Aloitus

Peli jatkuu sunnuntaina 4. helmikuuta siitä, että sankarimme ovat Denestadtin? kaupungissa. Majoituspaikkana toimii Hattu&Jakkara majatalo. He ovat kuulleet kauppiaaltaan Sindolta, että hänellä menee arviolta viikko tavaroiden myymiseen.

Suunniteltuja tapahtumia seuraavalle viikolle:

Palkkaamanne kauppias Sindo, saa myytyä myytäväksi osoittamanne tavarat viikon aikana. Kun hänen osuutensa vähennetään saaduista rahoista, jää jäljelle vielä 18000 kultarahaa. Jaettuna tasan kaikille tämä tarkoittaa että kaikki jäsenet saavat 3000 kultarahaa, platina kolikkoina.

Ephasto huolehtii Winfredin henkiin herätyksen kustannuksista. Saatuaan osuuden saaliista, hän on vieläkin kolmetuhatta kultarahaa vailla, ja Winfredin ruumis on kuihtumassa käsiin. Tyypillisesti tässä vaiheessa Ephasto käyttää charmiaan ensin ystäviinsä, mutta jos he ovat jo kyllästyneet hulivilipojalle lainaamiseen, niin Ep suunnannee paikallisiin juottoloihin etsimään varakasta tanssipartneria. Masentuminen tai pysähtyminen eivät vain ole Epin juttuja!
Taeron kärvistelee kapungilla. Ensimmäisenä iltana hän järjestää yöpymispaikkaansa suuren kolpakon olutta ja padallisen lihaa, jotka hän ahmii suureen suuhunsa puol-örkki hahmossa. Majesteettisen röyhtäyksen jälkeen hän ojentaa lähimmälle toverille ostonlistan ja rahapussin, venyttelee hieman paksua niskaansa ja muuttuu takaisin susihahmoon (Disguise check +2 bonuksella 14+2= 16 naamiotumisesta "just ordinary dog"). Loppuajan hän makaa kurjan näköisenä pöydän alla tai muuten pysytellen sivussa. Pitää tovereitaan silmällä ja on valmis syöksymään nilkoihin, jos ongelmia ilmenee.
Röyhtäyksen kaiun laannuttua Liandrin tuijottaa hetken aikaa tyytyväisenä venyttelevää puoli-örkkiä lievästä vastenmielisyydestä kertova ilme kasvoillaan, mutta pienen pään pudistuksen jälkeen nappaa sulavasti sekä rahapussin että ostoslistan mukaansa ja poistuu veljensä kanssa kohti tavernan ulko-ovea. Sisarusten matka keskeytyy kuitenkin jo ennen alkuaan pöytien välistä tanssahtelevan Epin saapuessa paikalle. Epin tavallisesti iloisissa ja viattomissa silmissä on syvästä surusta ja riipivästä kärsimyksestä kertova ilme; toisessa kädessään hänellä on kolpakko, jonka pohjalla kilisee äänestä päätelleen muutama kuparinen ja toisessa kädessään hän raahaa harmaata narulla suljettua juuttisäkkiä, joka muodosta päätelleen näyttää pitävän sisällään ihmisen jäänteitä. Epin kaulassa roikkuu pieni kyltti, johon on raapustettu "Will DANCE AND LAV for resussurrection" kukkasten ympäröimänä.
Thanadarin naputtaessa kärsimättömänä jalallaan taustalla, Liandrin saa lempeästi kysellen selville, että Ephasto on vailla 3000 kultarahaa saadakseen omien sanojensa mukaan "pelastettua viimeisenkin kyläläisen". Ephaston jalous ja suru koskettavat Liandrinia, ja Liandrin antaa Ephastolle 1000 ((3000 gp/6) x2) kultapalaa tavoitteen saavuttamiseksi. Lahjoituksen jälkeen Thanadar tuo, tyylilleen uskollisesti, vähemmän hienotunteiesti julki epäilyksensä Ephaston älykkyydestä ja todellisista tarkoitusperistä, mutta Liandrin pysyy lujana, ja sisarukset pääsevät lopulta ulos tavernasta, vaikkakin keskustelu asiasta jatkuu vielä pitkän matkaa varsin kiivaana - ohikulkijoiden hämmennykseksi.
Viikon aikana sisarukset hankkivat Taeronin tavarat, sekä 2x Cloak of resistance +2 ja 2x Boots of the winterlands. Lisäksi kumpainenkin osti retkimuonaa kahdeksi viikoksi.

