyttävän loitsuissaan vanhoja tietoja, jumalmagiaa, yrttejä sekä nimetömän salaisuuksia keskenään, ja luovan näin erikoislaatuisen ja äärimmäisen vaarallisen sekoituksen. Oli niin tai näin, kaikista Kuun kansan kaupungeista ja asutuksista saattaa löytää näitä mystikoita, jotka tarjoavat yrttejä sekä lumouksia maksua vastaan. Kerrotaan myös paljon voimakkaammista velhoista joiden sanotaan harjoittavan synkkiä taitojaan salassa vuorten sisällä. Lisäksi yleinen uskomus on, että vanhimpien sukujen jäsenet hallitsevat taikuutta sekä yön voimia.