Pelin tapahtumat

Tapahtumat jatkuivat siitä kun sankarit saapuivat Denestadtiin ja majottautuivat katedraalin lähellä olevaan majataloon. Majatalossa ollessaan he saivat tiedon, että Sindolla menisi noin viikko tavaroiden myyntiin. Samaan aikaan Panhand päätti viedä kirveensä säädettäväksi paikallisten seppien toimesta. Thanadar ja Liandrin viettivät pitkästä aikaa ansaitsemaansa vapaa päivää ja Ephasto käytti aikansa kuolleen kaunottaren henkiin herätys työssä, jonka johdosta Katolin katedraalin kardinaali Mergell ottikin yhteyttä Ephastoon. Hän tarjosi, etä jos hän ja ystäväsnsä tekevät kirkolle palveluksen niin Mergel lupasi hoita naisen henkin herätyksen. Ephasto tästä innostuneena taivutteli toverinsa mukaan uuteen seikkailuun, joka tulisi maksamaan ainakin yhden tovrin hengen.

Seurue lähti matkaamaan kohti Trackenruckin kaupunkia, mukanaan yksi Katolin pappi, Sibehrt, sekä kolme Katolin paladiinia; Garod, Hunber sekä Gimmang. Tehtävänä oli saattaa Trackenruckissä vangittuna oleva noita Denestadtiin tuomittavaksi ja puhdistettavaksi. Matka Trackenruckiin kesti kolme päivää, ja kolmannen päivän iltana he näkivät kaupungin, jonka taivaalla kierteli korppeja sekä sen alueella olevat tuhot taisteluista. Trackenruckissä selvisi, että kaupunkia on piinanneet kaikenlaiset pedot siitä lähtien kun noita vangittiin. Perillä kaupungissa he pyrkivät selvittämään tilanteen sekä valmistautumaan aamulla lähtöön. He myös kävivät katsomassa noitaa, joka paljastui nuoreksi kauniiksi naiseksi, jonka nimi oli Vanara. Naisen kauneus oli myös koitua yksin jääneen Thanadarin kohtaloksi kun tämä yllätti hänet ja melkein kuristi hänet. Kuitenkin Vanara jostain syystä päästi Thanadrin vapaaksi ennen kuin tämä olisi kuollut.

Aamulla kun uinuvaa Vanaraa valmistauduttiin siirtämään sellistä vankkureihin niin tämä heräsikin Ephaston sylissä. Vanara pikaisesti vapautui Ephaston otteeta, antaen napakan potkun hänen päähänsä. Vanaran yllättävän tempauksen ja Liandrinin uhkaavan olemuksen takia Taeron luki tilanteen siten, että on aika pistää nainen kuriin ja syöksyi kohti tämän kurkkua. Naisen suuret voimat kuitenkin olivat petolliset sillä tämän keh oli kuitenkin kuin kenen tahansa hennon naisen ja Taeronin massiiviset ja vomakkaat leuat repivät ammottavan aukon tämän kurkkuun, josta pulppusi suunnattomat määrät naisen verta. Tämä tuupertui maahan elottomana. Kauaa ei tilannetta ehditty miettiä kun taivas alkoi välittömästi synkenemän ulkona ja sellikellariin alkoi virtaavaan ilmaa suurella ja yhä voimistuvalla voimalla, samalla kun valtavat arkaaniset energiat keskittyivät kuolleen naisen kehon luokse. Tuulet riepottelivat kelerin jääneitä Liandrinia, Thanadaria ja Ephastoa ja veivät näitä vääjäämättä kohti naisen ruumista. Ulkona taivas repesi auki ja oli kuin tulessa. Pian tuhkaa ja tulikiveä alkoi sataa taivaalta, sytyttäen koko kaupungin tuleen. Lopulta naisen ruumiiseen kerääntyneet voimat purkautuivat ja lennättivät kellarissa olijat koko kellarin halki. Kun he pääsivät takaisin pystyyn niin naisen ruumiin tilalla oli portti, jonka toisela puolella oli lohduton jättömaa, täynnä tuhkaa, piikiveä ja tulta. Näiden lisäksi se oli täynnä demoneja, jotka hitaasti, mutta varmasti vaelsivat kohti sankareita ja heillä ei ollut epälystäkään, että he olivat juuri avanneet Helvetin Portin, maailman lopu oviaukon.

Urheasti he taistelivat useita minuutteja loputonta helvetin sikiöiden virtaa vastaan. Taistelun aikana Taeron sekä urheat paladiinit kaatuivat demonien aseisin ja lopulta muiden oli myönnyttävä, että ainoa keino oli nyt vetäytyä ja palata myöhemmin sulkemaan portti. He vetäytyivät kaupungin ulkopuolelle ja katsoivat lohduttomina miten kaupunki paloi ja asukkaat kirkuivat demonien käsissä. Lopulta Sibehrt päätti jäädä pelastamaan mahdollisimman monta kyläläistä, mukanaan kourallinen kaupungin kaartilaisia, joiden rohkeus roikkui hiuskarvan varassa. Sibehrtin rohkeus ja uhrautuvaisuus kosketti Ephastoa, joka päätti jäädä auttamaan asukkaiden pelastamisessa, sillä välin kun muut palaavat takaisin Denestadtiin.

Ephaston tarina

Henkilöt ja paikat

Denestadt

  • Sindo: Nuori haltia mies, joka on lupautunut myymään löytämiänne esineitä 8% provisio palkalla
  • Kardinaali Mergell: Denestadtin kaupungissa olevan katedraalin johtava pappi
  • Sibehrt: Katolin pappi
  • Gaerod, Hunber, Gimmang: Katolin paladiineja

Tranckenruck

  • Vanara: noita

Tapahtumien kulku

Sankarimme lähtivät Trackenruckiin, jossa vahingossa avasivat portin Helvettiin, jonka jälkeen kaikki menikin päin Helvettiä. Taeron kuoli, koko tunnettu maailma on tuhoutumisen partaalla.

Palaute

Laitellaan palautetta tälle ei-julkiselle puolelle, kun painittiin aika isojen kysymysten kanssa.

Sessio oli mielenkiintoinen ja kuten aina sisälsi suuria teemoja. Tässä kampanjassa hahmot todella elävät ja niiden ajatusmaailmaan on helppo päästä sisään, vaikka peli ei kulkisikaan puhtaasti "in-character". Nautin ryhmän yhteistyöstä suuresti, sillä hahmojen luonteet näkyvät pelaamisessa puhtaina. Välillä hahmojen luonteet vahingoittavat pelin taktista luonnetta, mutta se on myös tavattoman virkistävää. *tzumg* "Jahas, Thanadar vei siskonsa turvaan keskin hurmeisimman ja epätoivoisimman taistelun..." "Jaah.. mitä odotit.." *nauraa ja iskee epätoivoisesti lonkeroita sivuun*

Pelissä on myös nautittavaa ratakiskojen puute. Tarina voi viedä minne vain ja täten sankarten pienetkin päätökset korostuvat. Suuremmista puhumattakaan. Montako pelisessiota ollaan oltu ihan pienten sivutäkyjen perässä? Epäilisin kahta kolmesosaa.

Asialla on myös varjopuolensa, sillä pienet yksityiskohdat tapaavat saada giganttiset mittasuhteet. Esimerkiksi pariin kertaan eteen on laitettu NPC, jota.. jos nyt totta puhutaan haluaa aina lopulta tirvaista.. sitähän sankarit tekevät aina kun silmä välttää! Ensimmäisellä kerralla Liandrin oli vankina / pakotettuna hovipalvelijana puoli vuotta, kun juopporetku kuoli välittömästi yhteen läpsäisyyn. Kivasti oli vartiostokin oven takana jo kolkuttelemassa ja pakokeinoja ei ollut, hyvistä ideoista huolimatta. Aika hankalaa hahmolle ja pelaajalle, joka ei ehkä tosiaankaan arvioinut olevansa absoluuttisen kusessa samalla hetkellä kun koukkuun tarttui.

No, tänään tapahtui samanlainen juonen kuljetus. Possessoitu lvl 1 commoneri kuristi paljain käsin Thanadarin tajuttomaksi, mutta kuoli sitten näyttävästi pariin iskuun. Maailma suunnilleen syötettiin näiden kuuden sekunnin päätösten aikana kadotukseen (ainakin siltä se saatiin tuntumaan, mikä on hieno mahdollisuus meheviin haasteisiin). Hahmojen odotettiin kuitenkin ilmeisesti kalppivan noloina kapisina koirina jonnekin taivaanrannan toiselle puolen, mutta ainakin Ephaston good-akseliin sellainen tietoinen vastuuttomuus ei käynyt. Siis taisteltiin ja taisteltiin. CR 18 monsua vastaan, joka peliteknisesti olisi puhdas TPK jo yksinään APL 12 ryhmälle. Ei se aivan toivottamalta tuntunut, mutta mahdollisuudet olivat kyllä pienet kun mikään ei mene otuksen nahan läpi ja lisäjoukkoja marssii paikalle pikkuhiljaa lisää.

Ongelmana tälläisessä korostetussa vapaudessa tehdä mitä vain ja sitten kärsiä seuraamukset jotka ovat äärimmäisen mittavat ja vaikutus mahdollisuuksiltaan rajatut, on se että sankarit toimiessaaan luonteensa mukaisesti tuppaavat vähän väliä törmäävän ongelmiin, jotka ovat mittasuhteiltaan sankarten kykyjen, taitojen ja onnen ulkopuolella (bonus +20 ja heitosta 20 = tää syö sut silti suihinsa, sori). Hahmoille syntyy henkinen paine muuttaa tekemistään, esimerkiksi Ephasto jälleen tänään järkyttyi suuresti tekonsa seurauksesta ja aloin pelaajana miettiä tosissani, että onko edessä alignmentin ja classin vaihto paladiiniksi. Chaotic-goodmainen toiminta tuntuu hirveän vastuuttomalta ja pinnalliselta kun ympärillä kuolee sadoittain viattomia sieluja inhimillisten ja elämän makuisten pienien päätösten takia, ilman vaikutus mahdollisuutta.

Jos hahmo on hädissään, niin myös pelaajalle syntyy stressi olla tekemättä mitään. Odottaa ja antaa asioiden tapahtua omalla painollaan, kun niihin puuttuminen tuntuu olevan usein maailmoja pysäyttävää. Voit tehdä asioita, mutta et voi hallita niiden seuraamuksia.

En oikeastaan ole mitenkään dramatisoitunut Taeronin kohtalosta. Seikkailemisen pitää sisältää uskottavia vaaroja, ja jos Taeron olisi ollut onnekkaampi eturivin perääntymisen jälkeisessä init-järjestyksessä, niin hän olisi kälpinyt takalinjoille ajoissa. Toisin kuitenkin kävi. Lisäksi se että Taeron menetti kuollessaan -7 pojoa Con:ia on ihan oman munchaukseni ansioita-.-

Taeron kuitenkin jättää aika kovan aukon partyyn, sillä hän on aika pitkälti vastannut havainnoinnista, nuuskimisesta, hiiviskelystä, lukkojen kneppailusta, isoista yksittäisistä iskuista, yrmeydestä, hiljaisesta viisaudesta ja kylmien varpaiden lämmityksestä. Tilalle tuon jotakin akselilta paladin-cleric-ranger (demonhuntereille tuntuisi olevan tilausta!), mutta varkaan kokoinen aukko kyllä jää. Uutta rogueta en lähde tekemään.

Jos joku keino on kerätä Taeronin jäämistö myöhemmin ja nostattaa hänet henkiin, niin ainakin Ephasto on halukas ottamaan lainaa ystävänsä puolesta. Mutta enpä usko että vanha koira naisi jumalia sellaisesta palveluksesta, joku roti pitää maailmassa sentään olla! Laerlorn 2011-10-19 14:14

Hyviä pointteja joista PJ:n koetan otta opikseni. Yleensä näitä ehkä aavistuksen massiivisempia tapahtumia tulee kun pitä nopeasti improta jokin tilanne. Liandrinin vankeus johtui sinänsä ylireagoinnista, joka Liandrinn taustaan viitaten oli täysin ymmärrettävää. Se että vartijat tulivat nopeasti oli muistaakseni nopista kiinni, mutta en voi vannoa se nimeen. Vastaavasti tämä viimeisin tapahtuma ei ollut ihan suunitelmissa ja nopeasti kyhäsin tuollaisen melko randomin ratkaisun, nopan mukaan paholaista listalta, joka näin jälkikäteen ajateltuna välttämättä ei ollut hyvä ajatus mutta minkäs teet. Toisaalta se kuvastaa sitä miten joskus maailmassa joutuu nöyrtymään ja vetäytymään suuremman voiman tieltä. Mutta minäkin opin koko ajan ja toivon mukaan pelit kehittyvät parempaan suuntaan. Evilkele 2011-10-19 14:14

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped